Kuntoutus voi toimia, vaikka sairaus olisi vakava
Viime vuonna Ilmarisen työeläkekuntoutusta haki ennätykselliset lähes 2500 henkilöä. Kuntoutus on ollut menestystarina, ja sen suosio on noussut vuosi vuodelta. Kuntoutustyön tavoite on saada ihmiset palaamaan työelämään ja välttää näin varhaiset vuodet työkyvyttömyyseläkkeellä. Onnistumisprosentti Ilmarisessa on huikea: alustavan tiedon mukaan viime vuonna kaikista kuntoutuksensa päättäneistä 73 % palasi onnistuneesti takaisin työelämään.
Kuntoutuksen taustalta löytyy aina sairaus tai vamma. Yli puolessa tapauksista kyseessä on tuki- ja liikuntaelinsairaus. Työeläkekuntoutus voi toimia, vaikka sairaus olisi vakava. Asiakkainamme on esimerkiksi vaikeita neurologisia sairauksia sairastavia, kuten MS-potilaita, aivovamman saaneita, näkövammaisia, vaikeita sydänsairauksia sairastavia ja selkä- ja nivelleikkauksen läpikäyneitä asiakkaita.
Vakavaakin sairautta poteva voi pärjätä nykyisessä työssään hyvän aikaa diagnoosin jälkeenkin etenkin, jos työ ei vaadi raskasta, fyysistä ponnistelua. Sairausdiagnoosi ei siis automaattisesti tarkoita, että sairastuneen seuraava askel on pohtia työelämänsä uusiksi. Itse asiassa usein esimerkiksi neurologisiin sairauksiin liittyy heikko ennustettavuus taudin kulusta: esimerkiksi MS-potilas voi olla 15 vuoden päästä edelleen hyväkuntoinen, tai toisessa ääripäässä jo pidempään työkyvytön.
Jalkaa oven väliin
Ilmarisen kuntoutusasiakkaiksi henkilöt päätyvät siinä vaiheessa, kun heillä on vaikeuksia selvitä nykyisestä työstään. Se onkin oikea hetki tarkastella henkilön vaihtoehtoja jatkaa työelämässä. Eläkeyhtiöstä myönnetään mielellään kuntoutusta ja autetaan löytämään uusi työ, jossa voi toimia sairaudesta huolimatta.
Yleensä ensisijaista on esimerkiksi neurologisissa sairauksissa saada henkilö pois fyysisesti raskaasta työstä. Jos kuntoutujan nykyinen koulutus ei mahdollista siirtymistä esimerkiksi kevyempiin toimistotöihin, uudelleenkoulutus voi olla ratkaisu. Niiden sairauksien kohdalla, joissa taudin etenemistä on vaikea arvioida, suosimme kuntoutuksena usein työhönvalmennusta ja oppisopimuskoulutusta.
Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen etuna on, että kuntoutuja saa samalla jalkaansa firman oveen väliin. Näin koulutuksen jälkeinen työllistyminen helpottuu ja parhaimmillaan oppisopimuskoulutustyöpaikasta tulee vakituinen työpaikka. Työpaikkakuntoutuksen edut ovat kiistattomat: esimerkiksi vuonna 2012 työkokeiluun tai työhönvalmennukseen osallistuneista yli 70 % työllistyi työkokeilupaikkaansa.
Koulutusta ja muuta kuntoutusta tuemme maksamalla kuukausittain kuntoutusetuuden sekä esimerkiksi opiskelu- ja matkakuluja. Vuonna 2012 työeläkejärjestelmästä maksettiin kuntoutusetuutta keskimäärin noin 2200 euroa kuukaudessa per kuntoutuja. Kuntoutujien keski-ikä oli 46 vuotta. Kuntoutus kannattaa: Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kuntoutus maksaa keskimäärin itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa.
Työelämässä halutaan jatkaa
Työeläkekuntoutus voi siis toimia vaikeissakin sairauksissa. Me kuntoutustyötä tekevät olemme lisäksi havainneet, että kuntoutukseen suhtaudutaan hyvin positiivisesti. Vaikeastikin sairastuneet ovat innokkaita lähtemään ammatilliseen kuntoutukseen. Halu jatkaa työelämässä on vahva ja heillä on myös uskoa siihen, että kevyemmässä työssä pärjää pitkäänkin.
Joskus työtehtäviä vaihtavilla kuntoutujilla siintää jo ensimetreiltä ajatus siitä, millaiseen työhön he voisivat siirtyä. Välttämätöntä se ei ole, sillä me Ilmarisen kuntoutusosastolla autamme ja tuemme uuden ammatin ja alan pohdinnassa. Tavoitteena on löytää jokaiselle kuntoutusasiakkaalle häntä kiinnostava työ, joka huomioi myös sairauden aiheuttamat työnteon rajoitteet.
Heidi Mannio
Kuntoutusasiantuntija, Ilmarinen
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.