Kesä ja liikunta – onko pakko mahtua kalenteriin?
Kesän (ja kesäloman) aikana arjen liikkumisrutiineihin tulee helposti muutoksia. Esimerkiksi mökille tai lomareissulle suunnatessa kuntosalikortti jää hyllylle ja loman alkaessa työmatkapyöräilijänä kilometrejä ei enää kerry päivittäin. Pitääkö potea huonoa omaatuntoa?
Liikkumisen vähenemiselle kesäkaudella on myös faktapohjaa. Firstbeatin tuhansien tuntien mittausdatan (firstbeat.com) perusteella liikunta-aktiivisuus tipahtaa merkittävästi kesälomakaudella. Mutta onko tällä kuitenkaan merkitystä hyvinvoinnin kannalta?
Pitääkö kesälomalla sporttailla?
Pakon sanelemana ei kannata harrastelijan urheilla. Jos huomaat ajautuvasi ”pitäisi treenata, mutta en jaksa/ehdi/ei huvita” -kehään, katkaise ajatus välittömästi. Ei pitäisi – mutta voit, jos haluat.
Jos tunnistat, että omaan arkeesi sisältyy lomien ulkopuolella sopiva määrä liikkumista, voit kesän ottaa huilia aivan huoletta. Lihasvoimakaan ei muutaman viikon tauon aikana katoa. Tauko voi jopa lisätä treenimotivaatiota.
Kaiken huilaamisen välissä voi toki sporttailla rennosti, vaikka uusia lajeja kokeillen. Itselleni kesä(loma) on tänäkin vuonna rennolla asenteella eri liikkumismuotojen parissa tekemistä – ei treeni edellä, vaan pikemminkin mukavasta tekemisestä, ulkoilmasta, maisemista, seurasta ja elämyksistä nauttimista.
TOP 5 liikunnalliset kesätekemiset
- Luontopoluilla haahuilu – tunnista kasveja ja lintuja tai valokuvaa luontoa.
- Pyöräily – tee lyhyt jäätelönhakumatka tai pidempi pyöräretki.
- Uuden lajin kokeilu yhdessä ystävien kanssa – mitä erilaisempi, sitä parempi.
- Melonta, suppailu, uiminen – oikeastaan kaikki vesiurheilu.
- Pihapelit – tai villit mökkiolympialaiset.
Moni kesätekeminen tarkoittaa toimistoarkea monipuolisempaa liikettä. Uusiin kaupunkeihin tutustuessa kävellen täyttyy helposti suositusten mukainen askelmäärä. Mökillä puuhastelussa puolestaan tulee tehtyä huomaamatta täysin samansuuntaisia toistoja kuin kuntosalilla. Onnistuuhan mökillä toki ilman sen kummempia välineitä vanha kunnon ämpärijumppa.
Kesälomalla on enemmän aikaa liikkua
Toisaalta loma voi olla paras mahdollinen hetki aloittaa uusia liikkumisrutiineja. Jos tuntuu, että oma arki kaipaisi enemmän liikkumista ja normaalin arjen keskellä aloittaminen tuntuu työläältä – voi kesälomalla löytyä enemmän voimavaroja ja aikaa keskittyä liikkumisen lisäämiseen. Muista kuitenkin aloittaa maltilla ja jättää aikaa myös lepäämiselle.
Elsi Luomi
liikuttaja, Ilmarinen
Tutustu myös:
- Poimi vinkit työpaikkasi arkeen TyökykyAreenasta. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.
-
Terveys edellä 27.6.2024 klo 20.11
Tärkeämpää fyysiselle terveydelle on se mitä tunkee suuhunsa. "Hyvä kunto" liittyy yksinkertaisesti 30% kuntoiluun ja 70% syömiseen. Joten ystävällisenä vihkeenä Elsillekkin, mitään ei pidä, ja kaikkea saa tehdä. Mutta järjen lahjan jatkuva käyttö tässäkin asiassa on se juttu.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.