Blogit

Pitäisikö kehittää työtä vai työntekijää?

Tutkimusten mukaan työhön kohdistuvat toimenpiteet ovat työkykynäkökulmasta vaikuttavampia kuin yksilöihin suunnatut toimet. Silti usein yhteistyö työterveyden kanssa keskittyy yksittäisten työntekijöiden hoitamiseen. Yrityksissä koetetaan parantaa yksilön terveyttä, suorituskykyä ja resilienssiä – sen sijaan, että tehtäisiin jotakin työlle.

Minulta kysytään monesti, miten sinänsä hyvään yhteistyöhön oman työterveyden kanssa löytyisi jotain uutta. Miten yhteistyö nousisi uudelle ja vaikuttavammalle tasolle? Valtaosa yrityksistä kokee, että työntekijöiden työkyvyn tukeminen, terveystarkastukset sekä sairaanhoito sujuvat. Arki pyörii jouhevasti. Silti on tunne, että yhteistyötä voisi jotenkin syventää.

Kehotan näissä tilanteissa ottamaan askelen, en eteen-, vaan taaksepäin. Työn suunnitteluun osallistuminen on ollut vuosikymmenet yksi työterveyden perustehtävistä. Määrällisesti se toiminta on jäänyt yksilöön kohdistuvan työn jalkoihin ja pahasti. Syitä on monia. Yksittäisen työntekijän terveystarpeet nousevat varsin spontaanisti esille, kun työpaikkatason toimet sen sijaan pitää oikein erikseen suunnitella. Lisäksi työntekijät ovat mielissään, kun heidän henkilökohtaisia vaivojansa tutkitaan ja hoidetaan. Työnantajalle puolestaan on usein helpompaa, kun työpaikan työkykyongelmista voi syyttää työntekijöiden sairauksia, huonoa kuntoa tai heikkoa resilienssiä, kuin selvittää, missä työn tekeminen tökkii.

Työhön kohdistuvilla toimilla enemmän vaikuttavuutta

Tutkimustulokset kuitenkin näyttävät, että työpaikkatasolla enemmän vaikuttavuutta saa, kun toimenpiteet kohdistuvat yksilön sijasta työhön. Ja mikä onkaan työkykyasioissa työterveyttä luontevampi kumppani.

Miltä tämä käytännössä tarkoittaa? Moni ajattelee ensiksi perinteistä toimintaa, jossa työterveys ohjaa hitsaria käyttämään oikeanlaisia hengityssuojaimia tai maalaria valitsemaan terveydelle vähemmän haitallisen maalin. Nykyisin se on kuitenkin paljon muuta. Esimerkiksi sitä, että työterveystiimin kanssa pohditaan, kuinka rytmittää vuorotyöläisten vuorot, jotta palautuminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Tai sitä, että otetaan työfysioterapeutti mukaan suunnittelemaan uutta tuotantolinjaa, jotta saadaan kerralla sellainen, jonka ääressä on hyvä ja sujuvaa tehdä töitä.

Työterveyspsykologin kanssa voidaan tarkastella työn hallintaan, priorisointiin ja työjärjestelyihin liittyviä asioita jo ennen kuin kukaan uupuu. On oikeastaan aika nurinkurista, että työpaikalla, jossa on todettu runsaasti henkistä kuormittumista, lähdetään liikkeelle siitä, että opetetaan työntekijät liikkumaan, syömään, nukkumaan ja meditoimaan paremmin, jotta he kestäisivät raskasta työtä. Eikö olisi viisaampaa kehittää työtä sellaiseksi, että sitä jaksaa ihan tavallinen ihminen?

Tähän kaikkeen meitä kannustetaan jo lainsäädännössä. Työterveyshuoltolaki sekä asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä kehottavat työterveyttä olemaan mukana työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa sekä antamaan ohjausta ja neuvontaa työmenetelmistä, työjärjestelyistä ja työajoista. Myös kesäkuussa uusiutuva työsuojelulaki nostaa henkisen kuormituksen ja työn sujuvuuden fysikaalisten sekä kemiallisten riskien rinnalle arvioitaviksi. Lue lisää artikkelistamme Lakimuutokset vahvistavat työkykyjohtamista.

Haasta työterveys mukaan työn suunnitteluun

Lopulta tarvitaan kuitenkin molempia: niin yksilöön kuin työhönkin kohdistuvia työterveyden toimia. Yksilöön kohdistuvat toimenpiteet ovat yleensä varsin hyvällä tolalla. Niitä tulee mietittyä melkein itsestään.

Jos kuitenkin mietit yrityksesi kanssa seuraavaa askelta, johon lähteä työterveystiimisi kanssa, niin haasta heidät mukaan kehittämään teidän työtänne. Työterveystiimit ovat usein liikuttavan onnellisia, kun joku pyytää heidän osaamistaan työn suunnitteluun, ja useimmilla löytyy siihen halukkuutta. Veikkaan, että tällä vanhalla keinolla saat sitä kaipaamaasi uutta maustetta työterveysyhteistyöhön.

Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen

Ilmoittaudu webinaariin 

  • Tiistaina 14.3. klo 9 työkykywebinaarimme aiheena on Enemmän irti työterveysyhteistyöstä – kehittääkö työtä vai työntekijää? Tule langoille kuulemaan lisää aiheesta ja hyvistä esimerkeistä, miten työterveyden kanssa on hoidettu niin yksilöitä kuin tuunattu työtä. Ilmoittaudu mukaan!

Poimi vinkit työterveysyhteistyöhön

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Blogit 25.2.2025

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä

Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita