Hyvien uutisten päivä – viestinnän tyylillä on merkitystä
Kielteiset uutiset herättävät huomiomme, päätyvät mediaan herkemmin ja saavat enemmän klikkejä. Tämänkin uhalla kirjoitan blogipostauksen, jossa käännän viimeaikojen uutisoituja tutkimustuloksia toisinpäin positiivisiksi. Katsotaan, ropiseeko lukukertoja.
Sanonta ”onko lasi puoliksi täysi vai tyhjä”, kuvaa sitä, miten saman asian voi nähdä eri näkökulmista. Työelämääkin voi tarkastella katastrofien kautta tai myönteiseen keskittyen. Usein tilanteesta riippuu, mikä näkökulma kannattaa valita. Jos haluaa kiinnittää huomioita epäkohtiin, tuleekin nostaa esiin korjaamista kaipaava asia.
Toisaalta, jos uutisoidaan vain kielteisiä uutisia, on vaara, että maailmankuvamme muuttuu kovin synkäksi. Esimerkiksi me aikuiset olemme onnistuneet puhumaan työstä niin ikävästi, että puolet nuorista ilmoittaa pelkäävänsä työelämään astumista. Tässä blogissa käännän huoliuutisia toisinpäin.
Kolme neljästä työntekijästä jaksaa töissä hyvin
Työterveyslaitos julkaisi vastikään tutkimuksen ”Miten Suomi voi?" (ttl.fi). Tutkimuksessa seurattiin suomalaisten hyvinvointia ja työkykyä vuosien ajan. Tutkimus paljasti, että 75 % suomalaisista voi ja jaksaa töissä hyvin. Mikä parasta, tätä vahvaa tulosta ei edes pandemia pystynyt murtamaan, vaan tulos on pysynyt vakaana vuodesta toiseen.
Puolet Suomen miehistä liikkuu riittävästi
Monipuolisen liikunnan etuja terveydelle ja työkyvylle tuskin kiistää kukaan. Ilahduttavaa onkin, että THL:n Terve Suomi -tutkimuksen (thl.fi) mukaan lähes puolet suomalaisista aikuisista miehistä liikkuu suositusten mukaisesti, eli harrastaa sekä kestävyyttä että lihaskuntoa kehittävää liikuntaa.
Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä
Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura ovat vuodesta 2004 julkaisseet yhteistyössä vuosittaisen Nuorisobarometri-tutkimuksen, joka kartoittaa nuorten arvoja ja asenteita. Tuorein Nuorisobarometri kertoo (tietoanuorista.fi), että jopa neljä viidestä nuoresta on tyytyväisiä elämäänsä ja antaa sille kouluarvosanaksi kahdeksan tai enemmän.
Hieno uutinen tulevaisuuden kannalta, kun tämä joukko astuu työelämään!
Yli puolet haluaa jatkaa töissä alimman eläkeiän yli
Valtaosalla työssä jaksaminen ja työkyky ovat niin hyvällä tolalla, että heillä ei ole kiirettä työelämästä pois. Ilmarisen Pitkät työurat -tutkimus kysyi ikääntyviltä työntekijöiltä mm. työkyvystä ja ajatuksista jäädä eläkkeelle.
Yli puolet vastaajista suunnitteli jatkavansa töissä, vaikka vanhuseläkkeelle jo voisi jäädä. Lisäksi kaksi kolmesta haluaa työskennellä vielä eläkkeelle jäännin jälkeenkin sen ohella osa-aikaisesti.
Mieti puheen tyyliä
Takaisin alussa mainittuihin työelämää pelkääviin nuoriin. Olisin voinut yhtä hyvin kirjoittaa, että puolet nuorista astuu työelämään luottavaisin mielin, ja se olisi kuulostanut ihan toiselta. Sillä, miten puhumme työelämästä ja maailmasta yleensä, on iso merkitys. Väkinäistä positiivisuutta pitää karttaa visusti, mutta katastrofikuvienkaan yksipuolinen uutisointi ei palvele ketään.
Tutustu TyökykyAreenaan ja lue, miten voit kehittää työelämää yhä paremmaksi.
Heidi Furu
johtava asiantuntija, Ilmarinen
työelämäprofessori, Turun yliopisto
Lisää aiheesta
Hyvien uutisten päivä – viestinnän tyylillä on merkitystä
Kielteiset uutiset herättävät huomiomme, päätyvät mediaan herkemmin ja saavat enemmän klikkejä. Tämänkin uhalla kirjoitan blogipostauksen, jossa käännän viimeaikojen uutisoituja tutkimustuloksia toisinpäin positiivisiksi. Katsotaan, ropiseeko lukukertoja.
Miksi Z-sukupolven kannattaisi kiinnostua tulevista eläkkeistä?
Ennen kesätyötäni Ilmarisella käsitykseni suomalaisesta eläkejärjestelmästä oli aika klassinen. Silloin harvoin, kun olin miettinyt eläkettä, ajatukseni olivat suunnilleen tällaisia: eläkkeelle en pääse ikinä ja eläkettä minulle ei riitäkään. Jo nyt nykyisille suurien ikäluokkien eläkeläisille maksetaan eläkkeet tämän päivän työntekijöiden palkoista.
Iästä on todellakin tehtävä isompi numero
Keskustelu ikääntyneiden asemasta työelämässä käy kuumana. Nykyään puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen, joka jatkaa työssä alimman vanhuuseläkeiän jälkeenkin. Ratkaisu oli minulle itsestään selvä, vaikka ei ongelmaton. Löysinkö suurimman ikärasistin sittenkin peilistä?