Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?
Yksi neljästä tekee yhä raskasta työtä
Vaikka työelämä digitalisoituu ja automatisaatio etenee, Tilastokeskuksen vuoden 2024 työolotutkimuksen mukaan joka neljäs työntekijä tekee edelleen fyysisesti raskasta työtä. Fyysistä kuormitusta kokevat erityisesti rakennus-, valmistus- ja kuljetusalojen miehet sekä hoiva-, myynti- ja siivoustyötä tekevät naiset.
Tyypillisiä kuormitustekijöitä ovat raskaat nostot, hankalat työasennot ja yksipuoliset työliikkeet. Usein työtä tehdään vielä meluisassa, vetoisassa tai ahtaassa työympäristössä.
Raskailla aloilla tikittää sekä eläke- että työkyvyttömyyspommi
Fyysinen kuormitus lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TULES) riskiä, eikä TULE-kipujen kanssa voi tehdä raskasta työtä. Fyysisesti raskailla aloilla tämä näkyy muita aloja runsaampina sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen miesvaltaisia teollisuustöitä on kadonnut, samalla kun naisvaltaiset alat, kuten kauppa ja terveydenhuolto, ovat kasvaneet. Tämän seurauksena naiset ovat vuodesta 2013 alkaen ohittaneet miehet työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa.
Ilmarisen datastaan koostamat tuoreet indeksit vahvistavat huolen fyysisesti kuormittavien alojen työkyvystä. Työkyvyttömyyseläkeindeksin mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat erityisesti rakentamisessa, teollisuudessa, kuljetuksessa sekä terveys- ja sosiaalipalvelualoilla pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisin syy. Erot toimialojen välillä ovat merkittäviä, sillä työkyvyttömyys raskailla aloilla voi olla jopa kahdeksankertainen kevyempiin aloihin verrattuna.
Työuraindeksi puolestaan osoittaa, että fyysisesti kuormittavilla aloilla on korkea keski-ikä. Esimerkiksi kuljetusalalla yli neljännes työntekijöistä on yli 55-vuotiaita. Yhdessä nämä luvut kertovat karua kieltä: fyysisesti raskaita töitä tekevillä aloilla tikittää yhtä aikaa sekä eläke- että työkyvyttömyyspommi.
Onko raskasta työtä tekevän mahdollista jäädä hyvinvoivana eläkkeelle?
Tutkimusten mukaan ruumiillisesti raskas työ kasvattaa työkyvyttömyyden riskiä selvästi. Maria Sirenin väitöskirjatutkimus (ttl.fi) osoittaa, että erityisesti pitkäaikainen altistuminen työn fyysisille kuormitustekijöille on merkittävä selittäjä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, kuten olkapään pehmytkudossairauksissa. Riskitekijöitä ovat myös muun muassa yli kymmenen vuoden raskas fyysinen työ, useat samanaikaiset kuormitustekijät, päivittäinen nikotiinivalmisteiden käyttö sekä ylipaino miehillä. Yhdessä nämä selittävät yli puolet sairauksista johtuvista poissaoloista.
Työntekijöiden sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä TULE-sairauksien takia voidaan tehokkaimmin ehkäistä vähentämällä erityisesti työn fyysisiä kuormitustekijöitä. Tämä onnistuu parhaiten tarkastelemalla koko työprosessin sujuvuutta yksittäisten vaiheiden sijaan. Fyysisesti raskaaseen työhön liittyviä työkykyongelmia ei voi pysyvästi ratkaista kannustamalla terveellisiin elintapoihin, vaan tarvitaan erityisesti ihmisen ominaisuuksiin sopivia työoloja ja tuotantojärjestelmiä.
Onnistunut ja vaikuttava esimerkki tällaisesta työn kehittämisestä on MSK Cabins -yritys, joka investoi viiden vuoden aikana vajaat 180 000 euroa ergonomiaparannuksiin (yle.fi). Tulokset puhuvat puolestaan: sairauspoissaolot tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi romahtivat viiden vuoden ajanjaksolla lähes 400 päivästä vain 12 päivään vuodessa, ja yritys saavutti 1,1 miljoonan euron taloudelliset hyödyt.
Esimerkki osoittaa, että kun työ ja työympäristö sekä prosessit suunnitellaan ihmisen ominaisuudet huomioiden, paranee yhtaikaa sekä työntekijöitten työkyky että yrityksen tuottavuus. Ihmisen mittainen tuotantojärjestelmä ei ole kustannus vaan investointi parempaan työelämään ja tuottavuuteen sekä kestävämpään tulevaisuuteen.
Johanna Koroma
johtava asiantuntija, Ilmarinen
Anssi Smedlund
johtava asiantuntija, tietojohtaminen, Ilmarinen
Tule mukaan työkykywebinaariimme
- Ilmoittaudu mukaan 6.5. järjestettävään Työkykyä tukeva työ -webinaariimme!
Lähteet:
- Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi
- Ilmarisen työuraindeksi
- Maria Sirén (2021): Disabling shoulder lesions : occupational and non-occupational risk factors for prolonged work disability and working life years lost
- Suokko T, Oksanen T, Reiman A (2025): Productivity and employee well-being in manufacturing process development - Comparison study of two departments. Lisätietoa Ylen uutisesta (yle.fi)
- Tilastokeskus 2024: Työolot murrosten keskellä : Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2023
Johanna Koroma ja Anssi Smedlund
Johanna Koroma ja Anssi Smedlund työskentelevät Ilmarisessa johtavina asiantuntijoina Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta
Lisää aiheesta
Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?