Työelämästä koulunpenkille – uhka vai mahdollisuus?
Opiskelija sujahtaa vähitellen mukaan työelämään, mutta miten työntekijästä kuoriutuu taas opiskelija?
Opiskeluaikana valmistaudutaan työelämään. Opintoihin kuuluvan harjoittelun tai kesätöiden kautta löytyy usein se ensimmäinen oikea täysipäiväinen työ. Siirtymä valmistumisen jälkeen työelämään voikin tapahtua jouhevasti. Ensimmäiset työviikot ja kuukaudet menevät kuitenkin oppiessa työelämän ja työpaikan tavoille.
Oma urapolkuni on rakentunut klassisesti siirtymänä opiskeluista kesätyön kautta pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Nyt mutustelen ensimmäistä kertaa muutosta täysipäivätyöstä opiskelijaelämään.
Oppiminen ei pääty tutkintotodistusten jakoon
Työntekijästä opiskelijaksi siirtyminen ei nykyään ole kovin poikkeuksellista. Siirtymiä opiskelu- ja työelämän välillä voi jatkuvan oppimisen maailmassa tapahtua lukuisia. Harvoissa ammateissa, tuskin yhdessäkään, oppiminen päättyy tutkintotodistuksen jakoon. Uuden oppiminen on välttämätöntä jo pelkästään teknologian kehittymisen myötä. Opiskelu jatkuu läpi elämän työpaikoilla, verkko-opintoina, lisäkoulutuksina tai jopa alaa vaihtaen, täysin uudella tutkinnolla.
Aikaisempi opintopolkuni kulki koulun penkiltä suoraan toiseen, kolmanteen ja jopa neljänteen opinahjoon. Ensimmäisten korkeakouluopintojeni ja syksyllä alkaneen uuden opiskeluni välissä oikeat työt ovat realisoineet ajatuksia omasta osaamisestani ja kehityskohteista.
Koen, että olen tällä hetkellä valmiimpi kehittämään omaa osaamistani työelämässä olon ansiosta. Tiedän varmemmin, mihin suuntaan haluan omaa asiantuntijuuttani ja osaamistani viedä. Tämänhetkinen ajatuskin voi vielä muuttaa suuntaa, sillä eiköhän työelämä muutamassa vuodessa heitä kuperkeikkaa useamman kerran.
Tunnista omat vahvuutesi
Näin opiskeluiden alkumetreillä omien opiskelu- ja oppimistaitojen sekä oman osaamisen pohtiminen on hyvin ajankohtaista. Kannustan tähän pohdintaan myös työelämässä olevia. Samoin kun varsinaisessa opiskeluelämässä, uuden oppimista tulee vastaan projektin alkaessa tai uuden järjestelmän käyttöönotossa. Oman osaamisen tunnistaminen ja osaamisen esiin tuominen puolestaan hyödyttää niin nykyisessä työssä kuin työnhaun koittaessa.
Yliopiston ensimmäisellä viikolla painotettiin, että työelämässä ei riitä, että osaat kertoa mitä olet opiskellut. Oleellisempaa on osata kertoa se, mitä olet oppinut.
Onko työelämästä takaisin kouluun siirtyminen siis uhka vai mahdollisuus? Se on ehdottomasti molempia. Tällä hetkellä suurimpana uhkana koen mahdollisuuden kehittää omaa osaamista niin monessa eri asiassa, että aikaa koulunpenkillä voisi viettää helposti vaikka triplat tavoitemäärään verrattuna.
Elsi Luomi
@Elsi Luomi
liikuttaja / opiskelija
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.