Jaakko Kiander, muotokuva.
Blogit

Jääkö seuraava sukupolvi ilman eläkettä?

Nobel-palkittu professori Bengt Holmström pohdiskeli Kauppakamarin 100-vuotisjuhlassa eilen 10. elokuuta  eläkejärjestelmän kestävyyttä ja päätyi kysymään, jääkö seuraava sukupolvi eli tämän päivän nuoret ilman eläkettä. Kyseessä on varsin yleinen huoli ja se toistuu monissa arkipäivän keskusteluissa. Epäedullinen väestökehitys tai työpaikkojen katoaminen robotisaation seurauksena ovat usein esitettyjä syitä sille, miksi eläkejärjestelmä voisi romahtaa. Huoli on perusteltu monessa maassa erityisesti siksi, että eläkejärjestelmien taloudellisesta kestävyydestä ei ole huolehdittu kunnolla.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän tilanne on kuitenkin hyvä. Eliniän pidentymisestä aiheutuvaan väestön ikärakenteen muutokseen on alettu varautua jo 1980-luvulla. Viime vuosiin asti työeläkejärjestelmä keräsi maksutuloa enemmän kuin eläkkeitä maksettiin ja tästä syntynyt ylijäämä on rahastoitu. Maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla.

Työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä arvioidaan jatkuvasti Eläketurvakeskuksen pitkän ajan ennustemallin avulla. Kestävyyden kriteereinä pidetään sitä, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan ilman maksutason korotuksia samalla kun eläkevarat kasvavat samaa tahtia palkkasumman kanssa. Ennustemalli nojaa oletuksiin siitä, miten väestö, työllisyys ja sijoitustuotot kehittyvät tulevaisuudessa. Oletuksiin liittyy väistämättä epävarmuutta, mutta ne laaditaan mahdollisimman realistiselta pohjalta.

Työeläkejärjestelmää on jatkuvasti uudistettu, jotta sen taloudellinen kestävyys olisi mahdollisimman hyvin turvattu. Keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää on pyritty nostamaan (ja tässä on myös onnistuttu!) ja työeläkemaksut on nostettu tasolle, joka vastaa pitkän aikavälin kestävyystavoitetta. Haasteita on toki edelleen. Uusin huoli liittyy viime vuosien syntyvyyden laskuun. Jos se jäisi pysyväksi ilmiöksi, jouduttaisiin eläkemaksuja korottamaan 2060-luvulla.

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisevat 18. elokuuta tuoreita skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläketurvaan ja julkiseen talouteen. Laskelmien tarkoitus on tuoda konkretiaa tulevaisuuskeskusteluun. Eläkkeiden riittävyydestä ja sukupolvi -tematiikasta voi lukea lisää täältä.

Eläketurvakeskus ja Sitra julkaisevat 18. elokuuta tuoreita skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläketurvaan ja julkiseen talouteen. Laskelmien tarkoitus on tuoda konkretiaa tulevaisuuskeskusteluun. Eläkkeiden riittävyydestä ja sukupolvi -tematiikasta voi lukea lisää täältä.
Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 7.5.2025

Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.

Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita