Blogit

Kasvata eläkettä lataamalla sähköautoasi

Numerot vilisevät silmissä ja tyttäreni huutaa: ”Laita iskä ovi kiinni, täällä haisee pahalle!” Liipaisin naksahtaa ja muutama tippa 10 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää 95 E10 -bensiiniä valuu letkusta ulos. Tuttu haju vie muistelmissa nuoren kaupunkilaispojan juhannusöiselle mökille, missä vuoden 83’ 50cc puoliautomaatti Honda Monkey on juuri saanut valkoisen tankkinsa täyteen menovettä ja pärryttely jatkuu läpi yön. Vähänpä silloin tiesin, että joskus voisin tankkaamalla tienata eläkettä.

Vroom Vroom ja jatkan pohdintaa. Tulevien sukupolvien ei muuten tarvitse tuskailla bensanhajuisten rukkasten kanssa. Sähköauton latauksesta ei varmasti synny sivutuotteena vaatteisiin tarttuvaa sähkön hajua eikä samalla lailla ympäristölle haitallisia päästöjä kuin bensavehkeessä. Ilmastonmuutos onkin yksi suurimmista maailmanlaajuisista haasteista, kuten Ilmarinen on omassa kestävyysohjelmassaan todennut.

Sähköautoja myydään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Suomessa on tieliikenteessä rekisteröityjä sähköautoja jo yli 150 000. Mutta miten ihmeessä sähköauto ja tulevan eläkkeen suuruus liittyvät toisiinsa?

Eläkettä kertyy ansiotuloista, etuuksista ja luontaiseduista

Suomessa yleisin tapa kerryttää työeläkettä on ansaita palkkatuloa. Palkkakuitti on usein ensimmäinen kontaktipiste, josta tarkkasilmäiset huomaavat lakisääteisen, miinusmerkkisen rivin liittyen eläkevakuutusmaksuihin. Kun sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkevakuutusmaksuja, työntekijälle kertyy eläkettä. Yrittäjä vastaa omasta eläketurvastaan ottamalla YEL-vakuutuksen.

Eläkettä voi kertyä myös niin sanotuilta palkattomilta ajoilta eli sosiaalietuuksista. Ansiosidonnaisen päivärahan ajalta eläkekertymä kasvaa, tosin hiukan vähemmän kuin palkasta. Monelle työelämään siirtyvälle opinnoista valmistuminen luo hyvän perustan eläkekertymälle. Eläkettä nimittäin kertyy ammatillisen perus- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta tietyin ehdoin. Oman eläkertymäsi näet käteväsi OmaEläke-palvelusta.

Kaikki tulot eivät kuitenkaan kerrytä eläkettä. Eläkettä kertyy, kun maksetusta suorituksesta on vähennetty TyEL-maksut, eli työnantajan eläkevakuutusmaksut. Tällaisia palkkoja kutsutaan tuttavallisemmin TyEL-palkoiksi.

TyEL-palkkaa ovat esimerkiksi

  • rahapalkka 
  • ylityökorvaus 
  • sunnuntailisä tai muu lisä. 

TyEL-palkkaa eivät ole esimerkiksi

  • verottomat matkakorvaukset 
  • verottomat päivärahat 
  • työkalukorvaukset. 

Lue tarkemmin, mikä kaikki on Tyel-palkkaa.

Sähköauton latausetu kerryttää eläkettä, jos se on osa kokonaispalkkaa

Tämän vuoden alusta alkaen sähköauton latausetu on muuttunut verovapaaksi. Verovapaus on voimassa 31.12.2025 asti. Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja, ja auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto.

Jos sähköauton latausetu on osa kokonaispalkkaa, ja latausedun arvo ilmoitetaan tulorekisteriin muuna verovapaana 30 euron arvoisena luontoisetuna, on verovapaan latausedun arvo TyEL:n alaista ansiota ja näin ollen sähköauton lataamisesta siis kertyy eläkettä.

Kun eläkekertymä on 1,5 prosenttia, vuoden latausetu kerryttää yhteensä noin 0,5 euroa kuukausieläkettä vuodessa. Suuresta määrästähän ei siis ole kyse, mutta nykyisten ja tulevien sähköautoilijoiden on varmasti hyvä ymmärtää, miten verottomasta edusta tässä tapauksessa kertyy eläkettä.

Työnantaja voi myös maksaa verovapaasti sähköauton lataamisesta työntekijän kotona aiheutuneet kulut suoraan sähköyhtiölle tai työntekijän maksamaa laskua vastaan. Tällainen verovapaa etu ei ole TyEL-ansiota, eikä siis kerrytä eläkettä.

Suomessa kehitetään maailman parasta sähköprätkää. Voi siis olla, että joskus vanha mopoharrastaja pääsee tankkaamaan bensan sijasta menopeliä sähköllä. Ja kartuttamaan samalla eläkettä.

Antti Pietilä
palveluasiantuntija
Ilmarinen

Lue myös

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita