Blogit

Kaikki tiet veivät Roomaan – kannattaako siis aina suunnata osakemarkkinoille?

Koronakriisissä vuoristorataa kulkenut osakemarkkina osoittautui sijoittajan tieverkoston keskipisteessä nököttäväksi ikuiseksi kaupungiksi. Mutta jatkuuko sen asema, vai onko uusi vuosi tuonut sille haastajaa?

Sijoitusmarkkinat ovat voineet paksusti koronan puhkeamisen jälkeen. Keväällä 2020 markkinat romahtivat ennätyksellisen nopeasti, kun huolestuneisuus aiemmin tuntemattoman koronaviruksen vaarallisuudesta herätti kauhistusta.

Markkinoiden toipuminen kuitenkin käynnistyi melkein heti ja vuoden loppua kohti pääomamarkkinoiden toipuminen oli ennätyksellisen nopeaa. Vauhtia aina vuoden 2021 loppuun. Viime vuonna osakekurssit nousivat roimasti, ja sijoittajan kannalta markkinat olivat laaja-alaisesti suotuisat.

Mitä tapahtui, ja onko tilanne vuonna 2022 erilainen kuin lähihistoriassa?

Kun yrittää hahmottaa punaista lankaa markkinoiden logiikassa, ajatusketju on kuin antiikin tieverkostossa: kaikki tiet vievät Roomaan. Pääomamarkkinoiden ikuiseksi kaupungiksi ovat osoittautuneet osakemarkkinat. Ainakin viime vuoden loppuun saakka minkä tahansa ajatusketjun pystyi päättämään siihen, että osakkeisiin kannattaa sijoittaa.

Niin tai näin, aina osakemarkkinaan päin

Otetaan muutama esimerkki. Korona leviää ja aiheuttaa epävarmuutta talouden aktiviteetista. Tämä tarkoittaa Rooma-vertausta mukaillen sitä, että sekä finanssipolitiikkaa että rahapolitiikkaa ruuvataan elvyttäväksi. Tämä laskee korkoja, antaa tilaa likviditeetin lisääntymiselle ja tätä kautta osakemarkkinoiden nousulle.

Toinen esimerkki. Koronan leviämistä saadaan aisoihin maailmanlaajuisella rokottamisella. Tie ikuiseen kaupunkiin kulkee tässä tapauksessa talouksien toipumisen kautta. Kokonaistuotannon kasvu kiihtyy ja yritysten tulokset kohenevat kuin vuonokansan kunto olympialaisissa. Osakkeita kannattaa siis ostaa.

Mutta entä sitten inflaatio. Voi kauhistus. Kun Yhdysvaltain keskuspankki Fed joulukuussa julkisti huolensa inflaation kiihtymisestä ja alkoi ennakoida rahapolitiikan kiristymistä, mitä kävi osakemarkkinoille?

Pienen empimisen jälkeen osakekurssit tietenkin kääntyivät nousuun. Korkein rahapolitiikkaviranomainen osoitti olevansa tilanteen tasalla ja huoli pääomamarkkinoiden tasapainon järkkymisestä painui taka-alalle. Valtatie Roomaan oli edelleen kulkukelpoinen.

Missä ovat reitin välietapit?

Jos tie Roomaan on teflonilla päällystetty, niin onko uusi aika pyyhkinyt historiaan osakemarkkinoiden riskit? Edellisen kerran uuden talouden nimeen vannottiin noin 20 vuotta sitten, kun maailmalaajuinen IT-kupla haki vauhtia tekno-osakkeiden nopeasta noususta.

Taloushistoria kertoo paitsi osakekurssien noususta myös niiden nopeasta laskusta. Kun esimerkiksi teknologiapainotteisen Nasdaq-indeksin alamäki alkoi vuoden 2000 paikkeilla, kurssilaskusta toipuminen vei 15 vuotta: noin vuonna 2015 indeksi oli nimellisesti siellä missä se oli alamäen alkaessa. Rooma löytyi, mutta sen hakemiseen meni aikansa.

Teknokuplan aikaan jälkiviisaus löytyi osakekurssien arvostuksesta. Monet uuden talouden osakkeet olivat kalliita suhteessa tuloksentekokykyyn ja muihin sijoitusvaihtoehtoihin.

Nyt tie ikuiseen osakekaupunkiin saattaa olla vielä avoin, mutta ura on selvästi kapeampi kuin vaikkapa vuosi sitten. Yhdysvalloissa rahapolitiikka kiristyy olennaisesti kuluvan vuoden aikana, kun taas euroalueella vannotaan edelleen inflaation väliaikaisuuden nimeen.

Väliaikaista vai pysyvää, kas siinäpä pulma. On selvää, että yritysten tuloskasvu hidastuu kuluvan vuoden aikana suhteessa viime vuoteen. Monet yritykset kuitenkin tahkoavat rahaa, eikä tuloskuplasta voida vielä puhua.

Entä sitten vaihtoehtoinen tuotto? Jos rahapolitiikka kääntyy aidosti kiristäväksi ja jos korkotaso nousee, osakkeille voi hyvinkin syntyä aito portfoliosijoittajan vaihtoehto perinteisistä korkosijoituksista. Tähän voi olla vielä matkaa, mutta tie ikuiseen kaupunkiin saattaa hetkeksi kadota.

Ehkäpä tie kulkee tälläkin kertaa Napolin kautta?

Esko Torsti 
allokaatiojohtaja 
Ilmarinen 
@etorsti (Twitter.com)

Lue lisää

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita