Korona ravisteli HR-käytäntöjä – Muutos on mahdollisuus
Korona-ajan epävarmuus on luonut akuutin ja suuren kysynnän yhteiskunnalliselle viestinnälle ja ohjeistukselle, ja myös työnantajien viestintä- ja muutosaktiivisuudelle on ollut korostunut tarve. Korona on vauhdittanut henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muotoilemista.
Vuoden 2020 maaliskuussa alkaneen epidemiatilanteen vuoksi kokosimme Ilmariseen koronavalmiusryhmän, joka on siitä lähtien koordinoinut ja linjannut ohjeita yhtiötasoisesti. Viestinnän ja ohjeistuksen tarvetta kuvaa tiedotteiden määrä: olemme viestineet henkilöstölle viime vuonna yli 100 korona-aikaan liittyvää ohjetta ja neuvoa.
Korona-aika on vaikuttanut jokaiseen henkilöstöjohtamisen osa-alueeseen
Pelkkä tilanteen toteaminen ja siihen liittyvien ohjeiden antaminen ei kuitenkaan riitä. On myös oltava aktiivinen ja innovatiivinen ote toiminnan ja palveluiden muokkaamiseen tarpeen mukaisiksi.
Koronatilanne on vaikuttanut jokaiseen henkilöstöjohtamisen osa-alueeseen. On sitten kyse suorituksen tai työkyvyn johtamisesta tai perehdyttämisen ja osaamisen johtamisen käytännöistä, on tilanne tuonut uudistus- ja muutostarpeita aiempiin käytäntöihin. Työkykyjohtamisen sarallakin painottuu tässä ajassa eri asiat kuin aiemmin. Yhteisöllisyys ei enää sisällykään automaattisesti työpäivään, vaan sen saavuttaminen edellyttää aktiivisuutta.
Yhdessä uuden äärellä
Mennyt vuosi on korostanut myös yhteistyön merkitystä. Paras lopputulos saavutetaan aina yhteistyöllä, joten olemmekin Ilmarisessa valjastaneet myös yhteistyökumppanimme tukemaan henkilöstöämme tässä tilanteessa. Henkilöstöravintola, työterveyshuolto, siivous- sekä liikuntapalveluiden palveluntuottajat kuten myös tilahallintajärjestelmän toimittaja ovat yhdessä kanssamme innovoineet ja toteuttaneet uudenlaisia palveluja ja ratkaisuja tukemaan ja palvelemaan henkilöstöä tässä tilanteessa.
Uusi tilanne on tuonut uudet haasteet. Laajamittainen etätyö on aiheuttanut aiempaa enemmän ergonomiahaasteita. Myös tarve esimiehen tuelle ja sparraukselle töiden priorisointiin ja ajanhallintaan liittyen nousee aiempaa useammin esiin, kun sekä työt että vapaa-aika ovat samoissa tiloissa.
Tilanteen synnyttämät uudet toimintatavat
Kuluneen vuoden aikana olemme Ilmarisessa aktiivisesti kyselleet etätyön sujumisesta ja pyrkineet vastaamaan tarpeisiin sekä tilanteeseen uudistetuin käytännöin ja palveluin. Ratkaisut ovat olleet monenlaisia. Etätyön tueksi on voinut lainata näytön tai muita ergonomiaa parantavia välineitä toimistolta. Keväällä lapsiperheen arkea luotiin tukemaan etälapsiparkki ja kannustettiin työaikajoustojen aktiiviseen käyttöön, kun perheen pienimmätkin olivat kotona. Toimistolta on ollut saatavilla myös etätyölounas mukaan otettavaksi.
Uuden arjen tukemiseksi on järjestetty monenlaisia teemainfoja ja luentoja sekä perehdytystä. Tavoitteena on ollut, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja kohdatuksi arvostavasti, heidän työkykyään tuetaan ja työt sujuvat vallitsevasta poikkeustilanteesta huolimatta. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tunteen kannalta on ollut tärkeää, että kamerat on pidetty päällä Teams-kokouksissa ja videotervehdykset ovat sujuvasti korvanneet aiempaa kirjallista intraviestintää.
Vuoteen 2020 on sisältynyt tiivistä pandemiatilanteen seuraamista, nopeaa reagointia, aktiivista viestintää ja innovatiivista otetta kaikilla henkilöstöjohtamisen osa-alueilla sekä tulevaan varautumista mahdollisuuksien mukaan. Toimitilaan palaamisen periaatteetkin on luotu, mutta niiden aika ei ole vielä.
Myös positiivisia vaikutuksia
Muutos on aina mahdollisuus ja tämäkin poikkeus- ja muutostilanne on tuonut mukanaan myös paljon positiivista. Työmatkatapaturmat ovat työmatkojen vähenemisen myötä vähentyneet aivan minimiin. Aiemmin töihin matkustamiseen käyttämänsä ajan voi nyt käyttää palautumiseen, kukin omalla tavallaan. Moni on myös tuonut esille etätyöpisteen antaman työrauhan ja keskeytyksettömän työskentelyn.
Säilytetään muutosketteryys ja innovatiivinen asenne vastaisuudessakin ja rakennetaan parempaa työelämää.
Eija Kärenaho
HR Business Partner
@e_karenaho (Twitter.com)
Lisätietoja
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.