Voisiko maahanmuutto ratkaista ikääntyvän Suomen ongelmia?

Eurooppaan on tänä kesänä suuntautunut ennen näkemättömän suuri pakolaisvirta Lähi-idän konfliktialueilta. Saksaan on arvioiden mukaan tulossa jopa miljoona turvapaikanhakijaa, ja Suomeenkin ehkä kymmeniä tuhansia. On todennäköistä, että muuttajien määrä ei jää tähän. Koska konfliktien loppua ei ole näkyvissä, laaja muuttoliike voi jatkua usean vuoden ajan. Lisäksi turvapaikan saavat maahanmuuttajat pyrkivät perheidensä yhdistämiseen, mikä osaltaan tulee kasvattamaan muuttajien määrää merkittävästi tulevina vuosina.

Vaikka Suomi ei ole Euroopan tärkein kohdemaa, on meillekin lähivuosien aikana suuntautumassa niin laaja muuttoliike, että se tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla väestökehitykseen ja myös väestöennusteisiin.

Nykyisen väestöennusteen oletuksena on noin 17 000 hengen vuosittainen nettomuutto Suomeen. Turvapaikanhakijoiden määrän yllättävän kasvun seurauksena tämä luku ylittyy kuitenkin reippaasti kuluvana vuonna ja hyvin todennäköisesti myös seuraavina vuosina. Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 100 000 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Kasvu ei luultavasti jää tähän. Perheenyhdistämiset ja syntyvyyden kasvu tulevat kasvattamaan väestöä myös vuoden 2020 jälkeen.

Mitä tästä yllättävästä väestönkasvusta sitten seuraa?

Nykyisen väestöennusteen mukaan ikärakenteen muutos on johtamassa työikäisten määrän supistumiseen noin 100 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Jo nyt voi arvioida, että käynnistynyt laaja muuttoliike tulee muuttamaan tämän näkymän. Työikäisen väestön määrä ei tulevaisuudessa supistukaan vaan voi jopa kasvaa, koska suurin osa maahanmuuttajista on nuoria. Tällä on puolestaan oma vaikutuksena väestön vanhushuoltosuhteeseen eli eläkeikäisten ja työikäisten lukumäärien suhteeseen.

Eläketurvakeskuksen vuonna 2013 tekemän laskelman mukaan huoltosuhde olisi nousemassa vuoden 2012 tasosta eli 29 prosentista 43,8 prosenttiin vuonna 2030. Jos oletetaan, että muuttoliikkeen kasvu nostaa työikäisten määrää ennusteeseen verrattuna 150 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, alenee vuoden 2030 huoltosuhde noin kahdella prosenttiyksiköllä 41,9 prosenttiin.

Iso potentiaali ikääntyvälle yhteiskunnalle

Huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, mutta sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 2030 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 100 000 henkeä ennustettua suurempi. Tällaisella muutoksella olisi huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteen arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi. Myös työeläkemenojen suhde niiden maksuperustana olevaan palkkasummaan pienentyisi noin prosenttiyksiköllä.

Maahanmuuton kasvu merkitsee siten huomattavaa taloudellista potentiaalia ikääntyvälle yhteiskunnalle. Onnistuminen potentiaalin hyödyntämisessä ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan se edellyttää tuloksellista kotoutumis- ja integraatiopolitiikkaa ja työmarkkinoiden joustavuutta – ja ennen kaikkea sitä, että Suomessa on riittävästi työpaikkoja luovia yrityksiä.

Jaakko Kiander
johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen