Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?
Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.
Kilpailullinen asetelma on tuonut kaukomaat mahdolliseksi saavuttaa suurelle osalla suomalaisia. Ennen oli eksotiikkaa, kun kipaisi risteilyllä Tukholmassa. Nyt Kaakkois-Aasian vierailut ovat monille arkipäivää. Tai siis olivat. Tuli korona ja muutti monta asiaa. Matkailun väheneminen on konkreettinen esimerkki koronaviruksen aikaansaamista globalisaatiovaikutuksista, mutta tämä on vain jäävuoren huippu.
Kansainvälinen kauppa notkahti jo ennen koronaa
Kansanvälinen kauppa, josta Suomen kaltainen pieni avotalous on eittämättä hyötynyt, alkoi taantua jo ennen koronaa. Maailman vienti suhteessa maailman kokonaistuotantoon saavutti toistaiseksi korkeamman tasonsa vuonna 2008, jolloin tämä suhdeluku asettui noin 27 prosenttiin. Tämä jälkeen kauppa on hiipunut. Ennen koronaa vastaava suhdeluku oli noin 20 prosentissa. Lienee selvää, että korona ei ole edistänyt globalisaatiota.
Vaikka globalisaatio ja vilkas kansainvälinen kauppa ovat auttaneet suomalaista yhteiskuntaa kehittymään ja vaurastumaan, niillä on luonnollisesti myös varjopuolensa. Tuotantoketjuja ja niihin mahdollisesti liittyviä vastuullisuusnäkökulmia voi joskus olla hankalaa arvioida. Työntekijöiden epäoikeudenmukainen kohtelu tai ympäristön saastuttaminen ovat ilmiöitä, joihin vastuullisen sijoittajan tulisi ottaa kantaa, jos vain näkisi tarkasti.
Kansainvälinen tavarakauppa on saavuttanut mittasuhteet, jossa sen haavoittuvuus alkaa näkyä. Kun huolimaton kippari päättää pysäköidä konttilaivansa jykevään vinoparkkiin keskelle Suezin kanavaa, kesää varten tarkoitetut tuulettimet saattavat jäädä ostamatta. Moni Tesla jäi alkuvuodesta rakentamatta, kun niiden ohjausjärjestelmiin tarvittavien mikrosirujen toimitusketju ei toiminut. Kun huippuunsa viritetty logistiikkakone yskii, seuraukset voivat olla kaaosteorian kuvaaman perhosefektin kaltaisia. Kun perhonen heiluttaa siipiään Aasiassa, vaikutukset voivat epälineaaristen vaikutusmekanismien kautta tuntua napapiirillä.
Korona kirittää deglobalisaatiota
Koronan globalisaatiovaikutuksia ei juuri ole ennätetty pohtia, vaan aika on kulunut akuutin kriisin ratkaisemisessa. On mahdollista, että koronan pitkän aikavälin vaikutukset ovat nekin merkittäviä. Käykö niin, että yhteinen pandemia vähentää yhteisiä kauppoja tulevaisuudessa? Jo alkanut deglobalisaation trendi voi saada lisää vauhtia montaakin vaikutuskanavaa pitkin. Ensinnäkin, kun omatoiminen matkailu ja liikematkailu vähenevät, näkökulmat kääntyvät väistämättä pienempiin ympyröihin. Tämä muutos ei näy heti, koska pystymme ammentamaan aiemmin kerryttämäämme kansainvälistymisen pääomaa suhteellisen pitkään. Ajan kuluessa tämä tärkeä henkinen pääoma alkaa vähentyä, ja katseet kääntyvät aiempaa enemmän lähiympyröihin. Tätä ei edes neliulotteinen Zoom pysty estämään.
Vähintään yhtä tärkeä elementti on koronan eriarvoistava vaikutus. Me suomalaiset olemme siinäkin mielessä onnellinen kansa, että koronakriisiä on hoidettu hyvin. Kotimaista uutisvirtaa seuraamalla voisi kuvitella, että koronan hoitamisessa on epäonnistuttu suurimmalla mahdollisella tavalla, mutta globaaliin perspektiivin aseteltuna tämä näkökulma kääntyy päälaelleen. Rokotukset ovat nyt hyvässä vauhdissa, ja Iso-Britannian ja Israelin viitoittamaa tietä kulkiessamme huomaamme todennäköisesti myöhemmin, että koronatilanne on kesän jälkeen jo hyvä.
Valitettavasti kulkusuunta on hyvinkin erilainen monissa kehittyvien talouksien maissa. Siinä missä tartuntalukemat ovat hiipumassa monissa Suomen kaltaisissa maissa, esimerkiksi Intiassa ja Turkissa pandemia on räjähtämässä käsiin. Jos globalisaatio on tarkoittanut monien toimintatapojen yhdenmukaistumista, koronan eriparinen eteneminen uhkaa kääntää tämän kehityksen. Tämän prosessin dynaamiset vaikutukset ovat merkittäviä. Deglobalisaatio sai mäkilähdön noin kymmenen vuotta sitten, ja korona antaa sille lisää vauhtia.
Esko Torsti
allokaatiojohtaja
Ilmarinen
Tutustu myös:
Ilmarisen vuosi- ja yritysvastuuraportti 2020 (pdf)
Ilmarisen suhdanneindeksi
-
Juha Hämäläinen 21.4.2021 klo 08.45
Korona on erinomainen asia juurikin globalisaation jatruttamisessa. Tuotannon ja kulutuksen pysähtyminen sekä matkailun tyrehtyminen ovat hyviä seurauksia koronasta ja toivottavasti myös pysyviä. Maailman talouden ja finanssijärjestelmän totaali muutos on toivottava ja se syntyy vain romahduksen kautta. Olen maailman ympäristötuhon nähnyt kaikkialla sekä väestön järjettömän kasvun. Niille pitää tulla stoppi.Vastaa kommenttiin
- Seppo Korppoo 21.4.2021 klo 15.36
Olen Eskon kanssa eri mieltä tästä korona-asiasta ja globalisaation arkusta. Globalisaation on jatkuva ja nopearytminen ilmiö, johon vaikuttaa suuri joukko eri tekijöitä. Korona on historiallisessa perspektiivissä vain yksi monista. Globaaleja markkinoita johtavat nyt 100 suurinta globaaliyhtiötä ja draivereina ovat uudet teknologiat. Noilla yhtiöillä on hirmuisesti vapaita varoja, ketterän tehokas ja rajat ylittävä päätöksentekokyky, sekä käytössään uusimmat ja tehokkaimmat teknologiat. Globaaliyhtiöiden strategiana on hakea varoilleen suurinta tuottoa, hyökkäämällä armottomalla voimalla matalan verotuksen alueilta käsin haavoittuvien, kilpailukyvyttömien yhtiöiden ja maiden / markkinoitten kimppuun. Tällaista hyökkäystä vastaan kilpailukyvytön, paikalleen juuttunut Suomi on aivan erityisen haavoittuvainen. Meillä on järkyttävä kokonaisveroaste, 500 000 työtöntä, maailman jäykimmät työmarkkinat ja epäonnistunut reaali-sosialistinen talouskokeilu, jonka arkkuun korona iskee viimeisen naulan. Suomessa tämä hyökkäys on ollut käynnissä jo useita vuosia. Globaaliyhtiöillä on täällä 150 tytäryritystä, jotka vievät voitot veroparatiiseihin. Samaan aikaan Suomen parhaat osaajat ja firmat lähtevät / ostetaan ulkomaille tästä yritysvihamielisestä maasta. Helsingin pörssistä on runsaassa vuosikymmenessä lähtenyt yli 100 merkittävää yhtiötä. Esimerkkinä viimevuotinen Neles-yhtiön ruotsalainen valtaus-yritys, josta Handelsbladet ehti jo ilkkua: ”Finsk industri är vår!” Suomen ainoa pelastus nykytilanteessa on täydellinen talous- ja työvoimareformi, joiden avulla tehdään isänmaastamme taas kilpailukykyinen, markkinatalouden ehtojen mukaan. Valitettavasti tällaisesta reformista ei näytä olevan toivoakaan… Seppo Korppoo, 30+ vuotta pk-teknologiaviejänä, 24/7 palvelua globaalitalouden armottomalla eturintamalla.Vastaa kommenttiin
- Seppo Korppoo 21.4.2021 klo 15.36
-
Seppo Korppoo 22.4.2021 klo 11.57
Globalization’s Coming Golden Age Why Crisis Ends in Connection FOREIGN AFFAIRS By Harold James, May/June 2021 The thought that trade and globalization might make a comeback in the 2020s, picking up renewed vigor after the pandemic, may seem far-fetched. After all, COVID-19 is fragmenting the world, destroying multilateralism, and disrupting complex cross-border supply chains. The virus looks like it is completing the work of the 2008 financial crisis: the Great Recession produced more trade protectionism, forced governments to question globalization, increased hostility to migration, and, for the first time in over four decades, ushered in a sustained period in which global trade grew more slowly than global production. Even then, however, there was no complete reversal or deglobalization; rather, there was an uncertain, sputtering “slobalization.” In contrast, today’s vaccine nationalism is rapidly driving China, Russia, the United Kingdom, and the United States into open confrontation and sowing bitter conflict within the EU. It is all too easy to extrapolate and see a future of “nobalization”—globalizationVastaa kommenttiin
-
Tarja Kaltiomaa 26.4.2021 klo 20.19
Miten raha pyörii Euroopassa? Jo noin puolen vuoden ajan, ehkä pidemmänkin ajan, olen seurannut mediakeskustelua ja erilaisia dokumentaariohjelmia, jotka käsittelevät ns. Euroopan rahakriisiä sekä myös kansainvälistä rahakriisiä. Maailman talous sekä tekninen kehitys ovat olleet nopeita. Uudet tietokoneet ja niillä toimivat ohjelmistot mahdollistavat joustavamman rahatalouden kuin entiset rahatalouden mallit. Perinteisesti pidämme aarteinamme niitä aarteita, joita olemme tottuneet kunnioittamaan aarteinamme: esineet, vanha ja uusi taide, jalometallit, rakennukset, teollisuus ja infrastruktuuri yleensäkin. Nämä aarteet ovat jokaisen kansakunnan hallussa ja (kirjoitan nyt lähinnä Euroopassa) kullakin maalla on oma kansallinen varallisuutensa. Näin saa olla. Aarteemme Euroopassa ovat stabilisoituneet. Jokainen kansalainen voi todeta sen esimerkiksi museokäynneillään. Museoissa vitriinien suojissa saattaa olla esimerkiksi ennen intohimoja herättäneitä harvinaisia rahoja ja kulta- ja hopeaesineitä, joista on käyty paljon neuvotteluita ja jopa taisteluita menneinä aikoina. Nyt kuljemme noiden samojen aarteiden ohitse ja yleensä ne saavat meiltä vain laimean ihmettelevän katseen. Raha on sopimusväline. Raha pyörittää maailmaa, rahalla saa valtaa, aika on rahaa. Näin rahasta sanotaan ja useimmat ihmiset keskittyvät ajatuksissaan ja toimissaan niin vahvasti rahan arvostamiseen ja sen hyväksi toimimiseen, että usein unohtavat muut mahdolliset tärkeät asiat maailmassamme. Kultakannan ollessa rahamaailman perustana, me tavalliset kansalaiset saatoimme tuntea turvallisuuden tunnetta siitä, ennä sanottiin maan kultavarannon olevan niin ja niin ja siten talouden olevan turvattuna. Kultaa maassa on edelleen, mutta kultakantaan ei yhtä näkyvästi vedota taloudessa kuin ennen. Kuitenkin edelleen maassa oleva stabiili varaus luo turvallisuudentunnetta ja hyvä niin. Minne me ihmiset nyt voimme parhaimmin luoda katseemme, kun ajattelemme ihmisten toiminnallisuutta ja sitä, miten me ihmiset pärjäämme taloudellisesti nykyään ja vastedeskin. Mikä voi olla se yhteisesti maan sisällä ja kansakuntien välillä oleva vauraus, johon kansallista sekä kansainvälistä taloutta voi nojata ja joka sitä pyörittäisi. Väitän, että tuo nykyajan aarre yhä enenevässä määrin olemme ihmiset, me kansalaiset. Koska ihmiset ovat maan ja kansakunnan aarre, rahatalouden raamit pitäisi vastedes asettaa tuon alati uusiutuvan ja aina pysyvän voimavaran varaan. Edelleen puhun Euroopasta, vaikka mielessäni on muutkin maapallon maan. On parempi puhua pienemmän esimerkin varassa kuin haukata ajattelullaan kerrallaan liian suurta osaa ja alaa. Euroopan maiden rajat ovat vakaat ja kansakunnat ovat asettuneet kukin omaan maahansa. Jokaisessa maassa on niille ominainen kulttuuri ja talouselämä asettunut nykyisiin mittoihinsa. Maat ovat erilaisia ja maissa olevat ihmiset ovat erilaisia. Rahatalouden raamituksen työkaluksi pitäisi lyödä yksinkertainen jokaiselle maalle kelpaava ja sopiva malli, joka auttaa maan taloutta pysymään sille ominaisen vireänä kuitenkaan liikaa rasittamatta maan kulttuuria ja nykyistä elämänmenoa maassa. Raamitusmallissa pitäisi huomioida muutama seikka, jotta siitä ei tulisi liian monimutkainen. Monimutkaisuuttakaan ei liiallisesti pidä karttaa, koska nykyisillä tietokoneilla ja tietokoneohjelmilla hieman mutkikkaampikin malli voitaisiin saada istumaan maan taloutta ohjaamaan ja pitämään sen vireänä ja ihmisten hyvinvoinnin hyvällä tasolla. Tämä budjettiraamimitoitus mahdollistaisi aidosti jo usein puheena olleen kansalaispalkan jokaiselle maassa asuvalle ihmiselle. Kansalaispalkan siis saisi kaikki asukkaat ja tuon palkan lisäksi työpaikastaan ja muusta tuottavasta työstään palkkaa tai palkkiota yksityisesti kunkin tekemien sopimusten mukaisesti. Kansalaispalkka pelastaa länsitalouden! Lyhennelmä 29.1.2014 kirjoituksestani Tarja KaltiomaaVastaa kommenttiin
-
Ari 28.4.2021 klo 03.13
Hehee! Koronahuijaus on nimenomaan globalisaatioporukoiden huijaus, jolla taloutta ajetaan alas ja otetaan valtaa.Vastaa kommenttiin
-
Vlljo Heinonen 1.5.2021 klo 12.14
Globalisaatio on nykyaikaa. Korona ei sitä estä. Se on eri asia. Globalisaatio on kansainvälistynyttä tuotantoa. Korona muuttaa en vuoksi hieman toimintatapojaan, ei muuta. Esimerkkinä olkoon lääke- ja rokotetuotanto. Molemmat ovat mitä suuremmassa määrin kansainvälisten suuryhtiöiden toimintaa ja samalla osa globalisaatiota. joka sen kuin vain vahvistuu.Vastaa kommenttiin
-
Tapani 4.5.2021 klo 11.58
Miksi globalisaatio voi hidastua ? - 8 miljardin globaalissa yhtenäisessä väestössä pandemiat leviävät herkemmin - 3D-tulostus, aurinko- ja tuuli muuttavat tuotantoa paikalliseksi ja ainostaan pk-yritykset työllistävät lisää - globaalit yritykset joutuvat poliittisiin vaikeuksiin, koska niiden koetaan harjoittavan ryöstötaloutta - globaaleissa yrityksissä voittaja vie kaiken, jolloin kilpailulait rajoittavat niiden kasvua etenkin tekoäly, robotiikka ja automatiikka aloilla, joiden toiminta korvaa ihmistyötä - DNA-perusteinen synteettinen paikallinen ruuantuotanto voi kasvattaa suurkaupunkien valtaa kierotalousprosesseissa - ilmastomuutosta ja muita ympäristöongelmia voidaan rajoittaa väestön vähentämisellä, jolloin globaaliluottamus voi kadota, jos Kiinasta tulee johtava globaali valtio, jonka kovat otteet leimaavat globalisaation - ainakin kristinuskonnossa puhutaan kansoista, eikä globaalista ihmiskunnasta tms. Mikä voisi lisätä globalisaatiota ? - energiaa ja raaka-aineita tuotetaan avaruudessa tai esimerksi ydinfuusiolla - velkavuori romauttaa valuutat ja ne korvautuvat yhdellä monopolivaluutalla koko Maapallolla ja pyritään globaaliin kansalaispalkkaan - globaalien yritysten tekoälyvaltaa ei rajoiteta eli ne korvaavat valtiotVastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.