Blogit

Pitäisikö kehittää työtä vai työntekijää?

Tutkimusten mukaan työhön kohdistuvat toimenpiteet ovat työkykynäkökulmasta vaikuttavampia kuin yksilöihin suunnatut toimet. Silti usein yhteistyö työterveyden kanssa keskittyy yksittäisten työntekijöiden hoitamiseen. Yrityksissä koetetaan parantaa yksilön terveyttä, suorituskykyä ja resilienssiä – sen sijaan, että tehtäisiin jotakin työlle.

Minulta kysytään monesti, miten sinänsä hyvään yhteistyöhön oman työterveyden kanssa löytyisi jotain uutta. Miten yhteistyö nousisi uudelle ja vaikuttavammalle tasolle? Valtaosa yrityksistä kokee, että työntekijöiden työkyvyn tukeminen, terveystarkastukset sekä sairaanhoito sujuvat. Arki pyörii jouhevasti. Silti on tunne, että yhteistyötä voisi jotenkin syventää.

Kehotan näissä tilanteissa ottamaan askelen, en eteen-, vaan taaksepäin. Työn suunnitteluun osallistuminen on ollut vuosikymmenet yksi työterveyden perustehtävistä. Määrällisesti se toiminta on jäänyt yksilöön kohdistuvan työn jalkoihin ja pahasti. Syitä on monia. Yksittäisen työntekijän terveystarpeet nousevat varsin spontaanisti esille, kun työpaikkatason toimet sen sijaan pitää oikein erikseen suunnitella. Lisäksi työntekijät ovat mielissään, kun heidän henkilökohtaisia vaivojansa tutkitaan ja hoidetaan. Työnantajalle puolestaan on usein helpompaa, kun työpaikan työkykyongelmista voi syyttää työntekijöiden sairauksia, huonoa kuntoa tai heikkoa resilienssiä, kuin selvittää, missä työn tekeminen tökkii.

Työhön kohdistuvilla toimilla enemmän vaikuttavuutta

Tutkimustulokset kuitenkin näyttävät, että työpaikkatasolla enemmän vaikuttavuutta saa, kun toimenpiteet kohdistuvat yksilön sijasta työhön. Ja mikä onkaan työkykyasioissa työterveyttä luontevampi kumppani.

Miltä tämä käytännössä tarkoittaa? Moni ajattelee ensiksi perinteistä toimintaa, jossa työterveys ohjaa hitsaria käyttämään oikeanlaisia hengityssuojaimia tai maalaria valitsemaan terveydelle vähemmän haitallisen maalin. Nykyisin se on kuitenkin paljon muuta. Esimerkiksi sitä, että työterveystiimin kanssa pohditaan, kuinka rytmittää vuorotyöläisten vuorot, jotta palautuminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Tai sitä, että otetaan työfysioterapeutti mukaan suunnittelemaan uutta tuotantolinjaa, jotta saadaan kerralla sellainen, jonka ääressä on hyvä ja sujuvaa tehdä töitä.

Työterveyspsykologin kanssa voidaan tarkastella työn hallintaan, priorisointiin ja työjärjestelyihin liittyviä asioita jo ennen kuin kukaan uupuu. On oikeastaan aika nurinkurista, että työpaikalla, jossa on todettu runsaasti henkistä kuormittumista, lähdetään liikkeelle siitä, että opetetaan työntekijät liikkumaan, syömään, nukkumaan ja meditoimaan paremmin, jotta he kestäisivät raskasta työtä. Eikö olisi viisaampaa kehittää työtä sellaiseksi, että sitä jaksaa ihan tavallinen ihminen?

Tähän kaikkeen meitä kannustetaan jo lainsäädännössä. Työterveyshuoltolaki sekä asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä kehottavat työterveyttä olemaan mukana työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa sekä antamaan ohjausta ja neuvontaa työmenetelmistä, työjärjestelyistä ja työajoista. Myös kesäkuussa uusiutuva työsuojelulaki nostaa henkisen kuormituksen ja työn sujuvuuden fysikaalisten sekä kemiallisten riskien rinnalle arvioitaviksi. Lue lisää artikkelistamme Lakimuutokset vahvistavat työkykyjohtamista.

Haasta työterveys mukaan työn suunnitteluun

Lopulta tarvitaan kuitenkin molempia: niin yksilöön kuin työhönkin kohdistuvia työterveyden toimia. Yksilöön kohdistuvat toimenpiteet ovat yleensä varsin hyvällä tolalla. Niitä tulee mietittyä melkein itsestään.

Jos kuitenkin mietit yrityksesi kanssa seuraavaa askelta, johon lähteä työterveystiimisi kanssa, niin haasta heidät mukaan kehittämään teidän työtänne. Työterveystiimit ovat usein liikuttavan onnellisia, kun joku pyytää heidän osaamistaan työn suunnitteluun, ja useimmilla löytyy siihen halukkuutta. Veikkaan, että tällä vanhalla keinolla saat sitä kaipaamaasi uutta maustetta työterveysyhteistyöhön.

Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen

Ilmoittaudu webinaariin 

  • Tiistaina 14.3. klo 9 työkykywebinaarimme aiheena on Enemmän irti työterveysyhteistyöstä – kehittääkö työtä vai työntekijää? Tule langoille kuulemaan lisää aiheesta ja hyvistä esimerkeistä, miten työterveyden kanssa on hoidettu niin yksilöitä kuin tuunattu työtä. Ilmoittaudu mukaan!

Poimi vinkit työterveysyhteistyöhön

  • Tietoisuus 6.3.2023 klo 10.46
    Hyvä otsikko, joka antaa taas vihjeen paremmasta. Ja otsikkoa parantaisin piirun verran poistamalla sanan "pitäisi" ja korvaamalla sen sanalla "kannattaisiko". Koska todellisuudessa mitään "ei pidä", kaikkea "saa". Eli, ainoa mitä kannattaa kehittää on työntekijä. Koska kaikilla työntekijöillä on yhteinen nimittäjä, ihminen. Ja mikäs on ainoa asia mikä erottaa ihmisen ja eläimen? Vain ihminen on kykenevä kehittymään henkisesti koko elämänsä. Kyllä, koko elämänsä. Resurssipohjainen talous niin mikro- kuin makrotasolle on tuloillaan tämän kapitalismin dekadenssin jälkeen. Mitä nopeammin kukin kykenee siihen sopeutua, niin sitä helpommalla kukin pääsee.
    Vastaa kommenttiin
  • Heidi Furu 6.3.2023 klo 12.07
    Itse uskon vahvasti siihen, että yksilöä, työntekijää kehittämällä pääsemme vain tietylle tasolle. Suurempi vaikuttavuus löytyy kehittämällä työtä ja työoloja. Mutta kuten mainitset, yksilöistähän se työyhteisökin koostuu.
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 6.3.2023 klo 15.31
    Ja kun ihminen on kehittynyt henkisesti määrättyyn pisteeseen, ymmärtää että todellisuudessa me kaikki olemme yhtä, mitään ei tarvitse tehdä ja kaikkea on riittävästi. Sen jälkeen ei tarvitse enää kehittää yhtään mitään. Oleminen tulee sen jälkeen aina ennen tekemistä. Ja tekeminen on näin sellaista mikä hyödyttää aina kaikkia eikä vain yhtä tai muutamaa.
    Vastaa kommenttiin
    • Reiska Korpinen 6.3.2023 klo 20.57
      -70 luvulla oltiin vissiin lähimpänä tuota koska silloin oli maantapa että yhtiöiden tekemästä voitoista meni 30% työntekijöille, 30% omistajille ja loput 40% valtiolle.
      Vastaa kommenttiin
  • Tero 6.3.2023 klo 21.27
    Mitä tehdä jos "avokonttorissa meinaa pinna välillä palaa" kun tulee muutenkin kiireessä jatkuvasti turhia keskeytyksiä? Pitäisikö kokeilla ensin Mindfulness-harjoituksia vaiko mennä hyvissä ajoin työterveyshuoltoon valittamaan, johtoa tämä asia ei tunnu kiinnostavan!
    Vastaa kommenttiin
    • Heidi Furu 7.3.2023 klo 06.12
      Vaikuttavampaa olisi suunnitella työtilat sellaisiksi, että myös keskittymistä vaativalle työlle on hiljaisia tiloja.
      Vastaa kommenttiin
  • Tapio 7.3.2023 klo 06.49
    Paljon puhetta, vähän tekoja. Esimerkkiä näyttämällä kannattaisi Ilmarisenkin lähestyä asiaa.
    Vastaa kommenttiin
    • Ville Vallaton 7.3.2023 klo 10.48
      Ilmarinen näyttääkin esimerkkiä, olemalla tehokkain eläke-yhtiö. Siitä voi ottaa mallia joka rintamalla kaikki muutkin, eli olemalla tehokkain itse kukin töissäkin. Itsekkin töitä 42 vuotta 5 päivää viiikossa miinus lomat tehneenä ilman vikinöitä voin allekirjoittaa tuon teesin. Joten kaikki nykyiset työpaikkojen lökäpöksyt ja hienohelmat, hopi hopi käärimään hihat ja hommiin ilman vikinöitä myös!
      Vastaa kommenttiin
      • Tapio 7.3.2023 klo 11.04
        Miellän Ilmarisen mainostetun tehokkuuden ja tyky-toiminnan eri asiaksi.
        Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 7.3.2023 klo 16.00
    Mielipiteitä on yhtä paljon kun takapuolen reikiä, fakta on että Ilmarinen hoitaa tehokkaimmin rahat meidän työeläkeläisten tileille.
    Vastaa kommenttiin
  • Tietoisuus 7.3.2023 klo 19.28
    Jos mielii maailmaa parantaa, on yksi ainoa keino siihen. Nostaa omaa tietoisuuden tasoaan ja sitä kautta keskimääräistä ihmiskunnan tietoisuuden tasoa. Muu on täysin turhaa huulien heiluttelua vastatuuleen.
    Vastaa kommenttiin
  • Ville K 10.3.2023 klo 08.48
    Työterveys on vitsi, sillä ei tunnu olevan juuri mitään virkaa. Paljon on toimia ja turhaa lässytystä. Työnantaja yleensä ei muuta mitään , liiton työsuojelussa olevat eivät saa tehtyä toimia loppuunsaakka. Aina joku levittää kätensä ja asia jää roikkumaan. Jotkut pomot ja esimiehet tosin tekevät parhaansa, mutta heidän pomonsa näkevät vain tuloksen ja ihmisen terveys jää toissijaiseksi asiaksi.
    Vastaa kommenttiin
  • Tero Kuutamo 11.3.2023 klo 14.15
    Mielestäni Suomea voisi kehittää niin, että ilmarisen kaltaisten lafkojen selostajat pakotettaisiin tekemään oikeita töitä. Muiden rahalla on niin helppo käyttää puppugeneraattoria mikä ei tuota mitään lisäarvoa millekään asialle.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita