Blogit

Rentoudu, teet merkityksellistä työtä!

Onko työelämän korostunut merkityksellisyyspuhe jo uhka työkyvylle? Vaikka merkityksellisyys on itsessään positiivinen kokemus ja mielentila, on sen ylikorostamisella riskinsä. Siksi työn merkityksellisyydelle tarvitaan nykyistä väljemmät raamit.

”Meillä tehdään merkityksellistä työtä” - Näin todennäköisesti ilmoitetaan sinunkin työnantajasi urasivustolla. Tarkista vaikka! Houkutus kirjata kyseinen lausahdus työnantajamielikuvaa pönkittämään on ymmärrettävää. Työn merkityksellisyyden on usein nähty kilpailevan menestyksekkäästi rahan kanssa ykköspaikasta arkisten ponnisteluiden bensana. Mutta kannattaako työn merkityksellisyydestä pitää nykyisenkaltaista ääntä?

Sukupolvikokemuksia, ajankuvaa vai ikiaikainen motivaattori?

Työn merkityksellisyyden janoaminen on nähty erityisesti nuorempien sukupolvien ominaisuutena. Tämä ei pidä paikkansa sikäli, että työn arvon on ymmärretty jo kauan kumpuavan muustakin kuin palkasta ja tittelistä. Keskustelu työn merkityksellisyydestä kuitenkin lisääntyy. Etenkin kun perinteiset elämän merkityksellisyyden lähteet ovat menettäneet asemaansa, ja ilmastokriisi on asettanut jatkuvan kasvun oikeutuksen suurennuslasin alle.

Merkityksellisyyden kaipuu on ihmisissä sisäsyntyinen piirre, jolla viime kädessä pyritään löytämään vastauksia olemassaolomme tarkoitukseen. Me ajaudumme, joskus huomaamattammekin, kohti merkityksellisyyttä. Työelämässä suuntamme sinne, mihin koemme luontaista vetoa, missä koemme hyödyntävämme osaamistamme ja voimme vaikuttaa itseämme suurempiin kokonaisuuksiin.

Noin kolme neljästä suomalaisesta kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Luku vaikuttaa suuremmalta, kuin aiheen ympärillä käyty keskustelu antaa ymmärtää. Kaikki eivät myöskään kaipaa työssään merkityksellisyyttä, vaan saavat sitä pääasiassa työelämän ulkopuolisista asioista. Tämäkin on hyväksyttävä tapa lähestyä työn arvoa.

Työn merkityksellisyys myy itse itsensä

Organisaation johtamisen ja työnantajamielikuvan näkökulmasta merkityksellisyys on yksinkertaista, koska tuote tai palvelu myy itse itsensä. Kärjistäen: teknologiafirmat vetävät työnantajina puoleensa tekniikkafiilistelijöitä ja sotepalvelut toisten auttamiseen vetoa tuntevia. Toisin sanoen riittää, että organisaation tarkoitus on tunnistettavissa ja yksilön rooli osana tarkoitusta näkyvissä. Ymmärrys siitä, kuinka oma työpanos vaikuttaa isompaan kuvaan, on tunnetusti voimauttavaa ja työkykyä monin tavoin kohentavaa.

Koska merkityksellisyyden lähteet ovat yksilöllisiä, ihmiset ajautuvat samaan työpaikkaan hyvin erilaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Merkityksellisyydestä ihmisen luontaisena toiminnanohjaajana uhkaa tulla sotku, jossa siitä voimavaran sijaan tehdään yksi ahdistustekijä lisää työelämän pitkälle vaatimuslistalle.

Mikä tekee työstä merkityksellistä?

Toinen korostuneen merkityksellisyyspuheen riski on ihmisten hämärtyvä käsitys siitä, mikä riittää työn merkityksellisyydeksi. Sama työ tuo eri ihmisille merkityksellisyyttä eri syistä. Yhdelle työn arvo syntyy sosiaalisista suhteista, toiselle ihmishenkien pelastamisesta ja kolmannelle jostain aivan muusta. Ja nämä kaikki ovat erittäin okei. Myös maailman tapahtumat saattavat pistää pohtimaan oman työn tarkoitusta.

Se että oma työ alkaa näyttää vähemmän merkitykselliseltä kuin naapurin, on meitä ihmisiä vaivaavan sosiaalisen vertailun syy. Sen haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin hillitä asettamalla asia oikeaan mittasuhteeseen. Perspektiiviä laajentamalla kaikki työ, joka ei aiheuta tuskaa ja kärsimystä muille, voidaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna nähdä tärkeänä ja merkityksellisenä. Ja merkityksensä on myös sillä, että työstä kertyy eläkettä.

Jokaisen työpanos on arvokas ja juuri sinun tapasi lähestyä merkityksellisyyttä työssä on työkykysi kannalta paras. Rentoudu, sillä teet merkityksellistä työtä!

Artturi Pitkälä
harjoittelija/tutkimusavustaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
Ilmarinen

Kirjoittaja teki pro gradu -tutkielman vuonna 2022 työn merkityksellisyyteen ja minäpystyvyyteen liittyen.

Lue lisää

  • TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen. 
  • Tietoisuus 18.3.2023 klo 01.31
    Mitä on mielenrauha? Se on kuin vesi kämmenellä. Kun sen antaa olla, se pysyy. Mutta jos siitä yrittää ottaa kiinni ja puristaa, se katoaa. Käy siis myös työhösi tietoisuuden lootuksen kukka jalkojesi juurella.
    Vastaa kommenttiin
    • Artturi Pitkälä 23.3.2023 klo 06.46
      Tasapainoiluahan elämä monelta osin on. Liikaa ei saisi puristaa, mutta aivan välinpitämättömäksikään ei paranisi heittäytyä.
      Vastaa kommenttiin
      • Tietoisuus 25.3.2023 klo 21.02
        Vinkkinä sinnekkin. Kun ei ole vaatimuksia ei ole myöskään vastoinkäymisiä. Sitten aukeaakin korkeammat tietoisuuden tasot jossa tarvitaan enää vastaan-ottoa kykyä.
        Vastaa kommenttiin
  • Mäkinen Veli Pekka 22.3.2023 klo 09.48
    Minulle ei myönnetty ammatillista kuntoutusta, käskettiin ottaa yhteyttä kelaan ja muualle. Olin silloin 57- vuotias. Sen jälkeen on hylätty 2kertaa työkyvyttömyyden hakemukset. Että sellainen kusetus .
    Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 22.3.2023 klo 14.10
    Täällä paiskittiin raakaa palkkatyötä vikisemättä 42v. 5 päivää viikossa miinus lomat. Nyt terveenä eläkkeellä kohtuullisella työeläkkeellä jolla voi päästellä montun pohjalle vuorostaan vikisemättä. Oikeastaan mikään ei ole muuttunut siitä kun pikkupoikana kaivelin nenääni ja ihmettelin maailman menoa. Yhtä jännää edelleen👍. Ilmariselle propsit tehokkaasta työeläkkeiden keruusta ja jaosta.
    Vastaa kommenttiin
    • Artturi Pitkälä 23.3.2023 klo 06.39
      Kyllähän maailmassa ihmeteltävää riittää kaiken ikäisille, hyvä niin. Reipasta asennetta ja antoisia eläkevuosia sinne edelleen!
      Vastaa kommenttiin
  • Timo Vauhkonen 14.7.2023 klo 19.20
    "Organisaation johtamisen ja työnantajamielikuvan näkökulmasta merkityksellisyys on yksinkertaista, koska tuote tai palvelu myy itse itsensä..." Enpä olisi uskonut tätä vielä kuulevani. Tuote tai palvelu myy itse itsensä... kuulun myynti- ja markkinointi -alan sukupolveen, joka teki pitkiä päiviä todistaakseen yritysjohdolle ja tuotepäälliköille yms., että mikään tuote ei ole niin hyvä, että ilman mitään kommunikaatiota se myisi itse itsensä. Onko siis palattu kivikaudelle takaisin? Nythän on mielettömät työkalut markkinoida ja myydä, mutta edelleen ollaan sitä mieltä(kö), että tuotteet ja palvelut myyvät itseitsensä. Enpä olisi uskonut. Onnea ja menestystä.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita