Korona – uusi naula globalisaation arkkuun?

Globalisaatio on ollut hyvä asia monin tavoin. Ihmisten välisen kanssakäymisen lisääntyminen lisää ymmärrystä, vähentää konflikteja ja rikastuttaa kokemusmaailmaamme. Lisäksi globalisaation tuomat elintasohyödyt ovat olleet merkittäviä ainakin meille suomalaisille. Suomi on pieni avotalous, jolle kansainvälinen kauppa on elintason säilyttämisen kannalta keskeistä. Suomi vie ja tuo, nettohyödyt ovat kansantaloudelle ja kansalaisille ilmeiset.

Kilpailullinen asetelma on tuonut kaukomaat mahdolliseksi saavuttaa suurelle osalla suomalaisia. Ennen oli eksotiikkaa, kun kipaisi risteilyllä Tukholmassa. Nyt Kaakkois-Aasian vierailut ovat monille arkipäivää. Tai siis olivat. Tuli korona ja muutti monta asiaa. Matkailun väheneminen on konkreettinen esimerkki koronaviruksen aikaansaamista globalisaatiovaikutuksista, mutta tämä on vain jäävuoren huippu. 

Kansainvälinen kauppa notkahti jo ennen koronaa 

Kansanvälinen kauppa, josta Suomen kaltainen pieni avotalous on eittämättä hyötynyt, alkoi taantua jo ennen koronaa. Maailman vienti suhteessa maailman kokonaistuotantoon saavutti toistaiseksi korkeamman tasonsa vuonna 2008, jolloin tämä suhdeluku asettui noin 27 prosenttiin. Tämä jälkeen kauppa on hiipunut. Ennen koronaa vastaava suhdeluku oli noin 20 prosentissa. Lienee selvää, että korona ei ole edistänyt globalisaatiota. 

Vaikka globalisaatio ja vilkas kansainvälinen kauppa ovat auttaneet suomalaista yhteiskuntaa kehittymään ja vaurastumaan, niillä on luonnollisesti myös varjopuolensa. Tuotantoketjuja ja niihin mahdollisesti liittyviä vastuullisuusnäkökulmia voi joskus olla hankalaa arvioida. Työntekijöiden epäoikeudenmukainen kohtelu tai ympäristön saastuttaminen ovat ilmiöitä, joihin vastuullisen sijoittajan tulisi ottaa kantaa, jos vain näkisi tarkasti. 

Kansainvälinen tavarakauppa on saavuttanut mittasuhteet, jossa sen haavoittuvuus alkaa näkyä. Kun huolimaton kippari päättää pysäköidä konttilaivansa jykevään vinoparkkiin keskelle Suezin kanavaa, kesää varten tarkoitetut tuulettimet saattavat jäädä ostamatta. Moni Tesla jäi alkuvuodesta rakentamatta, kun niiden ohjausjärjestelmiin tarvittavien mikrosirujen toimitusketju ei toiminut. Kun huippuunsa viritetty logistiikkakone yskii, seuraukset voivat olla kaaosteorian kuvaaman perhosefektin kaltaisia. Kun perhonen heiluttaa siipiään Aasiassa, vaikutukset voivat epälineaaristen vaikutusmekanismien kautta tuntua napapiirillä. 

Korona kirittää deglobalisaatiota 

Koronan globalisaatiovaikutuksia ei juuri ole ennätetty pohtia, vaan aika on kulunut akuutin kriisin ratkaisemisessa. On mahdollista, että koronan pitkän aikavälin vaikutukset ovat nekin merkittäviä. Käykö niin, että yhteinen pandemia vähentää yhteisiä kauppoja tulevaisuudessa? Jo alkanut deglobalisaation trendi voi saada lisää vauhtia montaakin vaikutuskanavaa pitkin. Ensinnäkin, kun omatoiminen matkailu ja liikematkailu vähenevät, näkökulmat kääntyvät väistämättä pienempiin ympyröihin. Tämä muutos ei näy heti, koska pystymme ammentamaan aiemmin kerryttämäämme kansainvälistymisen pääomaa suhteellisen pitkään. Ajan kuluessa tämä tärkeä henkinen pääoma alkaa vähentyä, ja katseet kääntyvät aiempaa enemmän lähiympyröihin. Tätä ei edes neliulotteinen Zoom pysty estämään.  

Vähintään yhtä tärkeä elementti on koronan eriarvoistava vaikutus. Me suomalaiset olemme siinäkin mielessä onnellinen kansa, että koronakriisiä on hoidettu hyvin. Kotimaista uutisvirtaa seuraamalla voisi kuvitella, että koronan hoitamisessa on epäonnistuttu suurimmalla mahdollisella tavalla, mutta globaaliin perspektiivin aseteltuna tämä näkökulma kääntyy päälaelleen. Rokotukset ovat nyt hyvässä vauhdissa, ja Iso-Britannian ja Israelin viitoittamaa tietä kulkiessamme huomaamme todennäköisesti myöhemmin, että koronatilanne on kesän jälkeen jo hyvä.  

Valitettavasti kulkusuunta on hyvinkin erilainen monissa kehittyvien talouksien maissa. Siinä missä tartuntalukemat ovat hiipumassa monissa Suomen kaltaisissa maissa, esimerkiksi Intiassa ja Turkissa pandemia on räjähtämässä käsiin. Jos globalisaatio on tarkoittanut monien toimintatapojen yhdenmukaistumista, koronan eriparinen eteneminen uhkaa kääntää tämän kehityksen. Tämän prosessin dynaamiset vaikutukset ovat merkittäviä. Deglobalisaatio sai mäkilähdön noin kymmenen vuotta sitten, ja korona antaa sille lisää vauhtia.  

Esko Torsti 
allokaatiojohtaja 
Ilmarinen 

Tutustu myös:

Ilmarisen vuosi- ja yritysvastuuraportti 2020 (pdf)

Ilmarisen suhdanneindeksi