Blogit

Mikä on taitettu indeksi ja miksi siitä keskustellaan?

Työeläkeindeksin muuttaminen on saanut taakseen kansalaisaloitteen ja asia herättää keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Indeksikysymystä on lähestytty köyhyyden torjunnan näkökulmasta, ja on toki perusteltua ajatella, että pienimpiä eläkkeitä tulisi korottaa.

Työeläkeindeksi on laskentakaava, jolla työeläkkeitä korotetaan vuosittain. Nykyisin kuluttajahintojen vaikutus muutokseen on 80% ja palkansaajien ansiotason vaikutus 20%. Tätä kutsutaan ns. taitetuksi indeksiksi.

Tällä laskentakaavalla eläkkeen ostovoima säilyy: kun hinnat nousevat, myös eläkkeet nousevat. Eläkkeet eivät kuitenkaan kasva samaa tahtia palkkojen kanssa.

Mitä varten ovat eläkerahastot?

Nimiä on kerätty kansalaisaloitteeseen, jonka mukaan eläkkeiden tulisi seurata 100%:sesti palkansaajien ansiotason kehitystä. Tämä korottaisi eläkkeitä, koska palkat ovat nousseet nopeammin kuin hinnat. Aloite ehdottaa, että suomalaisten eläkkeitä varten kerätyissä eläkerahastoista otettaisiin varat eläkkeiden korotukseen.

Väestön ikärakenteen muutos asettaa kuitenkin haasteita eläkerahastoille jo sellaisenaan. Vielä 60-luvulla eläkemaksuja maksavia työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä. Nyt työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Eläkerahastoja on kartutettu sitä varten, että tähän jo kauan sitten ennustettuun muutokseen kyetään varautumaan. Eläkerahastojen tuottoa käytetään jatkossa eläkkeiden rahoittamiseen ja tämän avulla estetään eläkemaksujen jatkuva nousu.

On tärkeää varmistaa, että väestön ikääntyessä varoja on riittävästi eläkkeisiin tulevaisuudessakin, kun maksajia on suhteessa edunsaajien määrään huomattavasti vähemmän. Yksityisen puolen eläkemeno on jo tällä hetkellä eläkemaksutuloa suurempi. Vaje katetaan eläkerahastoista.

Eläkerahastojen kokonaismäärä on noin 180 miljardia, joka voi tuntua suurelta. Eläkevastuu eli se summa, mitä tulevaisuudessa on luvattu eläkkeitä maksaa, on kuitenkin lähes nelinkertainen, noin 700 miljardia. Nyt ja tulevaisuudessa eläkkeet maksetaan suurelta osin työssäkäyvien eläkemaksuilla.

Mitä tapahtuisi, jos taitetusta indeksistä luovuttaisiin?

Mikäli kansalaisaloite taitetusta indeksistä hyväksyttäisiin, eläkerahastot lähtisivät supistumaan. Ensimmäisinä vuosina indeksimuutoksen vaikutus olisi pieni, mutta vähitellen vaikutus kasvaisi lumipallon lailla ja ETK:n arvion mukaan rahastot loppuisivat 2060-luvulla. Tämän jälkeen kaikki eläkkeet pitäisi rahoittaa suoraan työssäkäyviltä kerättävillä eläkemaksuilla. Tämä nostaisi palkasta perittävän eläkemaksun 35 prosenttiin, kun se nyt on 24 prosenttia.

Vaikka maksutaso on eläkeuudistuksen avulla onnistuttu vakauttamaan, tulevat nuorten ikäluokkien maksettavaksi tulevat eläkemaksut tulevat olemaan selvästi korkeammat kuin nykyisten eläkkeellä olevien ikäluokkien maksamat. Lisäksi nuorten ikäluokkien eläkeikä tulee nousemaan lähelle 70:tä vuotta, kun taas nykyiset eläkeläiset jäivät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Näistä syistä ei olisi oikeudenmukaista kasvattaa nuorten ikäluokkien maksutaakkaa vielä nykyisiä eläkeläisiä hyödyttävällä indeksimuutoksella.

Vaikka eläkkeensaajien toimeentulo onkin parantunut 2000-luvulla, on eläkeläisköyhyys edelleen maassamme vakava ongelma. Pienituloisia eläkeläisiä on edelleen runsaasti. Työeläkeindeksillä ei kuitenkaan ole juurikaan vaikutusta eläkeläisköyhyyteen, koska pienten eläkkeiden indeksimuutokset olisivat hyvin pieniä. Lisäksi pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän Kelan etuuksia kuin työeläkkeitä.  Köyhien eläkeläisten kannalta tärkeämpiä toimeentuloon vaikuttavia tekijöitä ovat kansaneläkkeen ja takuueläkkeen taso, eläkeläisten asumistuki ja lääkekorvaukset.

