”Se on lakisääteistä, ei siihen voi vaikuttaa”

Työterveyden toimintatapoja perustellaan monesti toiminnan lakisääteisyydellä. Kun asiakas kysyy, miksi jotain pitää tehdä juuri näin, tulee vastaukseksi ”laki edellyttää”. Monesti näin on, mutta ei aina.

Joskus näissä keskusteluissa sekoittuvat toiminnan lakisääteinen sisältö ja oman yksikön vakiintuneet tavat. Se, että jonkin tehtävän tavoitteet ja sisältö määritetään laissa, ei saa johtaa siihen, että tekotapaa ja prosessia ei voisi kyseenalaistaa ja haastaa.

Mitä sitä toimivaa muuttamaan

Hyvä esimerkki työterveyshuollon lakisääteisestä toiminnasta on työn vaarojen vuoksi suoritettavat niin sanotut altistelähtöiset terveystarkastukset. Jos työssä esiintyy vaaratekijöitä, kuten kemikaaleja, melua, pölyjä, yötyötä tai käsitärinää, on työnantajan järjestettävä työntekijöille terveystarkastukset ja työntekijän tulee niihin osallistua. Tarkastusten lääketieteellinen sisältö ja tekotiheys on tarkoin ohjeistettu.

Altistelähtöisiä tarkastuksia tehtiin Suomessa 300 000 vuonna 2018. Jos jokainen niistä maksoi yli 100 euroa, voi jokainen mielessään laskea ja todeta, että kyse on kymmenistä miljoonista euroista. Tarkastukset ovat merkittävä kuluerä mm. rakennus- ja korjausalan yrityksille. Ja tohtiiko sitä edes ääneen mainita, että se on myös vakaa ja varma tulonlähde työterveyden palveluntuottajille.

Harvassa ovat työterveyshuollot, jotka olisivat lähteneet kilpailemaan asiakkaista sillä, että tuottavat nämä tarkastukset kaikkein laadukkaimmin ja kustannustehokkaimmin. Kun toiminta on pakollista, koetaan, että asiakas ostaa sen joka tapauksessa. Kehittämis- ja markkinointiresurssit kohdennetaan mieluummin muihin palveluihin.

Kustannustehokkaammin ja laadukkaammin

Tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että näinkin tarkasti ohjeistettua toimintaa voi kehittää ja tehostaa. Työterveyslaitoksella toteutetussa tutkimushankkeessa selvisi, että altistelähtöiset tarkastukset voi suorittaa paitsi kustannustehokkaammin, myös laadukkaammin perinteiseen tapaan verrattuna.

Tutkimusjoukko koostui 3 600 liuotinaineita käyttäneestä työntekijästä, joille perinteisen, paikan päällä tapatuvan tarkastuksen sijan lähetettiin kysely. Kyselyssä kartoitettiin heidän työperäinen altistumisensa sekä mahdolliset oireet. Sen jälkeen vain ne, joilla oli oireita, kutsuttiin lääkärin vastaanotolle.

Tällä tavalla oireiset ammattitaudit löytyivät merkittävästi edullisemmin - 1/30:lla perinteiseen tarkastukseen verrattuna. Tutkimusseulonta oli myös tehokkaampi: ammattitautitapauksia löytyi selvästi enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa kuin Suomessa yleensä samassa ajassa.

Hankkeen jälkeen viralliset ohjeet altistelähtöiseen terveysseurantaan on uusittu ja tieteellisesti tutkittujen kyselyiden osuutta on korostettu. Aika näyttää, miten uudet ohjeet omaksutaan työterveyshuolloissa.

Tohdi haastaa työterveyskumppani kehittämään

Kun seuraavan kerran kuulet, että ”nämä nyt pitää tehdä tällä tavalla, kun laki sanoo”, kannattaa kyseenalaistaa ja muistaa, että vaikka sisältö pysyisi samana, voi prosessia silti yleensä leanata ja sujuvoittaa.

Heidi Furu
johtava asiantuntija, työterveys
LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Ilmarinen