Blogit

Saanko esihenkilönä kysyä, koska jäät eläkkeelle?

Eläkkeelle siirtyminen on luonnollinen osa työuraa ja elämää. Silti eläkkeelle siirtymisen suunnitelmista ei jostain syystä juurikaan puhuta ennakkoon. Vallalla on myös käsitys, ettei esihenkilö saisi edes kysyä henkilön eläköitymissuunnitelmista, koska kyse on henkilökohtaisesta päätöksestä. Tämä ei pidä paikkaansa.

Koska on oikea hetki ottaa eläkkeelle siirtyminen puheeksi?

Suomessa on joustava eläkeikä. Meillä jokaisella on oikeus itse valita ajankohta, koska siirrymme vanhuuseläkkeelle alimman eläkeiän täytyttyä. Päätös on sinun. Työnantajasi saa siis käytännössä tiedon aikeistasi viimeistään irtisanoutuessasi työsuhteesta siirtyäksesi eläkkeelle.

Jos sinulla on vielä totuttelemista ajatukseen eläköitymisestä, et ehkä vielä mielellään puhu aikeistasi avoimesti. Eläkeiän lähestyessä voit myös tuntea olevasi ”puun ja kuoren” välissä oman tahtotilasi ja ulkopuolelta tulevien odotusten suhteen. Asian keskeneräisyys omassa mielessäsi voi aiheuttaa sen, että et ole valmis suunnittelemaan eläköitymistä, saati sitten puhumaan siitä. Tällöin esihenkilön on tärkeää kunnioittaa tahtoasi olla vielä puhumatta aiheesta.

Esihenkilölle eläköitymisen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, etenkin jos luontevaa keskusteluyhteyttä työntekijän kanssa ei ole. Puheeksi ottamattomuuden taustalla voi olla pelko, että asia aiheuttaisi vahvan tunnereaktion. Kyse on kuitenkin normaalista elämään kuuluvasta vaiheesta, josta on voitava keskustella.

Esihenkilö, kysy rohkeasti toiveista ja suunnitelmista

Esihenkilönä vastuullasi on aina oman ryhmäsi töiden suunnittelu ja tulos. Voidaksesi organisoida tiimisi työarjen resurssien, tuottavuuden ja kuormittavuuden näkökulmasta parhain mahdollisin tavoin, on ratkaisevaa, että tiedät, kuinka monta henkilöä työtä on tulevina kuukausina ja vuosina tekemässä. Asiantuntijaroolissa vastuualueet ovat usein kapeita ja syväosaamista vaativia.  Osaamisen jakamiselle onkin varattava riittävästi aikaa, jotta työt rullaavat myös nykyisen asiantuntijan siirryttyä eläkkeelle.

Kun eläkkeelle siirtymisestä tai siitä haaveilusta puhuminen on osa normaalia keskustelua, voi kumpikin osapuoli totutella tulevaan muutoksen rauhassa. Jos käy ilmi, ettei asia ole vielä edes suunnitelmissa, voidaan asiaan palata myöhemmin.

Jos eläkeikään liittyvät keskustelut lakaistaan vain maton alle, hukkaamme arvokkaita resursseja ja mahdollisuuksia puolin ja toisin. Esihenkilönä sinun on ilman keskusteluja mahdotonta tietää, haluaako tiimiläisesi keventää työtä vai onko hän mahdollisesti halukas jatkamaan työtä täydellä teholla ylimpään eläkeikäänsä saakka. Älä siis oleta, vaan kysy toiveista sekä suunnitelmista ja huomioi ne mahdollisuuksien mukaan.

Arvostusta, motivoivat tehtävät ja onnistumisen kokemuksia

Eläkkeelle jäävänä saatat itseksesi pohtia, miten tehtäväsi organisoidaan jäätyäsi eläkkeelle ja pitäisikö osaamistasi vielä opettaa jollekin. Epätietoisuus voi kuormittaa sinua. Kun asiasta on puhuttu yhdessä, on tilanne selkeä ja helpompi molemmille osapuolille. Puheeksi ottaminen ja kiinnostus suunnitelmiasi kohtaan on myös arvostuksen osoittamista.

Joten kyllä, sinä esihenkilönä saat ja sinun kannattaa kysyä työntekijäsi eläköitymissuunnitelmista. Muista kuitenkin, että sanavalinnoilla on suuri merkitys. Sen sijaan, että kysyisit ”Koska ajattelit jäädä eläkkeelle?” voisi olla hedelmällisempää kysyä ”Millaisia ajatuksia tai suunnitelmia sinulla on tulevien työvuosien ja eläkkeelle siirtymisen suhteen?”

Voit myös tukea eläköitymistä suunnittelevaa henkilöä muistuttamalla missä hänet on eläkevakuutettu ja vinkata tutustumaan hyvissä ajoin omaan tämänhetkiseen eläkekertymään. Ilmarisen ja muiden työeläkeyhtiöiden sivuilta löytyvien eläkelaskureiden avulla pääsee myös arvioimaan tulevan eläkkeen määrää. Siitäkin voi olla apua tulevien suunnitelmien hahmottumisessa.

Yhteisissä keskusteluissa ette lukitse aikatauluja, vaan suunnitelmat ja ajatukset saavat vielä muuttua. Tavoitteena on puhua tilanteesta avoimesti matkan varrella, jotta tuleva muutos voidaan suunnitella ja samalla tukea siirtymistä eläkkeelle parhain mahdollisin tavoin. Yhdessä varaudumme hyvään huomiseen.

Eija Kärenaho
henkilöstöpäällikkö, Ilmarinen

Lue myös:

 

Lisää aiheesta

Blogit 7.5.2025

Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.

Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?

Blogit 30.4.2025

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Blogit 24.4.2025

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi

Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Lisää ajankohtaisia artikkeleita