Joulupukki työkykyarviossa – Estääkö jouluomenavartalo lahjojen jaon?
Fyysisesti haastava matka- ja pätkätyö kuormittavat ikääntyvää työntekijää. Pitäisikö Joulupukin työkyvystä olla huolissaan? Tähän saamme vastauksen oheisesta Korvatunturin työterveyslääkäritontun kirjoittamasta potilastekstistä. Sen julkaisuun on saatu lupa Joulupukilta itseltään. Läpinäkyvyyden nimissä ja kansalaisten huolta hälventääkseen, hän tahtoo kertoa koko kansalle olevansa terve kuin pukki.
Tulosyy
Tutkittavana on muutaman sadan vuoden ikäinen mies, joka tulee työkykyarvioon esihenkilön (Joulumuori, tutkittavan vaimo) lähettämänä. Esihenkilö on toimittanut etukäteen pitkän muistion käydystä varhaisen tuen keskustelusta (eli ns. vatu-keskustelu).
Tutkittava on silminnähden harmissaan kertoessaan, että esihenkilö oli ottanut esille huolen hänen korkeasta iästään ja vihjaillut, että olisi aika jättää lahjojen jako nuoremmille. Kiusallisimpana tutkittava kokee väitteen kasvaneesta vatsaseudusta ja epäilyn, ettei lahjojen jako varsinkaan savupiippujen kautta enää onnistuisi. Se kismittää, että esihenkilö toivoo hänen jättävän pois työn antoisimman osan eli lahjojen jaon ja keskittymään työnjohdollisiin tehtäviin Korvatunturilla.
Tutkittavan mielestä esihenkilön huoli on ylimitoitettua. Oman käsityksen mukaan hän pärjää työssään mainiosti. Hän myöntää, että on jouluyön jälkeen väsyneempi, kuin sata joulua siten, mutta kokee, että vuoden mittainen toipumisaika on riittävä. Aiempaa runsaampaa vatsanseutua tutkittava ei koe ongelmana, sillä hän on jo 80 vuotta sitten keventänyt työtä oma-aloitteisesti eikä enää ahtaudu savupiippuun vaan pudottaa lahjat sinne suoraan reestä. Ainoana lahjan jakoon liittyvänä hankaluutena hän kokee reen kylmän istuimen, joka pahentaa pakkasyönä eturauhasvaivoja ja reumatismia.
Heidi Furu
Terveydentilatiedot
Viimeiset 118 vuotta kärsinyt reumatismista, eli lähinnä sadesäällä ilmenevästä nivelkolotuksesta. Tähän käyttänyt muorin erikoislinimenttiä. Lisäksi lapinnoidannuoli vaivannut noin joka viideskymmenes vuosi. Eturauhasvaivoja pakkasella viime vuosikymmeninä. Itsehoitona kokeilut poronsarvijauhetta ja saunomista.
Nykytila
Yleistila hyvä. Ikäistään huomattavasti nuoremman oloinen puhelias herra. Keskivartaloon painottuva ylipaino eli ns. jouluomenavartalo. Sydämestä auskultoiden kuuluu tasainen ja säännöllinen "Sydämeeni joulun teen" ja keuhkoista kaikuu "Lämmin henkäys talvisäässä". Etutaivutuksessa sormet jäävät 40 cm maasta, kookkaahko vatsa estää kumartumisen. Rekeen kiipeää kuitenkin rivakasti, kädellä aisasta tukea ottaen. Näkee ja kuulee eri puolilla maailmaa tapahtuvat tuhmuudet vaivatta. Nimien kirjaa lukiessaan käyttää kuitenkin lukulaseja. Muistitoiminnot erinomaiset ja muistaa mm. allekirjoittaneen pihistäneen piparkakkuja 14 joulua sitten keittiön ylähyllyltä.
Johtopäätökset
Näkemykseni mukaan tutkittavan voidaan katsoa olevan lahjanjakoon terveydentilaltaan sopiva. Suosittelen kuitenkin, että ennen kun Joulupukki matkaan käy, asennetaan lahjarekeen penkinlämmitin. Lisäksi on syytä panostaa kerrospukeutumiseen ja tilata tekstiilipajalta toinenkin villainen aluskerrasto (ns. tuplakalsarit). Työn fyysistä kuormittavuutta voidaan vähentää ottamalla rekeen mukaan joku kokeneemmista tontuista apulaiseksi. Jatkossa ehdotetaan säännölliset työkyvyn seurantatarkastukset työterveydessä Korvatunturin ikäjohtamisohjelman mukaisesti.
Jatkosuunnitelma
Tutkittava on motivoitunut suunnitelmaa noudattamaan ja uskoo, että esihenkilökin rauhoittuu aputontun mukaantulosta. Sovitaan, että järjestetään työkykyneuvottelu, johon mukaan tulevat allekirjoittanut, tutkittava sekä esihenkilö. Siinä yhteydessä voidaan sopia toimenpiteiden aikataulusta, vastuista sekä työkyvyn seurannasta. Allekirjoittanut kutsuu työterveysneuvottelun koolle.
Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen
Tutustu myös
Lue lisää työkyvyn arvioinnista: Työkyvyn arviointi ja mittaaminen
-
Tonttu Toljanderi 21.12.2022 klo 13.39
Toinen vaihto-ehto ikääntyvälle tontulle on päättää itse hyvissä ajoin ennen ikääntymistään että antaa heti kuin eläkeikä mahdollistaa työnsä nuoremmille ja vetreemmille tontuille ja vetäytyy itse vaikka etelän lämpöön viettämään vielä täysin terveenä hyvin ansaittuja eläkepäiviään.Vastaa kommenttiin
- Heidi Furu 21.12.2022 klo 13.47
Tuokin on oikein hyvä vaihtoehto ja moni niin tekeekin. Iloksenme Joulupukki on kuitenkin jatkanut pätkätyöntekijänä vielä eläkeiässäkin. Terveitä ja vetreitä eläkkeelle jääviä isompi kysymys ovat kuitenkin ne, jotka eivät sinne alimpaankaan vanhuuseläkeikään asti jaksa. Miten tuemme heitä?Vastaa kommenttiin
- Heidi Furu 21.12.2022 klo 13.47
-
Tonttu Toljanderi 22.12.2022 klo 13.33
Tuntemalla puhdasta myötätuntoa heitä kohtaan. Heillä on ollut täysin samat mahdollisuudet kuin muillakin, mutta typaryydestä sakotetaan heitäkin. Kolmas vaihtoehto on kieltää tyhmentämisteollisuus ala mainosmaakarit joidenka uhreja juuri edelläolevat ovat. Neljäs vaihtoehto on vahvistaa kaikkien henkistä kehitystä jotta kaikki ihmiset kykenisivät ajattelemaan omilla aivoillaan itsensä ja läheistensä hyväksi kokoajan. Viides vaihtoehto...Vastaa kommenttiin
-
Reiska Korpinen 23.12.2022 klo 17.59
Ja kuudes vaihtoehto on että Ilmarinenkin palaa ainoaan päätehtäväänsä eli työeläke-varojen hallinnointiin, niiden kasvattamiseen ja jakamiseen vain suomalaisille työeläkeläisille. Potkasee siis kaikki välistä vetävät maailmanparantajat ulos firmasta siinä samalla taatakseen linjan pysymisen jatkossa tulevillekkin työeläkeläisille.Vastaa kommenttiin
-
Pukki 26.12.2022 klo 15.16
Voinko päätellä että Pukki maksaa YELinsä Ilmariselle? Pukki ei edistä tasa-arvoa, sillä hän ei pidä köyhistä lapsista. Eli Ilmarisen mannekiinina varsin sopiva.Vastaa kommenttiin
-
Risto Jääskeläinen 28.12.2022 klo 07.27
Yllättävää ja riemastuttavaa huumorin käyttöä asian esittämiseen. Kun joulu meni jo, niin Hyvää Uuttavuotta!Vastaa kommenttiin
- Heidi Furu 28.12.2022 klo 07.36
Kiitos ja hyvää uutta vuotta sinullekin!Vastaa kommenttiin
- Heidi Furu 28.12.2022 klo 07.36
-
Tietoisuus 28.12.2022 klo 14.16
Kaunis taru tosiaan. Mutta kuten aina, on todellinen todellisuus aina taruakin ihmeellisempää. Siksi toivotan vain parasta jatkoa itsekullekkin. Eli olemme kaikki pölvästejä, jotkut ovat vain vähemmän pölvästejä kuin muut. Ja ystävällisenä vinkkinä kaikille täyspölvästeille, meidän kaikkien omat uniikit ajatuksemme tänäpäivänä ovat kunkin omaa uniikkia huomispäivän todellisuutta. Siksi, keskittykäämme vain positiivisiin ajatuksiin ja välttäkäämme negatiivisia sellaisia. Elämä on sen jälkeen erittäin helppoa ihanaan loppuun saakka.Vastaa kommenttiin
-
Tapio Miettinen 29.12.2022 klo 09.58
Toivottavasti kirjoitukseen ei ole käytetty työeläkevaroja.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.