Jaakko Kiander, muotokuva.
Blogit

Yrittäjäeläke on kannattava sijoitus

Keskustelu yrittäjäeläkkeestä eli YEL:istä nousi taas esiin alkuviikosta. Yrittäjäeläkkeen uudistustarve on tunnistettu ja valmistelu on jo käynnissä. On tärkeää, että myös yrittäjät ovat valmistelussa mukana ja kasvattamassa luottamusta eläkejärjestelmään. Keskustelu YEL:in kalleudesta ja vastikkeettomuudesta perustuu kuitenkin osin virheellisiin käsityksiin. (Kauppalehden uutinen)

YEL:n mukainen eläke määräytyy samalla tavoin kuin palkansaajien työeläke: eläkkeen suuruus on suorassa suhteessa sen perustana olevien työtulojen suuruuteen. YEL poikkeaa kuitenkin palkansaajien eläkkeestä siten, että yrittäjä voi itse valita sen ansiotason, jonka perusteella vakuutuksen suuruus määräytyy. Usein käy kuitenkin niin, että valittu YEL-työtulo on selvästi pienempi kuin todellinen yrittäjätulo. Tätä niin sanottua alivakuuttamista perustellaan sillä, että YEL-vakuutus koetaan kalliiksi sen tuottamiin hyötyihin nähden.

Yrittäjäeläke tarjoaa todellisuudessa paremman etuustason kuin vastaavan suuruisella maksulla olisi saatavissa mistään muualta. Tähän on useita syitä.

YEL-maksun voi vähentää verotuksessa

YEL-maksu on verotuksessa kokonaan vähennyskelpoinen. Vastaavan summan säästäminen sijoittamalla joko omaan yritykseen tai rahoitusmarkkinoille johtaisi siihen, että osa säästöstä menisi verojen maksuun. Eläkkeen osalta verojen maksu toteutuu vasta siinä vaiheessa, kun eläkettä saadaan.

Työtulon korotus palkkaindeksillä tuo tuottotakuun

Vakuutettu YEL-tulo saa myös eräänlaisen tuottotakuun, kun sitä korotetaan joka vuosi palkkaindeksillä (eli indeksillä jossa ansiotason muutoksen paino on 80 % ja hintatason muutoksen paino 20 %). Sen avulla menneisyydessä vakuutetut ansio- ja yrittäjätulot korjataan vastaamaan tämän hetken ansiotasoa. Tätä voisi verrata siihen, että yksityisissä rahastosijoituksissa aiempien vuosien sijoitusten arvoa korotettaisiin automaattisesti joka vuosi. Nykyisin tällaista takuutuottoa ei ole mahdollista saada.

Itse sijoittamalla yrittäjä kantaisi riskin – myös pääoman loppumisesta

 Esimerkinomaisesti yrittäjäeläkkeen tuottoa voi verrata vaihtoehtoon, jossa yrittäjä käyttäisi eläkemaksun verran bruttotuloistaan pitkäaikaissäästämiseen. Säästöön jäävä summa olisi eläkemaksua pienempi, koska verottaja veisi ensin tulosta osansa. Sen jälkeen yrittäjän olisi onnistuttava erinomaisesti sijoitustoiminnassaan. Jos näin kävisi ja 40 vuoden sijoitusuran aikana saavutettaisiin keskimäärin 3,5 prosentin reaalituotto, säästösumma kasvaisi merkittävästi suuremmaksi. Silloin siitä riittäisi otettavaksi yrittäjäeläkettä vastaava määrä yli 20 vuoden ajan. Sen jälkeen – eli arviolta noin 82 vuoden iässä – pääoma olisi kuitenkin syöty kokonaan. Yksityiseen säästämiseen nojaavat vertailukohdat pitävät sisällään sen oletuksen, että sijoittaminen onnistuu hyvin ja että markkinoilla ei tapahdu pitkäaikaisia laskukausia – ja että yrittäjä menestyy eikä joudu työkyvyttömäksi.

Eläkettäkin korotetaan indeksillä

Indeksisuoja nostaa myös eläkkeen arvoa. Maksussa olevia eläkkeitä korotetaan joka vuosi niin sanotulla eläkeindeksillä, joka suojaa eläkkeen ostovoimaa inflaation vaikutuksilta. Arviolaskelmiemme mukaan esimerkiksi 1600 euron suuruinen eläke kasvaa näin 10 vuodessa 1 900 euroon.

Yrittäjäeläkkeen tuottoa ja kuluja voisi verrata sellaiseen sijoitustuotteeseen, joka tarjoaisi indeksisuojatun annuiteetin koko loppuelämän ajaksi – toisin sanoen jatkuvasti kasvavan tulovirran koko loppuelämän ajaksi riippumatta siitä kuinka vanhaksi elää. Tällä hetkellä yksityiset henkivakuutusyhtiöt eivät tarjoa tällaisia tuotteita. Jos niitä tarjottaisiin, ne olisivat hyvin kalliita. Indeksisuojatun annuiteetin pääoma-arvo voisi hyvinkin olla 25-kertainen verrattuna ensimmäisen vuoden eläkkeeseen: tällöin 1500 euron kuukausieläkkeen pääoma-arvo olisi yli 400 000 euroa.

YEL on vakuutus myös työkyvyttömyysriskiä vastaan

Pitkäikäisyysriskiltä suojaavan vanhuuseläkkeen lisäksi YEL tarjoaa vakuutuksen työkyvyttömyysriskiä vastaan sekä perhe-eläkkeen. Perhe-eläkettä voi hyvin verrata henkivakuutukseen. Leskille maksettava perhe-eläke on kuitenkin henkivakuutusta parempi tuote, koska sitä maksetaan niin kauan kuin leski elää.

Yrittäjäeläke tarjoaa yhdessä paketissa yrittäjälle mittavan ja kattavan turvan. Vastaavan tasoisen turvan hankkiminen muilla keinoin markkinaehtoisesti olisi vaikeaa ja kallista ja ehkä jopa mahdotonta.

Jaakko Kiander
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen
@KianderJaakko

– Katso ppt-esimerkeistä, miten indeksi kasvattaa eläkettä ja kuinka pitkälle yrittäjän säästöt eläkkeenmaksussa riittävät.
Laske, kuinka yrittäjän työtulo vaikuttaa eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan.
Yrittäjä, tule Ilmarisen asiakkaaksi!

  • Johannes Perälä 18.6.2018 klo 21.00
    Kiander ei ole tainnut omia rahoja koskaan sijoittanut pitkäjänteisesti ajallisesti hajauttanut. Tuotto on pommin varmasti yli 5 %. Pitää huomioida, että osingot tulevat vaikka kurssit laskevat. Lisäksi eläkeaika karkaa kauas kun omat sijoitukset on omia rahoja. Suoritin osakkeisiin rahaa +30 vuotta joka kuukausi niin varmasti rahaa on enemmän kuin ylellistä. Lisäksi ne osingot tulee vuosittain. Sijoitusriski on myös eläkeyhtiöllä. Minimi YEL ja työskentely aikana turvaa itsensä henkivakuutuksella sisältäen päivärahan ja työkyvyttömyyskorvauksen.
    Vastaa kommenttiin
  • Risto Syvälä 19.6.2018 klo 21.00
    YEL-järjestelmässä on paljon hyvää ja YEL-vakuutukseen kannattaa sijoittaa. Sijoitukseen sisältyy myös suuri riski - ei pelkkiä tuottoja. Koko sijoitus on arvoton, jos kuolema korjaa ennen kuin ehdit eläkkeelle. Ja toisaalta eläkettä pitäisi ehtiä nauttia jonkin aikaa ennen kuin sijoitus alkaa "tuottamaan" niin, että eläkkeen määrä ylittää maksettujen vakuutusmaksujen määrän. Näin varsinkin naimattomilla, eronneilla ja karanneilla, joiden jälkeen ei jää perhe-eläkettäkään maksettavaksi. Puolustan henkeen ja vereen YEL-, ja erityisesti MYEL-järjestelmää, mutta itse korostan niiden vakuutusluonnetta. Joku voittaa runsaasti, toinen menettää paljon sen mukaan, miten elämä heittelee. Vakuutuksessa riski jaetaan, eikä kaikkien ole tarkoituskaan "päästä voitolle" niin kuin ymmärtääkseni sijoitustoiminnassa. Sillä nyt niin suurta merkitystä, kutsutaanko YEL- ja MYEL-eläkkeitä sijoituksiksi vai vakuutuksiksi, mutta jokainen arpa ei ole kuitenkaan ns. voittoarpa.
    Vastaa kommenttiin
  • Pasi 19.6.2018 klo 21.00
    Kenen leipää syö, sen lauluja laulaa. Eläkemaksuja vastaan saatavan eläkkeen saaminen ja eläkkeen suuruus eivät ole kiveen hakattuja. Riskinä ovat eläkeuudistukset, jotka tarkoittavat aina ehtojen heikentämistä nykyisten maksajien kannalta. Eläkeuudistustusten jälkeen eläkkeen nostamisikä voi siirtyä kuoleman rajan taakse, tai eläkkeen nautinta-aika voi lyhetä vuosilla. [x] Eläkeikää on nostettu [x] Eläkeikää tullaan nostamaan edelleen [x] Eläkekertymää per maksettu euro on heikennetty
    Vastaa kommenttiin
    • kristian 24.6.2018 klo 21.00
      Näin se näyttää olevan. Aika kovaa tahtia eläke-etua on nuorilta leikattu suuren ikäluokan edustajien toimesta. Vaikuttaa, että nuorille on kaavailtu eläkejärjestelmässä vain maksajan rooli ja etuja leikataan koko ajan pikkuhiljaa ettei kukaan kiinnittäisi huomiota. Se kaksinaamaista ja tosi kurja juttu.
      Vastaa kommenttiin
    • kommentoin 23.8.2018 klo 21.00
      Asia on juuri noin. Kirjoituksessa väitettiin ongelmallisesti, että "Vakuutettu YEL-tulo saa myös eräänlaisen tuottotakuun, kun sitä korotetaan joka vuosi palkkaindeksillä (eli indeksillä jossa ansiotason muutoksen paino on 80 % ja hintatason muutoksen paino 20 %)." Tuo indeksi on eläkkeensaajan kannalta huonompi kuin mikä on ollut käytössä aiemmin. Lisäksi siitä ei ole mitään takeita, että indeksi olisi tuo sama vaikkapa 30 vuoden päästä. Valtiolla on täysi valta muuttaa indeksikorotus halutessaan myöhemmin vaikka nollaksi Mitä YEL:n kannattavuuteen tulee, se riippuu täysin tulotasosta. Jos tulotaso yrittäjällä on 800 e/kk, hän ei hyödy käytännössä juuri lainkaan YEL-maksujen verovähennysoikeudesta, koska niin pienistä tuloista ei kerry juurikaan vähennetteviä veroja, ja kertyvä eläke jää niin pieneksi, että sen suuruisen eläkkeen saisi eläkemaksuja erikseen maksamattakin takuueläkkeenä tai kansaneläkkeenä. Lisäksi pienituloisten elinikä on tutkimusten perusteella keskimäärin lyhyempi kuin suurituloisten. Isotuloinen yrittäjä saa vähentää verotuksessa YEL-maksut, tämä ehkä saa niiden maksamisen myötä ansiosidonnaisia etuuksia, jos sellaisia tulee elämän varrella vastaan, ja lisäksi voi saada ihan kohtalaisen eläkkeenkin, jota ehtii ehkä nauttia keskimääräistä pidempään, koska suurituloisimmat elävät keskimääräistä pidempään ja saavat siten eläke-etuuksiakin muita pidempään.
      Vastaa kommenttiin
  • Anneli Immonen 20.6.2018 klo 21.00
    Ei kannata luottaa mihinkään. Kun maksoi pakollisen pienen Myel-maksun ja yrittäjäeläkkeen yrityksestä niin eläke puolitettiin.
    Vastaa kommenttiin
  • Keijo kojootti 20.6.2018 klo 21.00
    Kuka saa "eläke sijoitukset" kun kupsahtaa vaikka 60v…
    Vastaa kommenttiin
    • Tapio Angervuori 20.6.2018 klo 21.00
      Eläkemaksut eivät ole eläkesijoituksia. Työeläkevakuuttajat ovat vakuutusyhtiöitä. Kun kuolet, vakuutus loppuu, kuten kaikki muutkin vakuutukset. Suurin osa eläkemaksuista kierrätetään suoraan eläkeläisille. Vain pieni osa sijoitetaan. Saat eläkettä, jos tulevat ikäluokat maksavat eläkemaksuja. Työeläketoimijoiden yhteenlasketut varat ovat noin 200 miljardia euroa ja tähän mennessä ansaitut, maksuun tulossa olevat eläkkeet yli 700 miljardia euroa. Nuo 200 miljardiakin ovat turhia sijoituksia. Eläkeyhtiöt omistaisivat varmasti koko Suomen, jos kakki 700 miljardia pitäisi olla sijoituksia. Tuosta 200 miljardista 120 miljardia on ulkomaisia sijoituksia. Tämä ulkomaille sijoittaminen on ongelma, jos halutaan työllistää nimenomaan Suomessa. Ulkomaiset eläkevakuuttajat ovat kuitenkin sijoittaneet Suomeen, mutta ovatko nämä kumpaankin suuntaan sijoittamiset balanssissa keskenään?
      Vastaa kommenttiin
  • Huolestunut 20.6.2018 klo 21.00
    En lähde itseäni toistamaan, linkitän siis vanhan jutun: http://parempaaelamaa.org/2017/06/16/yrittajan-elakevakuutus/ Kesäkuu on näköjään yel-juttujen kuukausi. Kun Saksan mallia aina ihannoidaan työllisyyden hoidossa (tosin rusinat pullasta periaatteella), niin kopioidaan se tältäkin osin. Sielläkin yrittäjän on järjestettävä itselleen eläketurva, mutta miten hän sen tekee on yrittäjän itsensä päätettävissä.
    Vastaa kommenttiin
  • Nykyinen maksaja 20.6.2018 klo 21.00
    Suomalainen eläkejärjestelmä on kaikkien pyramidihuijausten äiti ja isoäiti. Se ei ole kestävä, vaikka toisin nykyisten eläkkeiden maksajille vakuutellaan. Eläkeyhtiöiden tuotto on ollut huonoa ja useiden yhtiöiden raskas hallinto syö pääomia. Mieluummin pienempi verotus ja enemmän vastuuta ihmisille huolehtia omasta eläketurvastaan.
    Vastaa kommenttiin
  • YEL ei vakuuta 21.6.2018 klo 21.00
    Tutullani on YEI. Jäämässä eläkkeelle ja eläke on pienempi kuin takuueläke minkä saa tekemättä mitään. Eli parempi sijoittaa YEL-rahat vaikka vakuutuskuoreen (pakollisen minimin jälkeen) niin jää jotain jälkipolvillekin ja ottaa se takuueläke !
    Vastaa kommenttiin
  • Hyvä vanhuuden turva 21.6.2018 klo 21.00
    Jos ottaa huomion mahdollisen henkilökohtaisen konkurssin, niin yrittäjäeläkettä ei peritä kuin palasina vuosittain. Sen sijaan muut säästöt nostetaan kerralla velkojen maksuun. Yrittäjän kannattaa ylläpitää mahdollisimman korkeaa eläketavoitetta ottaen huomioon mahdollinen oma työkyvyttömyys, leskeneläke ja alaikäisten lasten eläketurva huoltajan kuoltua. Eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus on merkittävä etu, etenkin aikana, kun yritysverotus oli erittäin korkea. Jos yrittäjällä on useampia tulolähteitä, helpotusta tuo myös tappioiden tasaaminen verotuksessa.
    Vastaa kommenttiin
    • Epäileväinen 21.6.2018 klo 21.00
      "Sen sijaan säästöt nostetaan kerralla velkojen maksuun" Jos laitat säästösi vakuutuskuoreen niin sinne ei konkurssipesän käsi ylety.
      Vastaa kommenttiin
  • Eläkkeeltä 22.6.2018 klo 21.00
    Tämä on nyt niin populistista markkinointia, että olisi ehkä parempi olla kommentoimatta kokonaan. Toisaalta yrityksemme vakuuttajan siirto Ilmarisesta toiseen yhtiöön saa oivan varmistuksen. Pistäisin harkintaan, että eläkemaksujen jäljelläoleva pääoma palautettaisiin perikunnalle, kun eläkkeensaaja kuolee! Nythän saattaa käydä niin, että eläkkeensaaja ei ehdi nauttia säästöistään kuin murto-osan. Jäljelläolevan pääoman rosvoaminen muuhun käyttöön ei ole oikeudenmukaista. Eläkeyhtiöiden pitäisi pystyä maksamaan eläkkeet sijoitustensa tuotoilla. Ilmeisesti houkutus vääränlaisen vaikutusvallan rakentamiseen yhteiskunnassa ylittää eläkkeensaajien edut. Eläkevakuuttajien varsinainen toiminta-ajatusta eivät perustele "yleishyödyllisten" poliittisten toimijoiden tukeminen edes hallitusten/johtokuntien jäseninä.
    Vastaa kommenttiin
    • Osa eläkevakuutusmaksuista takaisin 22.6.2018 klo 21.00
      Eläkevakuutusmaksujen palauttamisessa olisi järkeä. Onhan kohtuutonta, että jopa 40 vuotta eläkevakuutusmaksuja maksaneen perikunta ei saa mitään takaisin poislukien mahdollista lesken perhe-eläkeosuutta ja alaikäisten lasten eläketurvaa, jotka sinänsä ovat arvokkaita. Mutta avoliittojen aikaan tällainenkin turva katoaa. Olisiko mahdollista, että pakollisen eläkevakuutuksen maksuvelvoitteen voisi korvata yksilöllisellä eläkevakuutuksella, jossa maksujen takaisin saanti olisi mahdollista, jos eläkettä ei ole ehditty maksaa lainkaan tai on maksettu vain vähän aikaa eikä edunsaajiakaan ole? Yrittäjille tällainen mahdollisuus olisi arvokasta ja se voisi lisätä yrittäjätoimintaa etenkin, jos yksilöllisen eläkevakuutuksen säästöjä voisi käyttää myös tietyiltä osin velkojen panttina yrittäjän elinaikana.
      Vastaa kommenttiin
    • Tapio Angervuori 22.6.2018 klo 21.00
      Miten voisit saada takaisin jotain sellaista, mitä ei ole olemassa? Eläkeyhtiöt kykenevät maksamaan ulos 20 miljardia vuodessa, mutta ne eivät kykene maksamaan 700 miljardia könkkäsummana ulos. Sellaista rahamäärä ei ole olemassa! Voisit korkeintaan saada 200/700x 100 % = 28% eläkesummastasi käteisenä, tai vaihtoehtoisesti laskelman mukaisesti eläkettä kuukausittain kuolemaan asti. Kumman valitsisit?
      Vastaa kommenttiin
  • Aarne Sakari Kolehmainen 22.6.2018 klo 21.00
    Maksoin maksimi yel eläkemaksua tietyn ajan ja laskin, että seitsemässä vuodessa saan maksamani suoritukset nettona takaisin… nyt olen kolme vuotta saanut n. 3700 euroa kuukaudessa bruttona josta puolet veroon.. neljän vuoden kuluttua olen maksuissa omillani ja sitten nostan voittoa… toivottavasti kymmeniä vuosia..
    Vastaa kommenttiin
  • Yrittäjäpariskunta 22.6.2018 klo 21.00
    Tuossahan tulivat ne oleellisimmat. Kauppalehdessä oli viime vuonna juttu nuoresta yrittäjästä joka sijoitti omiin asuntoihin eläkemaksujen sijaan. Samaan artikkeliin oli saatu eläkeyhtiön edustaja varoittamaan sijoituksen "riskeistä" aivan kun eläkeyhtiö olisi jotenkin immuuni riskeille. Tässä yhtälössä on monta syytä miksi me ei makseta esim. 30 000 euroa vuodessa eläkeyhtiölle jolla saisi jonkinlaisen mimimieläketurvan. Jos tätä vertaa takuueläkkeeseen niin se on viimeistään vienyt kaiken moraalisen pohjan pois yrittäjien eläkemaksuilta. Syy numero 1. Yrityksen tase ja matemaattinen arvo. Eläkemaksut ovat kulua ja vaikka Ilmarinen miten vakuuttaa verovaikutusta niin se on edelleen kulua joka ei kasvata yrityksen varallisuutta eikä nosta osakkeen matemaattista arvoa. Sen sijaan vastaavan rahan käyttäminen sijoitusasuntoihin ja osakkeisiin vaikuttaa suoraan yrityksen taseeseen ja matemaattiseen arvoon. Matemaattinen arvo on sinänsä tärkeää, että sen perusteella saa nostettua verotuksellisesti halvempaa osinkoa. 20 vuoden aikana jos sijoitukset ovat tuottaneet nolla euroa siihen maksatko kulua vai nostatko yrityksen arvoa on 600 000 (en ota tässä laskelmassa huomioon minimi-yel jota pidän ryöstönä ja ikäänkuin mafiamaisena kynnysrahana yrittäjyyteen). Tästä kynnysrahasta tulisi luopua saman tien. 600 000euron arvo kevyesti rahatetussa osingonjaossa on 48 000 eli yrittäjä voi maksaa itselleen pienempää palkkaa ja nostaa itselleen kevyemmin verotettua pääomatuloa. 2. seuraava sukupolvi: jäämme eläkkeelle ja saamme sydänkohtauksen molemmat saman tien. Lapsille jää 600 000euroa huonommassa kunnossa oleva yritys. Perinnönjaossa todetaan, että vanhempasi maksoivat 600 000 eläkeyhtiölle ja voi voi… Ne rahat nyt vain menivät kankkulan kaivoon. Sen sijaan 600 000 osakepotti/sijoitusasunnot jäävät seuraavalle sukupolvelle. 3. eläkkeen maksu: 600 000 on selkeästi alakanttiin. Tuosta summasta saadaan jo vuosien aikan runsaasti osinkoja. Lisäksi yrityksellä on toimitila (asunto-osake) joka voidaan muuttaa pienellä remontilla sijoitusasunnoksi (asumiskelpoinen normaali kaksio). Lasken että eläkkeelle jäädessämme meillä on 1 500 000e sijoitukset yhteensä. Tällä hetkellä saan osinkoa (300 000 euron osakesijoituksillemme) 22 000e vuodessa eli 7,3 euroa per vuosi. Nämä jälleensijoitetaan (valtion tietenkin kahmii siitä omansa välistä). Jos onnistun haalimaan hyviä osingonmaksajia tulevaisuudessakin niin miljoona tuottaa jo 73 000 vuodessa. Miljoonaan pitäisi päästä kaiken järjen mukaan 20 vuoden aikana kun sijoitetaan korkoa korolle. Tässä kohtaa yhteiskunta lyö yrittäjää lujaa korville. Puolisosialistisessa Suomessa pakotetaan YEL-järjestelmään ja yrittäjille jotka hoitavat omat eläkkeensä ei anneta samoja verotuksellisia etuja kuin eläkeyhtiöille. Jos valtio olisi reilu (ei ole koska hyvät veljet kuten Kiander lobbaavat eduskuntaa) niin yrittäjän ei tarvitsisi maksaa saamistaan osingoista veroa jos hän sijoittaa ne omaan eläketurvaansa. Tämä olisi helppo toteuttaa erillisesllä eläkesäästötilillä. 4. Kritiikkiä eläkejärjestelmää kohtaan: Kyseessä on pyramidihuijaus jossa 3/4 osaa maksuista menee suoraan eläkkeisiin. YEL-maksut ovat täysin kohtuuttomia saatuihin eläkkeisiin rinnastettuna ja takuueläke syö viimeisenkin halun maksaa YEL-maksuja. Eläkeyhtiöt lypsävät kiinteinä maksuina n. 10% päältä jolla maksetaan ylikompensoitujen eläkejohtajien (kuormastasyöjien) ja hyvien veljien palkkoja. Eläkeyhtiöillä on kohtuuttomat veroedut yrittäjiin rinnastettuna (kuten ay-liikkeelläkin). Suomella ei olisi varaa verorälssisysteemiin. Lainsäädännöllä yksityishenkilöiden ja yrittäjien oma sijoitustoiminta on pyritty tekemään mahdollisimman hankalaksi. On myös moraalisesti erittäin arveluttavaa, että ay-liike, eläkeyhtiöt ja rahastot saavat verotuksellisen edun muihin osapuoliin verrattuna. Verotuksellisesti yksityishenkilöiden sijoitustoiminta on pyritty tekemään kaikin keinoin kannattamattomaksi. Suomessa on käsittämätön korporaatiousko vallalla. Olisi aika herätä ja todeta, että ihmiset osaavat kyllä ottaa itse vastuuta elämästään. Lisäksi sijoituslainsäädäntö on heikko ja kansanedustajien käytännön osaaminen olematonta. Siksi korporaatioilla kuten eläkeyhtiöillä on aivan liikaa lobbausvoimaa kun politiikot eivät osaa eivätkä uskalla haastaa rakenteita. Ainoat jotka ovat haastaneet rakenteita ovat Osmo Soininvaara ja Antero Vartia.
    Vastaa kommenttiin
    • YEL ei vakuuta 22.6.2018 klo 21.00
      Täyttä asiaa ! YEL pitäisi avata täysin ja rakentaa uudelleen. Nuo työkyvyttymömyys-ja sairauspäivärahat voisi rahoittaa vakuutuksella muttei tarvitse kykeä tätä eläkkeisiin. Yrittäjä on muutenkin oman onnensa seppä, pitäisi antaa kullekin vapaus valita laittaako eläkerahansa eläkevakuutusyhtiön "varmoihin" sijoituksiin vai omaan henkilökohtaiseen sijoitusrahastoon. Myönnän ettei kaikkia kiinnosta sijoittaminen ja heille eläkevakuutusyhtiö on varmaan kelpo ratkaisu. Mutta uskoisin suuren osan yrittäjistä valitsevan oman säästötien, jos se sallitaan. Poliitikot kaivavat isoa kuoppaa takuueläkkeellä. Ja siihen luvataan aina vaan lisää rahaa. Miksi kohta kannattaa lainkaan maksaa vapaaehtoisesti vakuutusjärjestelmään, jos voi välttää. Tämä on etenkin kepun pyhä lehmä - kepun kannattajat eivät juuri eläkemaksuja muutenkaan maksa. Maatalousyrittäjile maksetaan valtion puolesta - no he ovatkin valtion ja EUn suojaamia yrittäjiä.
      Vastaa kommenttiin
    • kristian 24.6.2018 klo 21.00
      Nimenomaan sosialistinen mallihan tämä on eikä sitä kukaan edes piilottele vaan eläkehistoriikissäkin se kerrotaan suoraan. Sama tilanne myös työntekijän eläkevakuuttamisen puolella. Lähtökohtana on säilyttää ja mahdollistaa totuttu kulutustaso ts. tarve. Se tarkoittaa, että rikkaalle pitää maksaa ja maksetaan suurta eläkettä jotta rikkaan ei tarvitse vaihtaa kuohuviiniin. Köyhälle riittää pieni eläke, koska köyhä saa osan toimeentulosta joka tapauksessa leipäjonosta. Molempien totuttu kulutustaso pyritään säilyttämään. Puolensa ja puolensa, mutta erittäin tasapuolista ja kohtuullista.
      Vastaa kommenttiin
  • Vesa Peltola 23.6.2018 klo 21.00
    Niin kauan kuin takuueläkettä maksetaan riippumatta siitä millaiset muut tulot ovat ei korkean Yel-maksun maksamisessa ole taloudellista mieltä. Minulla oli jo niin paljon muuta eläketuloa, ettei yrittäjäeläkkeen minimoinnilla olisi ollut suurta merkitystä. Takuueläkkeen hyödyntäminen ei olisi ollut mahdollista. Toki tässä on selkeä porsaanreikä, joka pitäisi tukkia. Takuueläkkeen maksun pitäisi olla tarveharkintaista. Verotusedun merkityksen voi osittain poistaa käyttämällä velkavipua (sijoituslainan koron vähennyskelpoisuus) ja edullisemman verotuksen maahan (esim. Viro) perustettua yhtiötä. Verot tulevat toki maksettavaksi, kun voittovaroja käytetään. Todennäköisesti järjestely on edullisempaa kuin osakeyhtiössä 20 % verovähennys ja korkeamman yel-eläkkeen ansiotuloveron maksaminen. Lisäksi voit päättää nostatko osinkoa, palkkaa tai oletko nostamatta. Eläketulojärjestelmä on hyvin joustamaton. Saman sijoitustuoton saa, kun sijoittaa samalla tavalla kuin eläkeyhtiöt. Jos sijoittaa paremmin ja vähäisemmin kuluin, niin saa paremman tuoton. Toki vaivaa joutuu näkemään enemmän. Eläkejärjestelmän ja oman sijoitusvarallisuuden riskit ovat erilaiset, mutta ihan selvä on että hajautetun oman sijoitussalkun tuoton sakatessa ei eläkejärjestelmän maksukykykään ole vankoissa kantimissa.
    Vastaa kommenttiin
    • kristian 24.6.2018 klo 21.00
      Ei varmasti maksajalle, mutta jakojärjestelmässä saajalle sillä on suurikin merkitys. Jos maksajia ei ole, niin eläkelupausta eläkkeensaajille ei voida kattaa.
      Vastaa kommenttiin
  • Eikö niin 24.6.2018 klo 21.00
    Kuinka vertailu työkyvyttömyystilanteessa?
    Vastaa kommenttiin
  • Mika Nummela 24.6.2018 klo 21.00
    Yrittäjän työkyvyn menetys…"Kertomuksia tiheiden metsien maasta" Yrittäjä menetti työtapaturmassa työkyvyn toimia aikaisemmassa ammatissa. Useat asiantuntijalääkärit totesivat jäljellä olevan työkyvyn ilmoittaen vakuutusyhtiöille fyysiset rajoitteet sekä haittaluokan. Vakuutusyhtiö, A-V******* (P*****a), ovat hyläneet 18 vuoden aikana kaikki esitetyt lääkärintodistukset sekä uudelleenkoulutussuunnitelmat. Vetoavat alle 10 % työkyvyn alentumaan. Hoitavien lääkäreiden HL-arvio on kaksinkertainen. Voisi kuulemma jatkaa aikaisemmassa ammatissa, ajaen kuorma-autoa fyysisen työkyvyn menettäneenä. Yrittäjä on lähettänyt kuntoutushakemuksen (uudelleenkoulutus) niin K*LA*n ja Il****seen, lopputukoksena hylkäys, perustelu ensisijainen korvaus tulee hakea tapaturmavakuutusyhtiöltä, joka kuitenkin hylkää korvausperusteen ed. Mikä on tämän casen opetus, yrittäjäksi aikova älä luota mainoksiin tai puheisiin joita vakuutusyhtiöt sinulle markkinoi. Säästä nekin rahat ota riski itsellesi täysin. Kyseinen yrittäjä maksoi yrittäjäaikanaan vapaaehtoista tapaturmavakuutusmaksua noin 100 k€ ja YEL maksuja noin 285 k€ 25 vuoden aikana. No näiden jälkeen yrittäjä pyysi korkeimmasta oikeudesta valituslupaa saamiinsa päätöksiin, korkein oikeus ei antanut valituslupaa eikä kertonut syytä miksi valituslupaa ei myönnetty. Tarpeeksi kun hän etsi tietoa niin hän huomasi, että korkeimmanoikeuden tuomarit tekevät myös konsultointityötä oman virkatyönsä ulkopuolella, eli tuottavat palveluja vakuutusyhtiöille ja valtion etuuskäsittelyihin. Opetus… Älä missään tapauksessa ala Suomessa yrittäjäksi jos et ole aivan varma yrityksesi huippu menestyksestä. Huomioi myös mahdollinen joutuminen tapaturman uhriksi omassa yrityksessäsi työskennellessäsi, joudut pyöriteltäväksi byrokratian rattaisiin, jossa et kuulu mihinkään yhteiskuntaluokkaan ja mikään instanssi ei ota vastuuta mistään vaikka olet yrittäjänä itsesi vakuuttanut. Niin että missä on "vakuutus työkyvyttömyys riskiä vastaan" Jaakko Kiander?
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita