Sujuva työ tuo vetovoimaa – mistä löytyvät kehittämisen työkalut?
Yritykset reagoivat toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä toimintaansa. Haastavinakin aikoina ne haluavat houkutella hyviä työntekijöitä ja pitää heistä myös kiinni. Miten voi kehittää työtä vastuullisesti samalla työntekijät huomioiden? Olisiko ergonomiasta ratkaisuksi?
Millainen on haluttu työnantaja?
Yritykset kilpailevat samoista hyvistä työntekijöistä. Nämä työntekijät puolestaan arvioivat työpaikkaa monista eri näkökulmista. Arvioitavana ovat työnantajakuva, työn sisältö, palkka, kehittymismahdollisuudet, arvot ja vastuullisuus sekä työpaikan tarjoamat edut. Yhä useammin työntekijät arvioivat myös työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Onko työ ”ihmisen kokoista” ja hallittavissa?
Yrityksissä ratkaisuna on työn kehittäminen sujuvaksi ihmisen ominaisuudet huomioiden. Työ on hallittavaa, kun se on suunniteltu ihmisen sosiaalisiin, fyysisiin ja psyykkisiin ominaisuuksiin sopivaksi. Sujuvat työprosessit parantavat työtyytyväisyyttä, työn tuottavuutta, terveellisyyttä ja turvallisuuta sekä työn tuotosta eli palveluiden ja tuotteiden laatua.
Ei kannata hukata osaamista
Työntekijöiden keski-ikä nousee Suomessa niin kuin kaikissa kehittyneissä maissa. Ikääntyvät työntekijät eivät ole yrityksen heikko lenkki vaan työvuosien kuluessa valikoitunut ryhmä. Heillä on osaamista, kokemusta ja myös motivaatiota työn tekemiseen. He tuovat henkilöstöön moninaisuutta, joka on todettu yhdeksi yrityksen menestystekijäksi. Ikä voi kuitenkin tuoda toimintakykyyn muutoksia, jotka tulee työpaikalla huomioida.
Ratkaisuna on työn muokkaus työntekijän toimintakykyyn sopivaksi. Yritykset eivät voi vaikuttaa osaavien työntekijöittensä ikääntymiseen. Sen sijaan ne voivat vaikuttaa työn tekemisen tapoihin. Osaavien työntekijöitten työpanosta ei kannata hukata vain siksi, että työtä ei muokata työntekijälle sopivaksi. Sopiva työ vaikuttaa myös työntekijän motivaatioon jatkaa työssä pidempään.
Miten laajentaa rekrytointia?
Kaikilla työntekijöillä työ- ja toimintakyky vaihtelee työuran aikana. Erilaisia toimintakyvyn rajoitteita on monilla sellaisillakin henkilöillä, jotka pärjäävät työssään erinomaisesti. Myös yrityksen avaintyöntekijät voivat sairastua tai vammautua. Työntekijöitä rekrytoitaessa joustava, esteetön ja saavutettava fyysinen sekä myös virtuaalinen työympäristö antaa enemmän mahdollisuuksia löytää sopivimmat osaajat avoimiin tehtäviin.
Ratkaisuna on työn ja työympäristön suunnittelu esteettömäksi ja saavutettavaksi. Näin yritys ei rajoita omaa rekrytointiaan, vaan pystyy rekrytoimaan sopivimmat osaajat ja pitämään kiinni heistä huolimatta mahdollisista toimintakyvyn rajoitteista. Esteetön ja saavutettava työympäristö on sopiva kaikille.
Miten voi rakentaa ihmisen ominaisuuksiin sopivaa työtä?
Voidakseen ratkaista erilaisia työkykyyn vaikuttavia tilanteita ja toimintatapoja, tulee yritysten kehittää työtä. Riippumatta käytetystä menetelmästä, kehittämisessä tullaan aina siihen vaiheeseen, jossa pitää tehdä päätöksiä. Silloin yritykset tarvitsevat tietoa toimivista ja ihmiselle sopivista ratkaisuista. Jos niitä ei tunneta, yritys saattaa tehdä epäonnistuneita valintoja ja investointeja.
Ergonomia on kiinteä osa työkykyjohtamista. Se tarjoaa tutkittua tietoa ihmisen tiedonkäsittelyyn, havaitsemiseen sekä psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyyn sopivista ratkaisuista. Ergonomia ei ole menetelmä vaan laaja-alaista organisaatio- ja yksilötason ergonomiatietoa voi hyödyntää kaikkien työn kehittämisen menetelmien kanssa. Ergonomia tutkii ihmisen ja työn vuorovaikutusta.
Työn vastuullista suunnittelua ja kokonaisvaltaista kehittämistä tukeva ergonomia on ratkaisu! Tule kuulemaan lisää aiheesta webinaariimme.
Johanna Koroma, johtava asiantuntija, Ilmarinen
Annamari Mäki-Ullakko, työkykyjohtamisen kehityspäällikkö, Ilmarinen
Ilmoittaudu mukaan webinaariin
Lue lisää
-
Pelko hallitsee 7.11.2024 klo 00.38
Työ tekee vapaaksi. Jos haluat perunaa, hanki kuokka. Jos haluat puolison, hanki pätevyys puolisoksi. Jos haluat asunnon, rakenna se itse. Jos haluat mitä vain, ole valmis mihin vain.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.