Blogit

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.

Lupaavaa viime vuodessa oli se, että korkojen nousun seurauksena perinteinen ajatus korko- ja osakesijoittamisen yhdistämisestä tasapainoiseksi sijoitussalkuksi tuntui taas toimivan. Maailmankirjat olivat vähemmän sekaisin kuin muutamaan vuoteen. Ilmarisen kaltaisen instituutiosijoittajan näkökulmasta paluu normaaliin oli tervetullut ilmiö. Ultra-alhaisten korkojen aikakausi on nyt ohi. Voi olla hävytöntä todeta, mutta totean nyt kuitenkin, että nuo ajat älkööt koskaan palatko.

Vaivaako markkinoita Kelju K. Kojootti -ilmiö?

Entä tästä eteenpäin? Viime vuoden lopun tunnelma markkinoilla oli hyvä ja kehitys suotuisaa. Kun osakekurssit nousevat ja korot laskevat, sijoitusten arvot kohoavat – ja yleinen optimismi tarttuu kuin pikaliima sormiin. Tämä on niin sanottu kehäpäätelmä. Jos optimismin syynä on optimismi, eikä kovaa pohjaa ole, jossain vaiheessa seurauksena voi olla ”Kelju K. Kojootti -ilmiö (wiktionary.org)”.  Tässä vanhoista piirretyistä tutussa ilmiössä kojoottiparka juoksee jyrkänteeltä ja jatkaa aimo tovin vaakasuoraan eteenpäin ennen kuin huomaa, että jalkojen alla on pelkkää ilmaa. Sitten hännäkäs saalistaja putoaa.

Pääomamarkkinoiden suunnan määrä lopulta reaalitalous, vaikka tätä yhteyttä on monesti hankalaa havaita. Pääomamarkkinoilla on ilmiömäinen kyky ennakoida reaalitalouden suuntaa, joten osakekurssien liikkeitä on hankalaa päätellä reaalitalouden perusteella. Helpompi on tehdä toisin päin: ennakoida reaalitalouden liikkeitä osakekurssien perusteella. Aina tämäkään ei toimi.

Maailmantalous on ollut kummallisissa tilanteissa viimeisten neljän vuoden aikana. Vuoden 2019 lopulla ajateltiin, että talous on lähes klassisessa jälkisyklisessä vaiheessa, josta laskeudutaan kohti hidasta talouskasvua maltillisesti. Sitten tuli kulkutauti. Uuden uhan edessä maailmantalous halvaantui, työttömyys nousi ja keskuspankit oivalsivat nopeasti, että keventävät toimenpiteet ovat tarpeen. Kun pandemiasta hiukan toivuttiin, talous käynnistyi ripeästi ja monien pullonkaulatekijöiden seurauksena inflaatio kiihtyi.

Inflaationäkymää ei helpottanut se, että energiamarkkinoiden epätasapainotilat kärjistyivät. Tämä kehitys alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja sodan alkaminen Euroopassa oli viimeinen naula energiamarkkinoiden tasapainon arkkuun. Keskuspankkien viesti inflaation kiihtyessä oli aluksi se, että inflaatio on väliaikaista ja sammuu pian pois. Keskuspankit olivat väärässä, ja pian tulikin kiire nostaa korkoja. Korkojen nostamisen tavoite on hillitä taloudellista aktiviteettia eli siis toisin sanoen ajaa talouksia kohti taantumaa. Tällöin hintapaineetkin alkaisivat hellittää.

Katseet suunnattaan kansainvälisille markkinoille

Vuoden 2024 alussa vahva konsensusnäkemyksen mukaan keskeiset taloudet ovat laskeutumassa pehmeästi kohti hidasta kasvua tai lyhytaikaista taantumaa. Suomen talous on osoittautunut korkoherkäksi ja olemme jo taantumassa. Kohonneet hinnat ja lyhyiden korkojen nopea nousu on näkynyt selvästi lainanhoitomenojen kasvuna, mikä on kurittanut yrityksiä ja kotitalouksia. Suomalainen palkkamaltti on ainakin toistaiseksi ollut palkkakeskustelujen tyyppiarvo, joten kuluttajien liikkumavara on selvästi kaventunut. Suomalaisten elintaso on laskenut. Sama nihkeä ilmiö on nähtävissä myös yrityksillä, joilla vieraan pääoman kustannusten kasvun lisäksi myös kysyntä on vaimentunut.

Kuluttaja on heikko, ja vientimarkkinoilla poltellaan jäitä. Suomen osalta kuuma kysymys on: kääntyykö kulku vahvemmaksi? Vastaus lienee, että kuluttajan vahvuus ei ainakaan kuluvan vuoden aikana palaa. Viennin osalta katseet voi kääntää globaaliin talouteen, kuten esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Rahan hinta päätetään muiden kuin erityisesti Suomen kannalta keskeisten tekijöiden perusteella, joten katseet tulee kääntää kohti kansainvälisiä areenoita.

Miten käy Amerikassa?

Yhdysvallat on taas kerran osoittautunut dynaamisten talouksien korkeakoulun mallioppilaaksi. Siinä missä esimerkiksi Euroopassa ja Kiinassa on jääty jumiin hitaan kasvun kanssa, Yhdysvallat on porskuttanut vahvasti eteenpäin. Kuinka pitkään Amerikan meno jatkuu? Kiristynyt rahapolitiikka on jättänyt jälkensä myös yhdysvaltalaiseen talouteen: kauan odotetusta työmarkkinoiden jäähtymisestä alkaa olla jo selviä merkkejä. Yleensä on tapana ajatella ilmiöitä lineaarisesti, eli jos joku suunta on otettu, niin sitä pitkin sitten mennään hallitusti ja tasaisesti. Tällöin puhutaan pehmeästä laskusta, mikä on talousennusteiden tämänhetkinen konsensusnäkemys.

Talous ei kuitenkaan aina toimi lineaarisesti, ja Yhdysvaltain työmarkkinoiden käyttäytyminen voi hyvinkin osoittautua epälineaariseksi. Tällöin heikentyminen alkuun päästyään kiihtyisi nykyisestä pehmeän laskun vauhdista. Pessimististä näkemystä tukee amerikkalaisen kuluttajan tarkastelu: reaalisesti vähittäismyynti ei ole enää kasvanut lähes pariin vuoteen, ja luottokorttivelat painavat enemmän kuin henkilömuistiin. Jos työmarkkina jatkaa jäähtymistään, se voi jäähtyä lisää ja nopeasti. Kehäpäätelmä vai ei?

Entä sitten geopolitiikka? Vaikka elämme kriisien keskellä, geopolitiikka ei ole ollut keskeinen pääomamarkkinoiden ajuri. Jos geopoliittisten kriisien eskaloituminen jatkuu, tilanne voi muuttua. Todennäköiset uhkakuvat löytyvät kuitenkin muualta kuin geopolitiikasta. Tarkkailkaa amerikkalaista kuluttajaa, näyttääkö hän samalta kuin Kelju K. Kojootti?

Esko Torsti
pääomasijoitusjohtaja
Ilmarinen

Lue lisää

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Blogit 25.2.2025

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä

Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita