Salaisuus säilyy, vain piiri laajenee
Havainto esihenkilöajoiltani: Arjessa työkykyjohtaminen näyttäytyi usein muusta johtamisesta erillisenä, pitkälti HR:n asiana. Näin siitä huolimatta, että esihenkilöt tukevat työkykyä työpaikan arjessa monin tavoin. Entä jos työkykytietoa olisikin kaikkien helposti saatavilla?
Kolme vuotta sitten pohdimme Ilmarisessa, miten voisimme tehdä työkykyjohtamisen käytäntöjä laajemmin näkyväksi ja tukea asiakkaitamme vaikuttavammin. Päätimme kehittää täysin uudenlaisen palvelukonseptin – tavoitteena madaltaa kynnystä työkykyjohtamisen tiedon pariin pääsylle ja ohjata asiakkaitamme ennakoivan riskien tunnistamisen kautta oman toiminnan kehittämiseen.
Työkykytieto helposti saataville
Tarve vastata erilaisiin asiakastarpeisiin oikea-aikaisesti ja skaalata palvelut eri kokoisille yrityksille vei kehityksen digikanavaan. Syntyi Ilmarisen TyökykyAreena, joka tuo tutkitun työkykytiedon helposti saataville.
Palvelu tukee työkykyyn liittyvien ilmiöiden ymmärrystä ja tarjoaa työkaluja sekä tukea työkykyjohtamiseen. Digitaalisen palvelun myötä voimme tarjota asiakkaillemme tehokkaimman keinon jakaa tietoa edelleen työpaikoilla ja juurruttaa ratkaisut arkeen.
Asiakkaiden odotukset ja ymmärryksen kasvattaminen ohjaavat kehitystä
Työkykyjohtamisen tietotaito rakentuu yrityksissä usein muutamien asiantuntijoiden varaan. Työkykyjohtamisen puheen yllä leijuu ”salaisuuden verho”, joka usein kulminoituu HR:n asiantuntijuuteen. Työkykytoimien välitön vaikutus yhtiön tuloksiin haastaa usein HR:ää ja yritysjohtoa. Silti myös monen liiketoimintajohtajan ja esihenkilön arki täyttyy erilaisista työkykyä tukevista operatiivisista toimista. Näin ainakin itse koen lähes kahdenkymmenen vuoden esihenkilötyön kokemuksella. Ilmarisessa päätimmekin tavoitella TyökykyAreenan avulla tämän ”vain HR:lle” -ajatuksen repimistä ja tarjota tutkittua tietoa työkykyjohtamisesta kaikille.
Asiakkaiden odotukset tuesta vaihtelevat yrityksen koon, iän ja työkykyjohtamisen toimintavalmiuden mukaan. Yhtä hopealuotia ei siis ole tarjolla. Tiedolla johtamisen osaamisen kasvattaminen kiinnostaa erityisesti isoja ja omia toimintamallejaan pitkään kehittäneitä yrityksiä. Monen pienemmän ja nuoremman yrityksen arki kaipaa ketteriä työkaluja ja vinkkejä. Kaiken kokoisten yritysten tarpeita dominoi kuitenkin omien riskien ja voimavarojen tunnistamisen tarve, jotta kerätystä datasta saataisiin liiketoiminnan johtamista tukevaa tietoa.
Toinen keskeinen tuen tarve on tiedon lisääminen muuttuvan toimintaympäristön voimistuvista ilmiöistä, esimerkiksi mielenterveyden haasteista. Asiakkaamme toivoivat tutkimustietoa ja asiantuntijoiden tuottamaa sisältöä helposti saataville. Laadun varmistamiseksi linjasimme, että TyökykyAreenan sisällön tulee perustua vahvasti tutkimustietoon sekä Ilmarisen monialaiseen asiantuntijuuteen.
Uusi tekemisen tapa arkeen
Tavoitteen mukainen digipalvelu asiakkaiden arjen tukena edellytti meillä Ilmarisessa uudenlaista osaamista ja ajattelun muutosta. TyökykyAreenan sisällön tulee olla oikea-aikaisesti tarjolla, jotta vaikuttavuutta saavutetaan. Tarvitsimme uutta osaamista, ajattelua ja ketterän kehittämisen kokeilukulttuuria.
Itselläni on ollut ilo olla suunnittelemassa ja johtamassa tätä palvelukehitystä erinomaisen asiantuntijajoukon kanssa. TyökykyAreenasta on rakentunut palvelukokonaisuus, joka saavuttaa vuositasolla satojatuhansia käyttökertoja. Käyttäjistä suurin osa on palaavia, joten uskallan arvioida palvelun tuottavan asiakkaillemme toivottua lisäarvoa. Uskon, että olemme onnistuneet raottamaan tuota usein HR:ään kytkeytyvää työkykyjohtamisen salaisuuden verhoa.
Entinen esihenkilöni tapasi sanoa ”Salaisuus säilyy, vain piiri laajenee.” Sisältö on entiseen tapaan merkityksellistä ja vaikuttavaa, mutta tietoisuus työkykyyn liittyvistä tekijöistä ja mahdollisuuksista laajenee digikanavassa tehokkaasti paitsi yritysten HR:lle, myös esihenkilöille ja työntekijöille.
Kokonaisvaltainen tuki työkykyjohtamiseen
TyökykyAreenaa on rakennettu työkykyjohtamisen prosessia tukevaksi kokonaisuudeksi. Se tukee yrityksen ymmärrystä omasta työkykyriskitilanteesta ja mahdollistaa tähän liittyvän lisätiedon keräämisen. Syntyvä tilannekuva tarkastelee perinteisestä työkyvyttömyysraportoinnista poiketen työkykyriskiä aivan uudella tavalla, ilmiöpohjaisena työkykyriskikuvana.
Tavoitteena on tarjota asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempi digitaalinen tuki työkykyjohtamiseen. Suunnittelua ja toimenpiteiden kohdentamista tukee vahva tietosisältö työkykyjohtamisen eri teemoista. Näihin teemoihin liittyvät myös TyökykyAreenan oppimisen kokonaisuudet. Asiakkaamme voivat lisäksi varata sparrausajan asiantuntijalta, joka tukee oikeiden ratkaisujen löytämisessä.
Asiakkaiden kokemus palvelun lisäarvosta ja käytöstä on ollut meille jatkuvan toiminnan kehittämisen perusta. Haastankin kaikki asiakkaamme yhteisiin talkoisiin: Lisätään edelleen yhdessä ymmärrystämme työkyvyn edistämisestä ja työurien pidentämisestä. Haastetaan toisiamme vastuulliseen johtamiseen ja aina vaikuttavampaan yhteistyöhön huomisen työkyvyn kehittämiseksi. Työkyvyn ylläpitäminen on meidän kaikkien vastuulla.
Erno Kiukkonen
prosessinjohtaja, Ilmarinen
Tutustu:
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.