Mielenterveyden sairaudet uhkaavat työkykyä kaikilla toimialoilla

Pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden lääketieteelliset syyt vaihtelevat merkittävästi toimialojen välillä. Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi auttaa tulkitsemaan näitä eroja. Kun ymmärrämme työkyvyttömyyden syitä ja toimialojen välisiä eroja paremmin, voimme myös kehittää työkykyjohtamisesta vaikuttavampaa.

Julkaisimme keväällä työkyvyttömyyseläkeindeksin, joka antaa uutta tietoa pitkittyneestä työkyvyttömyydestä. Se ennustaa työkyvyttömyysetuuksien yleisyyttä ja kertoo pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden syistä. Tilastot keskittyvät yksityiseen sektoriin ja kuvaavat tilannetta toimialoittain. 

Työkyvyttömyyseläkkeiden lääketieteelliset syyt ovat muuttuneet

Ajan myötä uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pienentynyt. Myös niiden lääketieteelliset syyt ovat muuttuneet, kun elinkeinorakenne, teknologia ja lääketiede ovat kehittyneet. Kaksikymmentä vuotta sitten yleisimmät syyt liittyivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Toisena tulivat mielenterveyden häiriöt ja kolmantena verenkiertoelinten sairaudet. Nykyisin mielenterveyden häiriöt ja tukielinten sairaudet ovat yhtä yleisiä, kun taas verenkiertoelinten sairaudet ovat harvinaisempia.

Kun tarkastelemme pelkästään pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä, ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet selvästi mielenterveyden häiriöitä yleisempi syy joutua pois työelämästä. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi myönnetään puolestaan useammin määräaikaisia eläkkeitä eli kuntoutustukia.

Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi kertoo pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden lääketieteellisistä syistä. Indeksin yksi tilasto kattaa Ilmarisen vuosina 2020–2023 myöntämät pysyvät osa- ja täydet työkyvyttömyyseläkkeet. Tilastossa ovat mukana ne työkyvyttömyyseläkkeet, joiden hakijoille olemme voineet luotettavasti määritellä työnantajan. Tämän ehtona on, että hakija on ollut työelämässä kahden kalenterivuoden aikana ennen työkyvyttömyytensä alkua. Tilastossa lääketieteellisenä syynä on käytetty työkyvyttömyyden ensisijaista diagnoosia.

Asiantuntija-alojen mielenterveyden häiriöiden yleisyys johtuu muiden sairauksien vähäisyydestä

Työkyvyttömyyseläkeindeksin mukaan diagnoosipääluokkien väliset suhteet ovat pysyneet vuodesta 2019 lähtien suunnilleen samoina. Vuonna 2023 kaikista pysyvistä työkyvyttömyyseläkkeistä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli 36 prosenttia ja mielenterveyden häiriöiden osuus 24 prosenttia. Sydänsairauksien osuus oli 9 prosenttia ja muiden sairauksien osuus 31 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeen syitä asiantuntija-aloilla. Tietotekniikka- ja viestintäalalla jopa 47 prosenttia pysyvistä eläkkeistä myönnetään mielenterveyden häiriöiden perusteella, kun taas rakentamisen alalla osuus on vain 13 prosenttia. 

Diagnoosien osuuksien perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että asiantuntija-aloilla myönnettäisiin pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä mielenterveyden häiriöiden takia muita aloja yleisemmin. Alojen välisten erojen tutkimiseksi suhteutimme myönnettyjen pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärän kunkin alan työntekijöiden määrään (kuva). Näyttää siltä, että mielenterveysperusteisia pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään suunnilleen saman verran toimialasta riippumatta. Asiantuntija-alojen suuri mielenterveysperusteisten etuuksien osuus johtuu siis muilla syillä myönnettyjen pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden vähäisyydestä, ei mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä.

Pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden vuosittainen alkavuus 2020–2023

Mielenterveysperusteista pysyvää työkyvyttömyyttä on lähes yhtä paljon teollisuudessa kuin tietotekniikka ja viestintä-, asiantuntijapalvelut- tai rahoitus- ja vakuutusaloilla. Alkavuuksia verrattaessa toimialojen välillä on alle kolminkertaiset erot mielenterveyden häiriöissä, mutta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla erot ovat suuremmat, jopa yli kahdeksankertaiset. Mitä enemmän toimialalla on pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä, sitä korkeampi on muihin kuin mielenterveyden häiriöihin liittyvä alkavuus.

Työkyvyttömyyden syiden ymmärtäminen auttaa ennaltaehkäisyssä

Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys on yhdistetty ensisijaisesti tietointensiiviseen työhön ja sen kognitiiviseen kuormittavuuteen. Pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrien suhteuttaminen työntekijämäärään kuitenkin osoittaa, että mielenterveysperusteisia pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä esiintyy yhtä lailla fyysisesti kuormittavilla kuin toimihenkilövaltaisilla aloilla.

Vaikeat mielenterveyshäiriöt, kuten vakava-asteinen masennus ja psykoottiset häiriöt, alentavat pitkäaikaisesti henkilön toimintakykyä. Riski sairastua näin vakavasti ei rajoitu vain toimihenkilöihin, vaan toimialasta riippumatta osalla ihmisistä riski on selvästi suurentunut.

Sen sijaan lievemmissä mielenterveyden ongelmissa ja erityisesti sairauspäivärahakaudella työympäristön merkitys korostuu riittävän lääketieteellisen hoidon rinnalla. Mahdollisuudet vähentää sairauteen liittyvää työkyvyttömyyttä liittyvät paljolti työn organisointiin ja työyhteisön toimintaan, unohtamatta työntekijän omaa suhtautumista työhönsä. Työpaikoilla onkin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ja ehkäistä oireiden merkittävää pahenemista ja sitä kautta työkyvyttömyyden pitkittymistä.

Toimialojen välisen vertailun perusteella tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvässä työkyvyttömyydessä on eniten ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia. Niistä johtuva työkyvyttömyys vaihtelee työn fyysisen kuormittavuuden mukaan, koska sairauden oireet voivat estää raskaista tehtävistä suoriutumisen. Tässä tapauksessa työkuormituksen muokkaaminen on tehokas tapa ehkäistä työkyvyttömyyttä.

Työpaikoilla ja ammatillisella kuntoutuksella riittävän lääketieteellisen hoidon ohella voidaan vähentää työkyvyttömyyden pitkittymisen riskiä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työtä muokataan, sitä pienempi on työkyvyttömyyden pitkittymisen riski, vaikka ajoittain lyhyitä sairauspoissaolojaksoja tarvittaisiinkin.

Anssi Smedlund, johtava asiantuntija, Ilmarinen 
Kari-Pekka Martimo, johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen 

Lue lisää ja tutustu tarkemmin:

• Ilmarisen työkyvyttömyyseläkeindeksi
• Tilaston tiedot taulukkomuodossa (csv) 
• Työkyvyttömyydessä iso vaihtelu toimialoittain – uusi indeksi tarjoaa ennusteita ja tilannetietoa 
• Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista