Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on varmasti yrittäjän uran jännittävimpiä tapahtumia. Vajaa puolet Suomen yrittäjistä kasvaa työnantajien sarjaan ja työllistää vähintään yhden henkilön.
Työntekijän palkkaaminen on iloinen asia: kertoohan se usein yrityksen kasvusta ja menestyksestä. Työnantajuus tuo mukanaan myös uudenlaisia vastuita. Työnantajayrittäjän on hyvä tietää ja tarkistaa, mitä tilanteessa tulee huomioida ja mitä laki työnantajalta odottaa.
YEL vai TyEL?
Eläkevakuutus on yrittäjän tärkein vakuutus. Se on yrittäjälle pakollinen, aivan kuten sairausvakuutusmaksu. Eläkevakuutus takaa yrittäjälle eläkkeen ja on myös yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Olipa työntekijöitä tai ei, yrittäjä vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksessa eli YELissä. Ellei sitten esimerkiksi yhtiömuoto vaikuta vakuuttamiseen siten, että työ vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan.
Eläkevakuutus tarvitaan myös työntekijälle: näin työtekijällekin alkaa kertyä eläkettä. Yrittäjän palveluksessa oleva työntekijä vakuutetaan TyELissä. Näin tehdään aina, olipa työntekijöitä yksi tai useampia. Tai olipa työntekijä sitten kokoaikainen tai määräaikainen. Jo vähäinenkin työskentely ja yli 60 euron ansio kuukausitasolla vakuutetaan, jos työntekijä on 17–68-vuotias.
Miten se sitten hoituu? Helpointa on ottaa eläkevakuutus samasta eläkeyhtiöstä, missä yrittäjä itsekin on eläkevakuutettuna.
Jos yrityksessä on yksikin vakituinen työntekijä, työnantaja tekee Ilmarisen tai haluamansa eläkeyhtiön kanssa vakuutussopimuksen. On tärkeää, että se tehdään heti, kun työntekijä on palkattu.
Työntekijän palkkaus ja sen sivukulut
Ensimmäinen työntekijä on nyt siis palkattu, hurraa! Eläkevakuutuskin on hänelle otettu. Työnantajalla lakisääteisiä sosiaalivakuutusvelvoitteita on toki muitakin, enemmän kuin itse yrittäjälle. Työnantajan velvoitteita työeläkevakuuttamisen ohella ovat:
- Sosiaaliturvamaksu eli sairasvakuutusmaksu. Työnantajana maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua 16-67 -vuotiaasta työntekijästä.
- Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja sen liitännäisvakuutusten (työttömyysvakuutus ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutus) ottaminen työntekijöille
Nämä tarkoittavat käytännössä työnantajamaksuja eli sivukuluja palkan päälle. Otetaanpa esimerkki. Työntekijä, jonka kuukausiansio on 2 000 euroa, maksaa pakollisine sivukuluineen työnantajalle noin 2 650 euroa. Ilmarisen verkkosivuilla voi laskea tarkemmin esimerkin avulla, mitä sivukulut tarkoittavat käytännössä. Laskuri erittelee työntekijälle maksettavat palkkakulut, työnantajan muut kustannukset eli palkan sivukulut ja työntekijän palkasta vähennettävät kulut. Siirry laskuriin.
Työnantaja ottaa haluamastaan vakuutusyhtiöstä tapaturmavakuutuksen ja työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen. Työttömyysvakuutus otetaan Työllisyysrahastosta. Sekä työnantaja että työntekijä ovat maksuvelvollisia. Työnantaja maksaa molempien osuuden Työllisyysrahastolle vuosittaisten maksuprosenttien mukaan. Palkkasummaraja vuonna 2020 on 300 euroa. Työnantajan tulee aina pidättää maksuvelvollisen työntekijän palkasta työttömyysvakuutusmaksu, vaikka hänen vuosittainen palkkasummansa ei ylittäisikään rajaa. Tällöin pidätetty osuus jää työnantajalle.
Palkat ilmoitetaan tulorekisteriin
Sosiaalivakuutusmaksut työnantaja maksaa kokonaisuudessaan työeläke- ja vakuutusyhtiölle ja perii työntekijöiltä palkanmaksun yhteydessä työntekijän maksuosuuden. Palkat ja muut suoritukset sekä niistä toimitetut ennakonpidätykset ja perityt lähdeverot ilmoitetaan tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella.
Kun työnantaja tai muu maksaja on ilmoittanut tulorekisteriin maksetut palkat ja niistä pidätetyt verot, Verohallinto laskee yhteen ne tiedot, jotka muodostavat verokaudelle kuuluvat työnantajavelvoitteet. Tiedot näkyvät OmaVero-palvelussa. OmaVerosta näet myös ilmoittamiesi sairausvakuutusmaksujen yhteismäärän.
Pakollisten kulujen lisäksi työnantajan on syytä varautua myös muihin lisäkuluihin kuten sairausloman ajan palkkaan, työterveyshuollon kustannuksiin sekä vanhempainvapaiden kuluihin. Näistä Kela korvaa osan.
Työnantajalla on paljon velvollisuuksia, mutta epäilemättä uudesta työkaverista on myös paljon hyötyä ja iloa. Onnea matkaan!
Eija Savolainen
tuotepäällikkö, Ilmarinen
-
Vellu Heino 22.5.2020 klo 18.03
Terve Osaatko kertoa miksi ei YEL vakuutuksesta saa yrittäjät sosiaalitukia nyt koronan vuoksi? Sekä minkä suuruisia ovat TYEL palautukset yrityksille?Vastaa kommenttiin
-
Sami / Ilmarinen 26.5.2020 klo 11.58
Tervehdys! Koronatilanteen vuoksi on TyEL-maksuun tehty poikkeussäännös, jonka perusteella työnantajan osuus työeläkemaksussa pieneen 2,6 prosenttiyksikköä. Näin TyEL-perusmaksu on 22,7 %. Alennus siis koskee 1.5-31.12.2020 maksettuja palkkoja. Lisää www.ilmarinen.fi/tyel-maksu Yrittäjän tuet ja etuudet, joihin YEL-vakuutus vaikuttaa: Huomioithan, että kunnilta 30.9. saakka haettavissa olevan yksinyrittäjän tuen saaminen edellyttää, että YEL-vakuutus on voimassa. YEL-vakuutuksen päättäminen vaikuttaa myös yrittäjän vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen voimassaoloon. 1) Työttömyysturva Yrittäjänä voit saada Kelasta työmarkkinatukea 16.3. alkaen, jos yritystoiminta on tyrehtynyt koronaepidemian takia. Työttömyysetuutta voi saada heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Yrittäjälle voidaan maksaa työmarkkinatukea, jos yrityksessä työskentely on päättynyt tai yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Väliaikaista työmarkkinatukea haetaan Kelasta. Yritystoimintaa ja YEL-vakuutusta ei tarvitse lakkauttaa, jotta voi saada työttömyysturvaa. Työmarkkinatukea haetaan ilmoittautumalla ensin TE-palveluihin työttömäksi työnhakijaksi. Muutokset ovat voimassa 30.6.2020 asti. 2) Yksinyrittäjän tuki Tukea (2000 €) voi saada yksin taloudellista toimintaa harjoittava, Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa. Yhtenä tuen saamisen ehtona on YEL-vakuutuksen voimassaolo. Tuki haetaan kunnalta. Yksinyrittäjien tukea on mahdollista hakea 30.9.2020 saakka, ja korvausta voi saada ajalta 16.3.–31.8.2020. 3) Tartuntatautipäiväraha Kelan maksama tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetystä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt henkilön olemaan poissa työstä, karanteeniin tai eristykseen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin ja töiden teko on tästä syystä estynyt. Yrittäjän päiväraha perustuu siihen YEL-työtuloon, joka on voimassa poissaolon alkaessa. 4) Sairauspäiväraha Yrittäjällä on sairastuessaan mahdollisuus saada Kelasta sairauspäivärahaa. YEL-vakuutetun yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä. Sairauspäivärahan määrä perustuu YEL-työtuloon. Etuus lasketaan 12 kalenterikuukauden ajalta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?
Saikkupäivä vai peittopäivä?
Sairauspoissaoloista 25–30 prosenttia on jotain muuta kuin sairastamista. Asiaa on vaikea tutkia, mutta tämä arvio on tullut vastaan eri yhteyksissä. Kun kuulin tämän ensimmäisen kerran, en ollut uskoa korviani. Sittemmin olen ajatellut, ettei se ehkä sittenkään ole mahdoton ajatus.