Blogit

YEL on mainettaan parempi vakuutus

Yrittäjän eläkevakuutuksella saa hyvän turvan erilaisten elämäntilanteiden varalle. Silti YEL mielletään usein vain yrittäjän pakolliseksi menoeräksi. Viimeaikaiset keskustelut alle 40-vuotiaiden yrittäjätuttavieni kanssa, ovat vain vahvistaneet tätä näkemystä.

YEL-vakuutus ja eläkejärjestelmä ylipäätään herättävät tunteita. Aiheesta käydään vilkasta keskustelua niin verkon keskustelupalstoilla, sosiaalisessa mediassa kuin lehtien sivuillakin. Yrittäjägallupin mukaan vain neljä prosenttia alle 40-vuotiaista yrittäjistä luottaa YEL-järjestelmään täysin. Luottamusta eläkejärjestelmään ja sen antamaan turvaan tulee siis parantaa. Syksylle suunnitteilla oleva sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä yrittäjän eläketurvan kehittämiseksi on tälle hyvä lähtölaukaus.

Keskustelu YEL-vakuutuksesta liittyy usein YEL-työtuloon, joka luo sosiaaliturvan perustan niin yrittäjäuran aikana kuin eläkkeelle siirryttäessäkin. Yrittäjän eläkelain mukaan työtulon tulisi vastata yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa vuositasolla. Näin ei kuitenkaan valitettavan usein ole. Työtulo arvioidaan yhä useammin lähelle YEL-alarajaa, joka on tänä vuonna vajaat 8 000 euroa. Pienemmän eläkevakuutusmaksun tavoittelu tapahtuu valitettavasti yrittäjän sosiaaliturvan kustannuksella.

Viimeaikaiset keskustelut alle 40-vuotiaiden yrittäjätuttavieni kanssa, ovat vain vahvistaneet tätä näkemystä. Eräs kertoi saaneensa yrittäjäkollegaltaan neuvon sijoittaa eläkepäivien varalle YEL:n sijasta omistusasuntoon. Toinen taas on pihistänyt eläketurvan kohdalla voidakseen panostaa enemmän arjen hankintoihin ja menoihin. Raha ja sen riittävyys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Tänä vuonna yllätyksenä tullut korona on vaikeuttanut monen taloudellista tilannetta entisestään.

YEL on mainettaan parempi vakuutus

YEL mielletään usein vain yrittäjän pakolliseksi menoeräksi. Se on huolestuttavaa, sillä YEL on mainettaan parempi vakuutus. Vaikka vakuutus onkin pakollinen, sen ei tarvitse olla pakollinen paha. YEL-vakuutuksella saa kattavan turvan erilaisten elämäntilanteiden varalle. YEL turvaa yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman varalta. YEL-työtulo määrää myös, kuinka suuri on Kelasta saatava päiväraha esimerkiksi perhevapaiden aikana tai sairastuttaessa.

Eikä pidä unohtaa, että YEL vaikuttaa myös yrittäjän työttömyysturvan tasoon. Tämän lisäksi myös yrittäjän vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta maksettavat ansionmenetyskorvaukset perustuvat YEL-työtuloon. Kyseessä on siis harvinaisen monipuolinen ja eri elämäntilanteissa auttava vakuutus.

Arjen keskellä pieni eläkemaksu voi houkuttaa, jos työtulon merkitystä sosiaaliturvaan ei tule ajateltua. Oman sosiaaliturva tasoa on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään. Eräälle yrittäjätuttavistani minimi-YEL konkretisoitui ikävällä tavalla perheenlisäyksen yhteydessä. Alarajalle asetetun työtulon vuoksi vanhempainpäiväraha kutistui Kelan vähimmäispäivärahaksi, joka on kuukausitasolla 724 euroa. Sillä rahalla joutuu todella miettimään arjen valintojaan. Paremmin työn arvoa vastaavalla 30 000 euron työtulolla vanhempainpäivärahan suuruus olisi ollut 1750 euroa kuukaudessa.

Yrittäjän elämä vaatii rohkeutta, varsinkin koronapandemian aikana. On uskallettava kantaa vastuuta niin omasta työstään kuin sosiaaliturvastaan. YEL-vakuutus on suunniteltu helpottamaan tätä taakkaa – siis yrittäjän turvaksi, ei kiusaksi.

Anniina Kaasinen
YEL-tuotepäällikkö
Ilmarinen

Anniina Kaasinen

tuotepäällikkö Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta
Julkaistu 12.11.2020
Lukuaika 3 min
  • TK 11.11.2020 klo 08.21
    Tutkimusten ja ingressissä mainitsemiesi omien keskustelujesi mukaan nuoret yrittäjät eivät luota YEL-vakuutukseen. Sen jälkeen sinä ehdotat, että näiden pitäisi maksaa enemmän. Loogista. Sinä käytit YEL-vakuutuksen hyötyjen esimerkkinä yksittäistapausta, minäpä tarjoan siis myös yksittäistapauksen YEL-vakuutuksen huonoudesta. Keväällä, koronapandemian vetäessä työt vähiin, pystyin yksinyrittäjänä pienentämään minimiin kaikki muut kiinteät maksut - verot, lainat - paitsi YEL:n. YEL todellakaan jousta alaspäin, vaikka tyhjästä on paha nyhjästä. Nyt töitä löytyy taas ja selvisin muutaman kuukauden hiljaisesta ajasta ilman uusia velkoja tai perintätoimiston asiakkaaksi päätymistä. Kiitos siitä ei todellakaan kuulu YEL-firmalle vaan esimerkiksi verottajalle ja pankille.
    Vastaa kommenttiin
  • Jussi-eno 11.11.2020 klo 08.28
    Yrittäjänä jalkani katkesi pahasti ja jouduin 4 kk sairauslomalle. YEL maksut juoksivat vaikka en voinut tehdä päivääkään työtä. YEL ei jousta muutostilanteissa minnekään. Ainoa maksun välttämismahdollisuus olisi ollut katkaista koko vakuutus.
    Vastaa kommenttiin
    • Anniina/Ilmarinen 13.11.2020 klo 12.44
      Jos sairastuminen kestää lyhyen aikaa, YEL-vakuutus on pidettävä voimassa. Tarvittaessa YEL-maksuille voi sopia pidemmästä maksuajasta. Tietyin edellytyksin on myös mahdollista joustaa vakuutusmaksuissa, mikäli taloudellinen tilanne sitä vaatii. YEL-maksua voi alentaa tilapäisesti maksujoustoa käyttämällä 10-20 %. Jouston käyttö vaikuttaa eläketurvaan, mutta ei vaikuta muuhun sosiaaliturvaan (esimerkiksi Kelan päivärahoihin). Sekä maksuajan että maksujouston hakeminen onnistuu helpoiten yrittäjän verkkopalvelussamme. Jos sairastuminen kestää useita kuukausia, YEL-vakuutuksen voi päättää sairastumispäivään. Päättämisilmoituksen tekeminen onnistuu helpoiten yrittäjän verkkopalvelussamme. Jos yrittäjyys jatkuu sairastumisen jälkeen, tulee töihin palattua ottaa uusi YEL-vakuutus. Yrittäjän eläketurvaa ollaan uudistamassa ja toivon myös kovasti, että uudistamistyön tuloksena saadaan lisättyä entisestään YEL-vakuutuksen ajantasaisuutta ja yrittäjän senhetkisen tilanteen huomioimista.
      Vastaa kommenttiin
  • Pena 11.11.2020 klo 17.06
    Lasketaanpa.. Mikäli maksaa minimi -YEL:iä on vuotuinen kustannus noin 1800. Ajatellaan että kirjoittajan esimerkin äiti olisi maksanut tätä vaikkapa 5 vuotta jolloin kokonaiskustannus 9000 EUR. Jos hän olisi maksanut sitä 30 000 tulojen mukaan olisi vuosikustannus 7200 eli viiden vuoden ajalta 36 000. Ajatellaan että äiti jää puolen vuoden äitiysvapaalle. Minimi-YELiä maksamalla saa takaisin 6 kertaa 775 eli 4300. Mikäli olisi maksanut 30 000 tulojen mukaan saa takaisin 6 kertaa 1750 eli 10 500. Kustannus siis minimi-YELillä 9000 - 4300 = 4700 ja 30 000 YELillä 36 000 - 10500 = 25 500. YEL-maksun veroetuutta ja korvauksen veroja en ole yksinkertaisuuden vuoksi huomioinut. Eli mitä vähemmän maksat sitä enemmän saat, Kelan vähimmäispäivärahan ihminen saa joka tapauksessa vaikka ei YELiä olisi maksanutkaan. YEL on mielestäni laillistettu ryöstö, jonka pääasiallinen tarkoitus on saada nykyiset eläkeyhtiöiden eläkevastuut maksettua. Eläkemaksuistahan menee 3/4 nykyisten eläkkeiden maksuun ja vain 1/4 rahastoidaan. Rahastoiduillekin rahoille eläkeyhtiöt saavat vain noin puolet markkinatuotosta. Tämän seurauksena täyden työuran tekevä ihminen ei nk. saa omiaan takaisin eläkejärjestelmästä. Yrittäjät yleensä ymmärtävät yllä mainitsemani asiat ja tämä lienee pääasiallinen syy YEL:n ansaitusti huonoon maineeseen. Aiemmin YEL oli vapaaehtoinen mikäli järjesti eläkkeensä muilla tavoin. Tämä vapaaehtoisuus olisi tärkeätä palauttaa jolloin eläkesäästäminen vapautuisi aidolle kilpailulle. Nykyiset työeläkeyhtiöt ovat omaan säästämiseen verrattuna kilpailukyvyttömiä ja niiden antama lisäarvo on näinollen negatiivinen, ketään ei saisi pakottaa lähtökohtaisesti tappiollisen järjestelmän ylläpitäjäksi.
    Vastaa kommenttiin
    • eläkkeistä 12.11.2020 klo 18.48
      Pena kirjoitti: "YEL on mielestäni laillistettu ryöstö, jonka pääasiallinen tarkoitus on saada nykyiset eläkeyhtiöiden eläkevastuut maksettua. Eläkemaksuistahan menee 3/4 nykyisten eläkkeiden maksuun ja vain 1/4 rahastoidaan." YEL-eläkkeiden osalta asia ei ole noin. YEL-eläkemaksuista senttiäkään ei ole rahastoitu. Tuo 1/4 rahastointi koskee työntekijöiden TyEL-eläkkeitä. YEL-eläkkeitä ei rahastoida lainkaan, vaan jo parin vuosikymmenen ajan kaikki YEL-maksut ovat menneet menneiden YEL-eläkkeiden maksuun suoraan, eikä maksukertymä ole edes riittänyt niidenkään maksuun, vaan valtio on maksanut erotuksen, jota YEL-eläkkeistä YEL-maksut eivät ole kattaneet. YEL-eläkkeiden maksu riippuu siitä, miten paljon valtiolla aikanaan on vuosikymmenten päästä rahaa ja halua maksaa eläkkeitä. Valtion etuoikeus on, että se voi myös muuttaa yksipuolisesti lakeja. YEL-vakuutusten isoin riski vakuutuksenottajan kannalta on se, että vakuutuksenottaja ei voi tietää, mitä eläkelaeille tapahtuu vaikkapa 30 vuoden päästä. Eläkevakuutusten erikoisuus on niiden pitkä aikaikkuna. 17-vuotias YEL-vakuutettu voi elää vielä 2100-luvun alussa. 1900-luvun eläkejärjestelmä (silloin YEL-lainsäädäntöä ei ollut olemassakaan) oli aika erilainen kuin mitä on vuonna 2020, ja nykyisten 17-vuotiaiden aikanaan päästessä eläkkeelle eläkejärjestelmä voi olla puolestaan ihan toisenlainen kuin mitä on nyt.
      Vastaa kommenttiin
    • Anniina/Ilmarinen 13.11.2020 klo 12.58
      Esimerkissä otettiin huomioon vain äitiysvapaa ja siitä saatavat korvaukset. Maininta oli, että YEL-maksujen täysimääräistä verovähennysoikeutta ei ole otettu huomioon. Esimerkistä oli jäänyt pois se tosiseikka, että YEL:n perusteella kertyy myös tuleva eläke sekä muu sosiaaliturva. YEL-eläkkeet kustannetaan yhteisesti jakojärjestelmällä, sillä YEL-eläkkeitä ei rahastoida. Tälläkin hetkellä yrittäjiltä saadut YEL-maksut eivät riitä kattamaan maksussa olevia yrittäjäeläkkeitä. Valtio kustantaa osuuden YEL-eläkkeistä ja tuon valtionosuuden määrä on kasvussa. Lisätietoa tästä löytyy hyvin Eläketurvakeskuksen sivuilta https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/tyoelakkeiden-kustannustenjako/yel-elakkeiden-kustannustenjako/#ef8c3cbc
      Vastaa kommenttiin
  • Olli 11.11.2020 klo 17.58
    Näen varteenotettavana poliittisen riskin, että työeläkkeitä joudutaan 35 vuoden kuluttua pakon edessä leikkaamaan - - eli juuri silloin kun olen itse eläkkeellä. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä että järjestelmällä on tulevaisuudessa liian vähän maksajia eläkkeensaajiin nähden eikä työntekijöiden maksujakaan voi loputtomiin korottaa. Tämän takia näen järkeväksi hajauttaa henkilökohtaista riskiä säästämällä eläkepäivien varalle myös työeläkejärjestelmän ulkopuolella.
    Vastaa kommenttiin
  • Nippe 12.11.2020 klo 02.29
    Eläkkeenä ihan surkee. Ainoastaan tapaturmassa maksun suuruudesta on hyötyä. Tapaturmahan ei kyllä tule kello kaulassa.
    Vastaa kommenttiin
  • eläkkeistä 12.11.2020 klo 18.58
    Kirjoituksessa luki: "Arjen keskellä pieni eläkemaksu voi houkuttaa, jos työtulon merkitystä sosiaaliturvaan ei tule ajateltua. Oman sosiaaliturva tasoa on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään. Eräälle yrittäjätuttavistani minimi-YEL konkretisoitui ikävällä tavalla perheenlisäyksen yhteydessä. Alarajalle asetetun työtulon vuoksi vanhempainpäiväraha kutistui Kelan vähimmäispäivärahaksi, joka on kuukausitasolla 724 euroa. Sillä rahalla joutuu todella miettimään arjen valintojaan. Paremmin työn arvoa vastaavalla 30 000 euron työtulolla vanhempainpäivärahan suuruus olisi ollut 1750 euroa kuukaudessa." Tuttavallesi ei ehkä kukaan ollut neuvonut, miten vanhempainpäivärahoja optimoidaan. Monet muut yrittäjät ovat osanneet nostaa YEL-vakuutuksen määrää ylöspäin heti sen jälkeen, kun raskaustestistä on tullut positiivinen tulos. Etuna tästä on paitsi suurempi vanhempainpäiväraha, myös suurempi vanhuuseläke, sillä vanhempainpäivärahasta kertyy eläkettä vanhempainpäivärahan suuruuteen perustuvaan kaavaan liittyvä määrä. Alarajalla olevat YEL-maksusta suurin etu kai on asumistuen puolella. Asettamalla YEL-maksun alarajalle voi mahdollistaa toisinaan ruokakunnalleen asumistuen saamisen. Asumistukea ei YEL-vakuutetuilla lasketa oikeista yrittäjätuloista, vaan YEL-vakuutusmaksusta. Vähän alle joka kymmenes YEL-vakuutetuista saa vuositasolla yleistä asumistukea. Asumistukea ei saa, jos YEL-vakuutusmaksu on asetettu korkealle, paitsi jos on suuri määrä lapsia (samaan ruokakuntaan kuuluvat lapset nostavat asumistuen tulorajoja tai lisäävät sen enimmäismäärää, kummin päin asiaa ajatteleekin).
    Vastaa kommenttiin
    • eläkkeistä 12.11.2020 klo 19.29
      Laskin vielä esimerkin Kelan nettisivuilta löytyvällä yleisen asumistuen laskurilla. Jos Helsingissä asuva yrittäjäpariskunta merkkaa YEL-vakuutuksen minimitasolle, eli 7959 euroon vuodessa, ruokakunta saa yleistä asumistukea vuokra-asunnossa asuessaan laskurin mukaan 601,60 e/kk. Jos kumpikin yrittäjä asettaa YEL-vakuutuksensa tasolle 19000 euroa, asumistuki tipahtaa nollaan. Vuositasolla ensimmäisessä tapauksessa valtio maksaa ruokakunnalle verotonta asumistukea 7219 euroa ja 20 senttiä. Jälkimmäisessä tapauksessa 0 euroa. Nostamalla YEL-vakuutukset minimistä korkeammalle tasolle mm. tapaturmavakuutus ja eläkevakuutus kyllä paranee, mutta välitön sosiaaliturva sillä hetkellä voi alentua olennaisesti. Jos ruokakunta tarvitsee asumistukea elääkseen, sillä ei välttämättä ole mahdollisuutta nostaa YEL-maksuja korkealle, koska tulonmenetys siitä ei ole vain kasvavien YEL-maksujen suuruinen, vaan esimerkiksi esimerkkitapauksessa sen lisäksi voi tulla yli 7000 euron vuositason alenema ruokakunnan verojen jälkeen käteen jääviin tuloihin asumistuen kautta. YEL-yhtälö on yrittäjille varsin monimutkainen, koska YEL-vakuutuksen korotus voi leikata joitain sosiaaliturvan osia samaan aikaan kun se parantaa sosiaaliturvan toisia osia.
      Vastaa kommenttiin
  • Riku Pierainen 13.11.2020 klo 07.29
    Jep, kun aloin yrittäjäksi 29 vuotiaana. Laskin että maksamalla alinta YEL liä minut pitäisi elää n 130 vuotiaaksi jotta saisin maksamani rahani takaisin, ilman korkoa ja ilman inflaatio korotusta. Yel on vain ylimääräinen vero yrittäjälle Minulla on 3 yksilöllistä eläkevakuutusta ja sjioitettuna rahastoihin, viimevuoden tuotto oli 14000€ Todellakin hyvä vaihtoehto verrattuna yel liin jos sairastuu,jää työttömäksi rahat voi nostaa. Ja jos kuolee niin perikunta saa nostaa. Yel maksuista ei kostu ikinä missään tapauksessa jos laskee koko kustannuskaaren
    Vastaa kommenttiin
  • Tapani Nikkinen 13.11.2020 klo 07.45
    Täytyy muuttaa järjestelmää siten, että vakuutettu voisi itse määrätä esim. puolesta maksamastaan YEL maksusta mihin haluaa sen sijoittaa. Kertyneen tuoton saisi kk. eläkkeenä normaalisti. Mahdollinen ylijäämä omaisille perintönä.
    Vastaa kommenttiin
  • Pekka Laitinen 13.11.2020 klo 17.34
    On omituista että yrittäjän joka kantaa itse vastuuta kaikista liiketoimintariskeistä ei kuitenkaan uskota osaavan hoitaa eläkeasioitaan ilman pakkoYEL vakuutusta. Tosiasia onja pysyy - YEL on huputon ryöstö.
    Vastaa kommenttiin
  • Mikko manninen 14.11.2020 klo 12.21
    Pienyrittäjän ei missään nimessä kannata ottaa Yeliä, mutta se onkin pakollinen. Vasta kun voit ottaa yrityksestäsi palkkaa yli 3000 €/ kk ja tulevaisuus näyttää kohtuulliselta, niin sitten kannattaa harkita sitä. Pienyrittäjien palkka on kuitenkin yleensä 500-1500 €/kk. Yel vakuutuksesta alat saada hyötyä vasta kun olet maksanut Yeliä 100 t€. Useimmat pienyrittäjät ei saa milloinkaan tuota summaa kokoon. Pienyrittäjät ovat eläkeloukussa eikä korjausta tähän ole tulossa. Saman minimieläkkeen saa jokainen, vaikka hän ei olisi tehnyt päivääkään työtä Suomessa.
    Vastaa kommenttiin
  • Mikko 60v yksinyrittäjä 14.11.2020 klo 12.37
    Tuli laskettua viimeisimmän YEL-työeläkeotteesta muutamia lukuja. Eläkettä maksan n. 32.000 € työtulon mukaan. (ei aivan vastaa mitä oikea työtulo normaalisti on) eli n. 8.000 €/vuosi maksetaan, josta kertyy eläkettä 46,10 €/kk miinus verot aikanaan. Sen verran pieni on eläkekertymä että tuleva eläkeveroprosentti lienee noin 25%, siis käytännössä liki vain kunnallisveroa. Karkea laskelma siis näyttää tältä; 8.000€ / (46,10 x 0.75) = 231 kk ( n 19 vuotta) menee siis että maksetun summan saa takaisin verojen jälkeen. Eläkeuudistuksessa 2017 eläkekertymä pieneni myös n. 10% samlla kun eläkeikä siirtyi osaltani 1,5 vuotta myöhemmäksi. Eli eläkemaksua pitäisi siis maksaa vielä n. 12.000 € lisää kun työssä pitäisi jaksaa aina vain pidempään. Viime vuonna myös iso selkäleikkausoperaatio josta sairaslomalla 6 kk. Sairauspäivärahaa YEL:n mukaan maksettiin kahden vuoden takaisen maksetun YEL-maksun mukaan. Samalla kuitenkin YEL-maksut juoksivat kokoajan eli siitä laskien "työtulo" (Kelan korvaus - YEL maksut) oli noin 800 € / kk. Kivaa. Samalla sairasloman yrityksen liikevaihto jäi puoleen reiluun 50 k€, normaalisti noin 80-100 k€. Nyt kun vielä korona iski ja liikevaihto jääkin sen takia edellisvuoden tasolle niipä ei myöskään 2000 € korotukea myönnetty, koska liikevaihto ei pudonnut 30%. Eli että älä vain yrittäjänä sairastu pahemmin, jäät poikkeuksetta aina "pakkaselle", oli korana tai ei. Tavallinen palkansaaja ei aina edes tiedä eikä edes ymmärrä kuinka paljon työnantaja maksaa eläkemaksuja. Voi saikun sattuessa olla huoletta kotona. Erityisesti kunnallispuolella vielä kun taidetaan maksaa työnantajan puolelta 2 kk palkka (Kelan korvaus menee silloin kylläkin työnantajalle). Sivusta seuranneena noita kunnallispuolen koronaetätöitä niin tuli huomattua eräiden virkkyöstien olevan harrastamaasa omia juttujaan. Ois perkaamista sillä puolella tosi paljon. Tässä nyt näitä havaintoja aiheen ulkopuoleltakin.
    Vastaa kommenttiin
  • eläkkeistä 17.11.2020 klo 01.44
    Valtion talousarviossa 2021 lukee tilastotietoina, että keskimääräinen YEL-eläke vuonna 2020 on noin 427 e/kk. YEL-eläkkeensaajia vuonna 2020 arvioitiin olevan 264 000, ja YEL-vakuutusmaksuja maksavia 236 000, eli YEL-maksuja maksavia on hieman vähemmän kuin YEL-eläkkeellä jo olevia eläkkeensaajia. Työntekijäeläkkeissä suhdeluvut ovat täysin toisinpäin, eli niissä reilusti vähemmän kuin työelämässä vielä mukana olevia. Noista luvuista käytännössä ilmenee myös se, että enemmistöllä YEL-eläkkeen saajista työuraan on mahtunut muutakin kuin yrittäjän toimimista, koska 427 euron eläke on niin pieni. Vertailun vuoksi voi todeta, että keskimääräinen merimieseläke on 1490 e/kk. Merimiehet tyypillisemmin viettävät koko työuransa samoissa tehtävissä kuin yrittäjät. Suurin osa YEL-eläkkeen saajista saa sen eläkkeen päälle palkansaajana työuran varrella kerrytettyä eläkettä, jotkut myös eläketuloja ulkomailta ja osa vielä lisäksi takuueläkettä tai kansaneläkettä. YEL-eläke on enemmistöllä sen saajista vain yksi komponentti eläkkeen kokonaisuudesta, ei kaikki eläke. Tyypillisesti etenkin nuorena ihmiset ovat palkkatöissä, ja yrittäjäksi siirrytään usein vasta kun kokemusta on ensin karttunut palkansaajana. Tosin nykyään on yleistynyt sekin, että sama ihminen voi olla yhtä aikaa yrittäjä ja palkansaaja. Vaikka päivällä palkansaaja toisen leivissä ja illalla yrittäjä lisätuloja ansaitsemassa, tai toisinpäin. YEL-järjestelmä siinä kuukausitasolle vakioiksi oletettuine työtulojen arvoineen taipuu kovin heikosti palkkatöiden ohessa osa-aikaisesti yrittäjinä toimivien tilanteeseen, joilla työtulojen arvo osa-aikaisesti silloin tällöin tehdyistä töistä yrittäjänä voi heilua vuoden sisällä ja vuosien välillä paljonkin. Viime vuosina myös kevytyrittäjyys on yleistynyt paljon.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Lisää ajankohtaisia artikkeleita

Muut aihepiirit