Jaakko Kiander
Johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen

Jaakko Kiander

Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta
Julkaistu 27.10.2016
Lukuaika 3 min
  • Reiska 27.10.2016 klo 21.00
    Höpö höpö, ei taaskaan mainintaa palkka-indeksin dynaamisista vaikutuksista kansantalouteen eikä muista faktoista. Kannatan lämpimästi palkka-indeksiä eläkkeisiin myös tulevissa vaaleissa.
    Vastaa kommenttiin
  • kränä 27.10.2016 klo 21.00
    Olin työelämässä 68 vuotiaaksi pakolliseen eläkeikään asti, yhteensä lähes 50 vuotta vieraan palveluksessa. Eläkkeeni on aika hyvä, suurelta osin viimeisten vuosien suhteellisen suurten eläkekertymien vuoksi. Katson, että monun kuuluu saada aheruksestani ja itseni likoon panemisesta asiaankuukuva korvaus myös eläkevuosina, jos vaikka satun elämään vielä pitempäänkin. Taitettu eläkeindeksi ei vie kykyäni elättää itseäni mutta se ei ole oikeudenmukainen tilanteessani. On turha puhua, että rahaa ei ole sitä on ihan valtavasti ja kerätty nimeonmaan eläkkeitä varten. Kymmeniin vuosiin tehdyillä ennusteilla voidaan päätyä ihan minkälaisiin tulemiin tahansa eikä niillä ole relevansdia.
    Vastaa kommenttiin
  • Kalle 27.10.2016 klo 21.00
    Kaikkialla työelämässä puhuttiin 70-luvulta alkaen ja ihan viime vuosiin saakka että "eläkemaksut palkastanne ovat sitä varten että saatte aikananne vanhuuseläkkeet". Sitä mantraa hoettiin niin että mieleen jäi. Mikä tässä nykyään on mennyt vikaan kun nyt niitä "minun eläkesäästöjäni" ei tunnu löytyvän mistään. Kuka on kupannut rahat?
    Vastaa kommenttiin
  • Kalevan Jahvetti 27.10.2016 klo 21.00
    Paljonko paremmin elälesijoitukset tuottaisivat pelkkää indeksiä esim. Eurostock 500 verrattuna siihen, että poliittisesti valitut, ylipalkkaiset nk. tulevaisuuden tietäjät niitä hoitaa ja imee kuiviin.
    Vastaa kommenttiin
  • Juha-P 28.10.2016 klo 21.00
    Oliskohan parempi,että joku puolueeton taho tekisi nämä laskelmat ja ottaisi huomioon esim.5 vuoden välein tehtävän indeksin tarkistuksen,180 miljardia on niin paljon ja vuosi 2060 niin kaukana,että kokeiluun indeksin palkkoihin sitomiseen on todellakin varaa,kassa ei tyhjene huomaamatta!
    Vastaa kommenttiin
    • salme heikkilä 28.10.2016 klo 21.00
      Me tuhat euroa kuuk ansaitsevat eläkeläiset olemme työeläkkeet maksaneet turha puhua 2060 vuodesta.meitä ei silloin ole ja nyt nuoret työssäkäyvät maksakoot omat eläkemaksunsa.Eläkemiljardit 180.300 on olemassa riippuu keltä kysyy ja korkotuotto 11miljardia vuosi on käytettävä eläkeläisten hyväksi nyt.Turha puhua kelan etuuksista joilla eläkeläiset pärjää vaikka on olemassa pieni eläke.Kelalta jäähyväislahjaksi luultavasti 20000e kuussa tienaava Hyssälä hokee,että nekin etuudet asumistuet,matkakorvaukset hoitotuet on lopetettava kun rahat ei riitä ja tulee yhteiskunnalle laskua.Kukaan ei sano että eläkeläisille kuuluu kohtuullinen toimeentulo,jonka he ovat työssäollessaan maksaneet.Tämäkö on hyvinvointi suomi.Luulen että terveyspalveluissa käy samoin rahat ei riitä.mutta köyhille on jotain :se on EUTANAASIA.Taitettu indeksi on HETI korjattava ja eläkkeet saatava niin että niillä elää. Koyhyysraja on EUssa kai 1200e nosto kaikille heti siihen aluksi.Mielipiteeni pienituloinen eläkeläinen ja vastalause jotka hokevat että rahat ei riitä.Turhista menoista vähennykset budjettiin ja eläkeläisten kohta kuntoon.Häpeå koko suomelle.
      Vastaa kommenttiin
  • Kränätaas 28.10.2016 klo 21.00
    Tilastokeskuksen mukaan kansaneläkkeen tarkistamisen perusteena oleva elinkustannusindeksi on viimeksi alentunut 0,2 prosenttia ja kansaneläke ja siihen sidotut etuudet pienenivät vastaavasti. Samaan aikaan asuntojen vuokrat nousevat vuosittain keskimäärin useita prosentteja. Kiinteistöverot sekä erilaiset terveydenhoitoon ja muuhun elämiseen liittyvät julkiset maksut ja muut menot jatkavat kipuamistaan. On selvää, että eläkeläisten keskimääräinen maksukyky ei ole parantunut indeksinmuutosta vastaavasti. Asia onkin niin että tuo indeksi riippuu siitä, mitä sen koriin on syötetty, ja miltä ajanjaksolta, indeksi lasketaan. Näistä asioista ei juuri puhuta ja niistä on vaikea saada tietoa. Tilastokeskuksen nettisivut näyttävät olevan jumissa. Liekö tarkoituksella.
    Vastaa kommenttiin
  • Veikko Peltola 28.10.2016 klo 21.00
    VEPE 29.10.2016 Eläkehaitari on liian leveä 900—10000 tuhansiin. Tuo yläpää voi rauhassa askarrella mihin nyt kannattaa sijoittaa. Eläkehaitarin alapää miettii ostanko lääkkeet ja yritän pärjätä kaurapuurolla. Usein näkee mainittavan eläkeiän nousevan 70 vuoteen, mutta en ole huomannut kenenkään muistuttavan, että me 30-40 luvulla syntyneet aloimme työt nuorena. Itse mallia -38 aloitin 12 vuotiaana, 65 v saakka. Unohti myös johtaja Kiander.
    Vastaa kommenttiin
  • Pekka Turtiainen 28.10.2016 klo 21.00
    Kaikki työeläkettä saavat eläkeläiset joutuivat ministeri Mönkäreen aikana kaksinkertaisen leikkauksen kohteeksi. Saimme työeläkkeen, josta oli vähennetty kansaneläkkeen pohjaosa. Mönkäre poisti kansaneläkkeen pohjaosan meiltä, mutta unohti, että se oli jo työeläkkeestä leikattu. Leikkauksen poisto yksinkertaisena eläkkeistämme olisi pohjaosa, silloin noin 350 markkaa, kahdenkymmenen vuoden ajalta yhteensä noin 84.000 markkaa, nykyrahassa noin 14.000 euroa, ja siis myös työeläkkeestä vähennettynä sama summa, yhteensä 18.000 euroa. Tämän lisäksi samaan aikaan v. 1996 säädettiin puoliväli-indeksi ja myöhemmin 80/20 indeksi. Näinä kahtenakymmenenä vuotena eläkkeet ovat nousseet n. 30 %, mutta työpalkat n. 50 %. Nykyinen taitettu indeksi on epäoikeuden mukainen eläkeläisille. Eläkelaitosten laskelmat palkkaindeksin vaikutuksista ovat tarkoituksen mukaisesti lasketut vuoteen 2060. Me suuret ikäluokat olemme varmasti kaikki mullan alla vuosikymmeniä aikaisemmin, siis eläkeläisten määrä dramaattisesti laskee. Miten tämä on otettu laskelmissa huomioon?
    Vastaa kommenttiin
    • Hans 28.10.2016 klo 21.00
      Onko myös unohdettu että yli satavuotiaita tuskin 2060 elää mlntaakaan enempää kuin nykyäänkään tai jolla olisi mitään merkitystä. Minäkin olen sillon 110- vuotias ja takuulla kasvan koiranputkea. Enkä kuulu edes enää suuriin ikäluokkiin.
      Vastaa kommenttiin
    • Ilmarinen viestintä 30.10.2016 klo 22.00
      Tervehdys Ilmarisen viestinnästä! Ikäluokkien kokoerot on huomioitu laskelmissa. Laskelmat on myös tehty elinajan odotteen mukaan. Elinajan odote on kohonnut viime vuosikymmeninä (ks. esim. http://www.findikaattori.fi/fi/46 ), joten ihmiset ovat eläkkeelläkin pidempään kuin ennen.
      Vastaa kommenttiin
  • AE 29.10.2016 klo 21.00
    Sain Valtiokonttorilta eläkepäätöksen ja ihmettelin, eivätkö virkamiehet osaa laskea. Omien laskujeni mukaan eläkkeeni olisi pitänyt olla huomattavasti suurempi. Kun tarkastin Valtiokonttorin laskelman, huomasin, että viisi monivuotista työsuhdetta oli jätetty pois, ikään kuin niistä ei muka olisi kertynyt mitään eläkettä. Kirjoitin eläkkeen laskeneelle virkailijalle: "Minua ottaa päähän kun näen vääriä numeroita. Voisitteko ystävällisesti laskea uudelleen unohtamatta mitään työsuhdetta." Sain uuden eläkepäätöksen, joka vastasi suurin piirtein omia laskelmiani. Eläkkeeni nousi noin 500 euroa kuussa. On siis mahdollista, että valtion virkamieskin erehtyy, ja jos ei eläkeläinen ole tarkkana, hän joutuu turhaan kärsimään koko loppuelämänsä.
    Vastaa kommenttiin
  • Myös eläkeläinen 29.10.2016 klo 21.00
    Oikeudenmukaista ja moraalista on että työssäkäyvä ikäluokka maksaa aina pääosan sillä hetkellä maksuunpantavista eläkkeistä. Hyvä että on osa maksuista rahastoitu. Rahastojen ylenmääräinen kasvattaminen tällä tavalla kuin nyt on tehty oli suuri virhe, se näivettää Suomen kansantalouden. Työttömyyden kasvusta suuri osa johtuu tästä kun pääomat ovat siirtyneet ulkomaille ja vieneet työpaikat mukanaan. Nyt pitäisi palauttaa indeksi mahdollisimman lähelle yleistä palkkakehitystä. Samalla pitäisi rahastojen avulla keventää kerättäviä eläkemaksuja. Se auttaisi yrityksiä ja toimisi lisäruiskeena talouteen. Rahastojen sijoitustoimintaa pitäisi ohjata enemmän kotimaan investointeihin. Tiet ja radat kuntoon, hidasteiden purku pois keskustoista, vähentää päästöjä sekä kaluston kulumista. Olisin jopa valmis harkitsemaan ulkomaisen matkustelun vähentämistä joko lisäverotuksella tai muilla rajoituksilla. Matkustustase olisi saatava kotimaata suosivaksi. Matkailussa karkaa pääomia maasta pois huomattavia määriä, tähän ovat eläkeläisetkin syyllisiä. Rahastoille on käymässä 5-10 vuoden kuluessa kuin perunoille huonossa kellarissa, mätänevät sinne. Tulee toinen pankkikriisi ja talous romahtaa ja osakekurssit samoin. Kuka on vastuullinen? Kallispalkkainen eläkeyhtiöiden johto vai poliittiset päättäjät jotka ovat antaneet tämän tapahtua. Asioita voi ohjata vaikka joka vuosi kun ei vaan tee liian suuria ohjausliikkeitä että asiat lähtee käsistä.
    Vastaa kommenttiin
  • Kontrollööri 29.10.2016 klo 21.00
    Eläkettä kerätään noin 25 % maksetusta palkasta, työssä on oltu 40 vuotta, joku pidenpäänkin, 3000 euron palkasta on kerätty siis 360.000 €, tämä sijoitettuna 5 %:n tuotolla (eläkeyhtiöiden keskim. vuosituotto) kasvaa kyseisenä työssäoloaikana sekä eläkkeenmaksuvuosina, yht.70 vuodessa, 1.400.000 €:ksi, 1700 €:n (n. 55% palkasta) eläkettä riittää siis ainakin kahdelle henkilölle 30 vuodeksi. Onko eläkevakuutusyhtiöiden tuottosuhde näin huono? Palkansaaja saa myöhennettynä palkkana siis vain yhden kolmasosan ( 1 / 3 ) eläkesäästöstään. Niin, näin nämä "hallintovirkamiehet" ovat kautta aikojen pitäneet meitä kansalaisia tyhminä.
    Vastaa kommenttiin
  • Sanahelinää taas 29.10.2016 klo 21.00
    Mitä ihmettä Kiander tarkoittaa sanomisellaan "tulevaisuudessa eläkevastuu mikä on luvattu maksaa on 700 miljoonaa"? Missä ajassa? Hamaan maailman tappiin mennessäkö? Yleensä vedotaan suurten ikäluokkien kasvattamiin eläkemaksuihin. Tällä kertaa sitä ei Kiander mainitse, koska lienee huomannut, että nuorimmatkin suurista ikäluokista ovat olleet jo vuosia eläkkeellä. Vaikutus päinvastoin pienenee päivä päivältä luonnollisen poistuman kautta. Pullistuma ikäpyramidissa ohenee koko ajan. Tulisi huomata, että eläkkeitä on rasitettu ja rasitetaan taitetun indeksin lisäksi muillakin epäoikeudenmukaisuuksilla. Muutama esimerkki: jokin aika sitten eläke alkoi karttua vasta ihmisen täytettyä 23 vuotta, pari vuotta sitten hallitus leikkasi eläkeläisille kuuluneen korotuksen perustellen sitä sillä että eläkkeet olisivat nousseet liikaa, isoja eläkkeitä rasitetaan 6% ylimääräisellä raippaverolla, jne.jne. Miksi eläkeyhtiöt eivät tee täsmällisiä laskukaavoja, joista voisi muuttujia vaihtelemalla kuka tahansa päätellä tulevaisuuden eläkekertymiä? Tähän asti on nähty ja kuultu vain ylimielistä viisastelua. Eläkerahastot ovat kasvamassa järjettömiin summiin, jos uskotaan kansanliikkeen laskelmia. Eläkkeisiin niitä ei koskaan tarvita. Onko niin, että näitä rahoja kerätään valtion kriisirahastoksi, jotka otettaisiin "lainaksi" esim. sotatilan aikana? Jos näin Venäjän tavoin toimitaan, niin miksei sitä kerrota kansalle? Monet sen hyväksyisivät.
    Vastaa kommenttiin
    • Mari Mattila 30.10.2016 klo 22.00
      Samaa olen ihetellyt, eli mitä tuo 700 miljardia tarkoittaa? Toinen, mihin ei ole löytynyt vastausta, on kysymys siitä, mihin asti rahastoja kasvatetaan? Onko jokin katto olemassa - koska rahastossa on tarpeeksi rahaa? Vai onko tiedossa jokin vuosi, ehkä tuo 2060, jolloin kartuttaminen loppuu? Onko totta, että nyt, parhaillaan, jolloin suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, rahastojen tuottoa ei käytetä kokonaisuudessaan eläkkeiden maksuun? Vaan siis lisätään pääomaan korkoa kasvamaan. Onko tarkoitus, että nuorille koittaii jossain vaiheessa meidän jo kuoltuamme aika, jolloin työeläkemaksut voitaisi kokonaan poistaa? Vai uskotaanko, että nuoret eivät pysty maksamaan? Mihin ennusteisiin se perustuisi?
      Vastaa kommenttiin
    • Ilmarinen viestintä 30.10.2016 klo 22.00
      Tervehdys Ilmarisen viestinnästä! Jaakko on matkoilla mutta vaihdoimme pari sanaa hänen kanssaan tästä. Tuo eläkevastuu on nykyarvo kaikista karttuneista eläkeoikeuksista (eli mitä on luvattu maksaa nykyisille eläkeläisille ja työssä oleville). Summa on 700 000 miljoonaa eli 700 mrd. Se on laskettu eliniän odotteen mukaan. Nykylaskelmien mukaan nuorten eläkemaksut tulevat tosiaan olemaan huomattavasti korkeammat. Maksun laskeminen ei ole näköpiirissä koska eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan suhteessa työssäolijoihin.
      Vastaa kommenttiin
      • Ihmettelen vain 31.10.2016 klo 22.00
        Työväki vähenee mutta eläkeläiset vähenee moninkertaista vauhtia työtätekeviin nähden Millä sitten perustellaan eläkeyhtiöiden miljardivarallisuutta ja ketä varten se sitten on varattu vai yhtiöiden palkkamenoihin ?
        Vastaa kommenttiin
      • Yel-vakuutettu 18.3.2019 klo 22.00
        Arvostan viestinnän mielipidettä ja ymmärrän tuon diskontatun summan laskentaperusteen, mutta en tiedä tarkemmin laskennan parametrejä. Nykyinen pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikki julkishallinnon laskentaperusteet perustuvat jatkuvan talouskasvun varaan, jossa bkt-kasvu on luokkaa 1,25 - 2,5% vuosittain. Ko. kasvu oletetaan perustuvan yrityksien kykyyn innovoida uusia teknisiä ratkaisuja ja kasvattaa työn tuttavuutta jalostusarvoa korottamalla. Raakapuun mynnin sijaan tavoitteena on tehdä puusta Artek-huonekaluja. Tällä ajattelumallilla puoluepoliittiset konsensukset on tehty taloutta ohjaaviin lakeihin, työehtosopimuksiin ja yrittäjyyttä tukeviin veropäätöksiin, joilla vastaavasti on tarkoitus tukea korkeaa työllisyysastetta ja alentaa julkisen rahoitusvajeen sidosta kunta-ja valtiontalouden nettovelasta. Jos nämä tavoitteet ei ole kirkkaina mielessä vähintään seuraavan 100 vuoden ajan - niin toki yksi skenaario on se, mitä ETK laskelmissaan esittää. Vaikka keski-ikä on nousutrendissä, niin elinaikakertoimella jo nyt leikataan 37 - 42 vuotta maksettujen työeläkevakuutusmaksujen korvausosuutta, kuten 1955 syntyneenä hyvin tiedän 2017 tehdyn eläkeuudistuksen myötä 3½ vuotta ennen suunniteltua eläköitymistäni. Eläkkeelesiirtymisen ajankohtaa lisätään, jotta elinajanodotteen mukaisesti työeläkettä nauttitaan keskimäärin 20 vuotta. Mikäli ansiotason nousu korkeamman työn tuottavuuden korrelaatiosta poistetaan, se on poliittinen päätös kuka tuon arvonnousun ulosmittaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tähän asti se on heijastunut työntekijöiden mediaanituloon, josta sosiaalivakuutusmaksut määritetään. Millään mulla tavalla ei ole selitettävissä se miten on ollut mahdolllista korottaa palkkatasoa esim. 50% menneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Jos ja kun poliitikot antavat vastaavan kehityksen jatkua ja lisäksi vielä tukevat sitä tehdyillä päätöksillä nykyinen teollisuustyöntekijän mediaanitulo 3500 e / kk tullee olemaan 2040 tasolla 5500 - 6500 euroa / kk. ja vaikka huoltosuhde muuttuu samalla ajanjaksolla, niin silti pienempi osuus hyvin koulutetuista työllisistä voi selvityä vakuutusmaksuista ilman jyrkkää tasokorotusta maksuperusteisiin ja julkisyhteisön välittömiin veroihin, koska yhtä hyväkuntoisemmat ihmiset siirtyvät työeläkkeelle eläköitymisiän noususta huolimatta. Tämä on ollut tredi jälkiteollisen kauden aikana työolojen parantumisen myötä ja samalla automaation kehityksen johdosta, joka erityisesti jatkuu ja luo mielekkäämpiä työympäristöjä, kunhan samalla työssä jaksamisen ongelmiin puututaan kokonaisuuden kannalta rationaalisella ja kannustavalla kustannusneutraalilla tavalla.
        Vastaa kommenttiin
    • Ihmettelen vain 31.10.2016 klo 22.00
      Työväki vähenee mutta eläkeläiset vähenee moninkertaista vauhtia työtätekeviin nähden Millä sitten perustellaan eläkeyhtiöiden miljardivarallisuutta ja ketä varten se sitten on varattu vai yhtiöiden palkkamenoihin ?
      Vastaa kommenttiin
    • Yel-vakuutettu 18.3.2019 klo 22.00
      Arvostan viestinnän mielipidettä ja ymmärrän tuon diskontatun summan laskentaperusteen, mutta en tiedä tarkemmin laskennan parametrejä. Nykyinen pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikki julkishallinnon laskentaperusteet perustuvat jatkuvan talouskasvun varaan, jossa bkt-kasvu on luokkaa 1,25 - 2,5% vuosittain. Ko. kasvu oletetaan perustuvan yrityksien kykyyn innovoida uusia teknisiä ratkaisuja ja kasvattaa työn tuttavuutta jalostusarvoa korottamalla. Raakapuun mynnin sijaan tavoitteena on tehdä puusta Artek-huonekaluja. Tällä ajattelumallilla puoluepoliittiset konsensukset on tehty taloutta ohjaaviin lakeihin, työehtosopimuksiin ja yrittäjyyttä tukeviin veropäätöksiin, joilla vastaavasti on tarkoitus tukea korkeaa työllisyysastetta ja alentaa julkisen rahoitusvajeen sidosta kunta-ja valtiontalouden nettovelasta. Jos nämä tavoitteet ei ole kirkkaina mielessä vähintään seuraavan 100 vuoden ajan - niin toki yksi skenaario on se, mitä ETK laskelmissaan esittää. Vaikka keski-ikä on nousutrendissä, niin elinaikakertoimella jo nyt leikataan 37 - 42 vuotta maksettujen työeläkevakuutusmaksujen korvausosuutta, kuten 1955 syntyneenä hyvin tiedän 2017 tehdyn eläkeuudistuksen myötä 3½ vuotta ennen suunniteltua eläköitymistäni. Eläkkeelesiirtymisen ajankohtaa lisätään, jotta elinajanodotteen mukaisesti työeläkettä nauttitaan keskimäärin 20 vuotta. Mikäli ansiotason nousu korkeamman työn tuottavuuden korrelaatiosta poistetaan, se on poliittinen päätös kuka tuon arvonnousun ulosmittaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tähän asti se on heijastunut työntekijöiden mediaanituloon, josta sosiaalivakuutusmaksut määritetään. Millään mulla tavalla ei ole selitettävissä se miten on ollut mahdolllista korottaa palkkatasoa esim. 50% menneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Jos ja kun poliitikot antavat vastaavan kehityksen jatkua ja lisäksi vielä tukevat sitä tehdyillä päätöksillä nykyinen teollisuustyöntekijän mediaanitulo 3500 e / kk tullee olemaan 2040 tasolla 5500 - 6500 euroa / kk. ja vaikka huoltosuhde muuttuu samalla ajanjaksolla, niin silti pienempi osuus hyvin koulutetuista työllisistä voi selvityä vakuutusmaksuista ilman jyrkkää tasokorotusta maksuperusteisiin ja julkisyhteisön välittömiin veroihin, koska yhtä hyväkuntoisemmat ihmiset siirtyvät työeläkkeelle eläköitymisiän noususta huolimatta. Tämä on ollut tredi jälkiteollisen kauden aikana työolojen parantumisen myötä ja samalla automaation kehityksen johdosta, joka erityisesti jatkuu ja luo mielekkäämpiä työympäristöjä, kunhan samalla työssä jaksamisen ongelmiin puututaan kokonaisuuden kannalta rationaalisella ja kannustavalla kustannusneutraalilla tavalla.
      Vastaa kommenttiin
  • Eläkelläinen 16.3.2018 klo 22.00
    Eläkerahastoissa yli 200 miljardia ( neljä valtion budjettia) joka 2017 tuotti 7%, jos valtion herrat edes tämän käyttäisi eläkkeisiin, saisi muutkin kun kansaedustajat kohtuullisen eläkkeen. alle 23-vuotiaana tehdystä työstä ei aikaisemmin kertynyt eläkettä, maksu kyllä meni jo 18 ikävuodesta. Lisäksi olemme maksaneet sotakorvaukset, viimeinen juna lähti 18.09.1952. rakentaneet kantatieverkoston, valtaosan julkisista rakennuksista, jätämme satojen miljardien omaisuuden, silti kouluttamamme nuorison itkupillit ovat aina kimpussamme. Taas päätetiin vanhemman väestön sairaanhoidosta karsia, ei kyllä mielestäni toivottamaan "vihannekseen" yhteiskunnan varoja kannatakkaan käyttää. Esimerkiksi 2016 eläkeindeksi ei "nussut" yhtään, menot kyyllä, vuokrat, sähkö, hoitokulut ym.
    Vastaa kommenttiin
  • Pentti Kaukoranta 2.9.2018 klo 21.00
    Ihmettelen mitä nämä 200 puupäätä PELKÄÄ Paavo Lipposessa kun ei uskalla koskea tähän taitetuun indeksiin
    Vastaa kommenttiin
  • Esko Yli-Karhu 29.2.2020 klo 10.50
    Tässäkin asiassa olisi varmaa säästöjä tuottava tekijä se, että koko eläkemaksujärjestelmä yksinkertaistetaan koska näillä toimilla ja valtavalla hallinnolla on hintansa. Eläke ei ole enää käsitykseni mukaa varojen keräilyä varten oleva tulo jolla sijoituksia tehdään, vaan sillä taataan eläkeläisten elinkustannukset joita arjessa syntyy. En ole laskenut vaikutusta nykyisiin maksuihin verrattuna, olisiko esittämäni menettely lisäämässä vai vähentämässä maksettavia eläkkeitä euromääräisesti, mutta se lisäisi ostovoimaa ja lisäisi hyvinvointia kansakunnassa. Esitän harkittavaksi,meillä on määritelmä koska eläkkeelle siirytään, päivänmäärä joka pitäisi muuttua automaatiseksi ilma minkäänlaisia muita ilmoituksia, eli alkamispäivänmäärä, ja eläkkeenmäärä minkä olen saamassa. Eläkeikä on se jakava tekijä joka muuttaa aktiivivästön, passiviväestöksi. Aktiiviväestö, on se joille syntyy erilaisia, eriarvoistavia tekijöitä, kuten koulutuksen ja ammatinvalintojen kautta. Eriarvoisuuta palkkapuolella, mikä taas lisää sitä omaa arviointia omasta tulevisuudesta ja sen hallinnasta. Passiiviväestö on taas siinä tilantessa, että on jopa täysin riippuvainen ulkopuolisten päätöksistä ja mitenkä asiat halutaan ymmärtää. Koska on kysymys passiviväestöstä, en ymmärä sitä miten eläkeläisten elinkustannukset ovat niin eri arvoisia muultaosin kuin asuinpaikkakunnan kalleusluoka joka lisää kustannuksia. Eläkkeellesiirryttäessä on kaikkien yhteiskunnallinen asema ja sen tärkeys vain oman harkinnan varassa ei rahallisella arvolla enää määrättävissä. Kaikille eläkkeensaajille maksettaisiin 3700 euroa joka olisi verotettavaa tuloa jolla taataisiin pienille kunnille pieni tulonlähde jolla huolehdittaisiin peruspalvelujen olemassaolosta kunnissa. Miksi näin, on siinä että ne joilla on nyt ollut myös palkat isommat ovat voineet järjestellä tulevisuutensa myös rahallisesti paremmalle tolalle. Mutta pienituloist esim: yrittäjät eivät sitä ole voineet tehdä ja varmistaa. Tällä toimenpiteelä toteutuisi ainakin perustuslain kirjain, Suomen kansalaisista jotka kaikki ovat yhdenvertaisia. kaikki.
    Vastaa kommenttiin
  • Esko Yli-Karhu 1.3.2020 klo 10.04
    Tässäkin asiassa olisi varmaan säästöjä tuottava tekijä se, että koko eläkemaksujärjestelmä yksinkertaisteaan koska näillätoimilla ja valtavalla hallinnolla on hintansa. Eläke ei ole enää käsitykseni mukaan varojen keräilyä varten oleva tulo jolla sijoituksia tehdään, vaan sillä taataan eläkeläisten elinkustannukset joita arjessa syntyy. En ole laskenut vaikutuksia nykyisiin maksuhin verrattuna, olisiko esittämäni menettely lisäämässä vai vähentämässä maksettvia eläkkeitä euromääräisesti, mutta se lisäisi ostovoimaa myös hyvinvointia kansakunnassa.Esitän harkittavaksi, meillä on määritelmä koska eläkkeelle siirytään, päivänmäärä joka pitäisi muuttua automaatiseksi ilma minkäänlaisia muitailmoituksia, eli alkamispäivänmäärä, eläkeenmäärä minkä olet saamassa. Eläkeikä on se jakava tekijä joka muuttaa aktiiviväestön, passiviväestöksi. Aktiiviväestö on se, joille syntyy etilaisia,eriarvoistavia tekijöitä, kuten koulutuksen ja ammatinvalitojen kautta. Eriavoisuuta palkkapuolella, mikä taas lisää sitä omaa arviontia omasta tulevisuudesta ja sen hallinnasta. Passiviväestö on taas siinä tilanteessa, että on jopa täysin riippuvainen ulkopuolisten päätöksistä ja mitenkä asiat halutaan ymmärtää. Koska on kysymys passiiviväestöstä, en ymmärrä sitä miten eläkeläisten elinkustannukset ovat niin eri arvoisia muultaosin kuin asuinpaikkakunna kalleusluka joka lisää kustannuksia. Eläkkeelle siirryttäessä on kaikkien yhteiskunnallien asema ja sen tärkeys vain oman harkinnan varassa ei rahallisella arvolla enää määrättävissä. Kaikkille eläkeeensaajille maksettaisiin 3700 euroa kk, joka olisi verotettavaa tuloa, jolla taattaisiin pienille kunnille pieni tulonlähde jolla huolehdittaisiin peruspalvelujen olemassaolosta kunnassa. Miksi näin, on siinä että ne joilla on ollut myös palkat isommat ovat voineet järjestellä tulevisuutensa myös rahallisesti paremmalle tolalle.Mutta pinituloiset esim: yrittäjät ja muut pienituloiset eivät sitä ole pystyneet tekemään ja näi varmistamaan tulevaisuuttaan. Tällä toimenpiteellä toteutuisi ainakin peruttuslain kirjain Suomen kansalaisista, jotka kaikki ovat yhdenvertaisia, viimeistään tässä elinkaaren vaiheessa.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Lisää ajankohtaisia artikkeleita

Muut aihepiirit