Eläkeuudistus 2017: Milloin eläkkeelle?
Ihmiset elävät pidempään, ja siihen varaudutaan tulevassa eläkeuudistuksessa nostamalla eläkeikää. Pitempi elämä, pitempi työura.
Eläkeikä nousee aluksi portaittain 65 ikävuoteen. Ensimmäisen kerran eläkeikää nostetaan kahden vuoden päästä vuonna 2018. Silloin vanhuuseläkkeen alaikä nousee 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Tämä ikärajan nosto koskee vuonna 1955 syntyneitä. Siitä eteenpäin eläkeikä nousee joka vuosi kolmella kuukaudella, kunnes se on 65 vuotta vuonna 2027.
Eläkkeellä on myös yläikäraja. Se on ikäraja, jolloin vanhuuseläkkeelle pitää jäädä – ellei työnantajan kanssa muuta sovi. Yläikäraja nousee asteittain, ollen viitisen vuotta alaikärajaa suurempi.
Ihan tähän tarina ei pääty. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen. Eläkeikä vahvistetaan jatkossa jokaiselle ikäluokalle erikseen sinä vuonna, kun he täyttävät 62 vuotta.
Mikä on sinun eläkeikäsi? Se on helppo arvioida Ilmarisen laskurilla. Esimerkiksi tänä vuonna 50 vuotta täyttävän eläkeikä on arviomme mukaan 65 vuotta 4 kuukautta. Kymmenen vuotta nuoremmalla eli nelikymppisellä eläkeikä on 66 vuotta 7 kuukautta. Tänä vuonna syntyvän arvioitu eläkeikä lähentelee jo 70:ä vuotta.
Vanhuuseläke ei toki ole ainoa eläkelaji. Nuorempanakin eläkkeelle voi jäädä osittaisen vanhuuseläkkeen turvin: sen saa jo 61-vuotias. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä oman valinnan mukaisesti joko täysipäiväisesti tai ei lainkaan – tai kaikkea tältä väliltä. Työuraeläke on eläkelaji raskaan työn tekijöille. Sen saa 63-vuotiaana, jos takana on vähintään 38 vuoden työura raskaissa töissä sekä työkykyyn vaikuttava sairaus. Myös ikärajoista riippumaton perinteinen työkyvyttömyyseläke säilyy eläkeuudistuksen jälkeenkin.
Milloin eläkkeelle sitten kannattaa jäädä? Mitä pidemmälle yli alimman eläkeiän eläkkeelle jäämistä lykkää, sen suuremmaksi eläke kasvaa. Tämä pitää paikkansa myös eläkeuudistuksen jälkeen. Eläkeuudistuksen porkkana eläkkeen myöhentämiseen on lykkäyskorotus. Se on määrältään 0,4 prosenttia/lykkäyskuukausi ja tarkoittaa, että koko lykättyä eläkekertymää korotetaan tällä määrällä. Esimerkiksi yhden vuoden lykkäys 2000 euron kuukausieläkkeeseen tuo noin satasen lisää eläkkeeseen, jokaiselle kuukaudelle loppuelämän ajaksi. Jos työtä ja työkykyä riittää, tästä vaihtoehdosta kannattaa kiinnostua!
Anne Koivula,
Prosessinjohtaja, autamme kuntoutumaan
Ilmarinen
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.