Blogit

Rentoudu, teet merkityksellistä työtä!

Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.

”Meillä tehdään merkityksellistä työtä” - Näin todennäköisesti ilmoitetaan sinunkin työnantajasi urasivustolla. Tarkista vaikka! Houkutus kirjata kyseinen lausahdus työnantajamielikuvaa pönkittämään on ymmärrettävää. Työn merkityksellisyyden on usein nähty kilpailevan menestyksekkäästi rahan kanssa ykköspaikasta arkisten ponnisteluiden bensana. Mutta kannattaako työn merkityksellisyydestä pitää nykyisenkaltaista ääntä?

Sukupolvikokemuksia, ajankuvaa vai ikiaikainen motivaattori?

Työn merkityksellisyyden janoaminen on nähty erityisesti nuorempien sukupolvien ominaisuutena. Tämä ei pidä paikkansa sikäli, että työn arvon on ymmärretty jo kauan kumpuavan muustakin kuin palkasta ja tittelistä. Keskustelu työn merkityksellisyydestä kuitenkin lisääntyy. Etenkin kun perinteiset elämän merkityksellisyyden lähteet ovat menettäneet asemaansa, ja ilmastokriisi on asettanut jatkuvan kasvun oikeutuksen suurennuslasin alle.

Merkityksellisyyden kaipuu on ihmisissä sisäsyntyinen piirre, jolla viime kädessä pyritään löytämään vastauksia olemassaolomme tarkoitukseen. Me ajaudumme, joskus huomaamattammekin, kohti merkityksellisyyttä. Työelämässä suuntamme sinne, mihin koemme luontaista vetoa, missä koemme hyödyntävämme osaamistamme ja voimme vaikuttaa itseämme suurempiin kokonaisuuksiin.

Noin kolme neljästä suomalaisesta kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Luku vaikuttaa suuremmalta, kuin aiheen ympärillä käyty keskustelu antaa ymmärtää. Kaikki eivät myöskään kaipaa työssään merkityksellisyyttä, vaan saavat sitä pääasiassa työelämän ulkopuolisista asioista. Tämäkin on hyväksyttävä tapa lähestyä työn arvoa.

Työn merkityksellisyys myy itse itsensä

Organisaation johtamisen ja työnantajamielikuvan näkökulmasta merkityksellisyys on yksinkertaista, koska tuote tai palvelu myy itse itsensä. Kärjistäen: teknologiafirmat vetävät työnantajina puoleensa tekniikkafiilistelijöitä ja sotepalvelut toisten auttamiseen vetoa tuntevia. Toisin sanoen riittää, että organisaation tarkoitus on tunnistettavissa ja yksilön rooli osana tarkoitusta näkyvissä. Ymmärrys siitä, kuinka oma työpanos vaikuttaa isompaan kuvaan, on tunnetusti voimauttavaa ja työkykyä monin tavoin kohentavaa.

Koska merkityksellisyyden lähteet ovat yksilöllisiä, ihmiset ajautuvat samaan työpaikkaan hyvin erilaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Merkityksellisyydestä ihmisen luontaisena toiminnanohjaajana uhkaa tulla sotku, jossa siitä voimavaran sijaan tehdään yksi ahdistustekijä lisää työelämän pitkälle vaatimuslistalle.

Mikä tekee työstä merkityksellistä?

Toinen korostuneen merkityksellisyyspuheen riski on ihmisten hämärtyvä käsitys siitä, mikä riittää työn merkityksellisyydeksi. Sama työ tuo eri ihmisille merkityksellisyyttä eri syistä. Yhdelle työn arvo syntyy sosiaalisista suhteista, toiselle ihmishenkien pelastamisesta ja kolmannelle jostain aivan muusta. Ja nämä kaikki ovat erittäin okei. Myös maailman tapahtumat saattavat pistää pohtimaan oman työn tarkoitusta.

Se että oma työ alkaa näyttää vähemmän merkitykselliseltä kuin naapurin, on meitä ihmisiä vaivaavan sosiaalisen vertailun syy. Sen haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin hillitä asettamalla asia oikeaan mittasuhteeseen. Perspektiiviä laajentamalla kaikki työ, joka ei aiheuta tuskaa ja kärsimystä muille, voidaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna nähdä tärkeänä ja merkityksellisenä. Ja merkityksensä on myös sillä, että työstä kertyy eläkettä.

Jokaisen työpanos on arvokas ja juuri sinun tapasi lähestyä merkityksellisyyttä työssä on työkykysi kannalta paras. Rentoudu, sillä teet merkityksellistä työtä!

Artturi Pitkälä
harjoittelija/tutkimusavustaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
Ilmarinen

Kirjoittaja teki pro gradu -tutkielman vuonna 2022 työn merkityksellisyyteen ja minäpystyvyyteen liittyen.

Lue lisää

  • TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen. 

Lisää aiheesta

Blogit 20.3.2025

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita