Voisitko sinä olla ammattikehtaaja?
Miten sinä toimit, kun huomaat, että jokin asia töissä ei toimi? Entä silloin, kun uskot, että jokin asia voitaisiin hoitaa tehokkaammin kuin mihin yrityksessä on totuttu?
Näissä tilanteissa, joissa olisi sijaa uudistumiselle tai ainakin kokeilemiselle, moni jättää havaintonsa kertomatta. Sinun ei tarvitse olla yksi heistä. Sillä vaikenemisen kulttuurilla ei rakenneta tulevaisuuden työelämää.
Kokeile siis puhumista. Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Jos ehdotuksesi on sellainen, ettei sitä ole mahdollista toteuttaa, mitä sitten? Elämässä tapahtuu väistämättä niin, etteivät kaikki ehdotuksesi mene läpi ja torjuntoja tulee. Jos et ehdota mitään, muutosta ei ainakaan tapahdu. Ammattikehtaaja vie asioita eteenpäin rakentavassa hengessä. Hän sanoo ääneen sen, mitä muut eivät tohdi.
Tuo ideasi rohkeasti esiin
Useimmissa organisaatioissa on käytössä erilaisia keskustelukanavia, kuten Yammer, Teams tai vaikkapa Whatsapp-ryhmät. Joissain organisaatioissa on myös kehitysideoille erillinen kanava, jonne voi kirjata omat ideansa tai käydä kannustamassa toisten ehdotuksia. Jos haluat ensin sparrailla omaa ajatustasi pienemmässä porukassa, kysy kollegan mielipidettä. Saattaa olla, että hän on tehnyt samanlaisia havaintoja kuin sinä!
Muista myös muiden apu. Aina löytyy joku, joka voi toimia tukena, apuna ja äänitorvena silloin, jos omat voimavarat eivät riitä. Esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa avuksi voivat olla yrityksen työsuojelusta vastaavat.
Mikä on johdon ja esimiesten rooli?
Joskus kauan sitten saatettiin ajatella, että ideat eivät mene organisaatiossa eteenpäin, koska esimies toimii stopparina. Nykyisin organisaatiot ovat onneksi madaltuneet ja ylin johtokin on useimmiten suoraan lähestyttävissä. Toisaalta kun jaat ideasi yrityksen palautekanavassa tai keskusteluryhmässä, saat ajatuksesi koko organisaation näkyville ja mukaan keskusteluun. Ammattikehtaajia tarvitaan kaikilla organisaatiotasoilla toimenkuvasta riippumatta. Jonkun on oltava se, joka sanoo asiat ääneen. Toivon, että hiljaisen hymistelyn aika on ohi. Varsinkin, jos aidosti halutaan kehittää toimintaa ja saada aikaiseksi jotain uutta.
Ilmarinen tarjoaa asiakkailleen parempaa työkykyjohtamista kehittäviä palveluita ja valmennuksia, joiden avulla voidaan kannustaa yrityskulttuuria avoimemmaksi ja toimivammaksi.
Heta Warto-Tillander
yhteyspäällikkö
Ilmarinen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.