Onko aatteesi ja vaatteesi ommeltu samasta kankaasta?
Juuri sopivat farkut kymmenellä eurolla nettikaupassa? Tilaan!
Liian harva kuluttaja pohtii vielä vaatteiden tuotantoprosessin ympäristöystävällisyyttä tai vaatetehtaan työntekijöiden oloja löytäessään halvan ja kauniin vaatteen.
Tekstiiliteollisuuden yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset ovat sen sijaan kiinnostaneet valveutuneita sijoittajia jo pidempään. Viimeistään Bangladeshissa vuonna 2013 sattuneen Rana Plazan yli 1000 kuolonuhria vaatineen tehdasromahduksen olisi pitänyt avata silmät tuotantoketjun laajemmista vaikutuksista.
Valitettavasti kuusi vuotta turman jälkeen kaikkia epäkohtia ei ole vieläkään saatu korjattua, joten kansainvälistä prosessia työntekijöiden olojen parantamiseksi Bangladeshissa on syytä jatkaa. Ompelukonetta ei muutoinkaan kannata heittää kaivoon, sillä vaikuttamalla on mahdollista saada aikaan positiivista muutosta.
Vastuullisuuden huomioiminen on riskienhallintaa
Alan parhaisiin käytäntöihin tutustumalla voidaan esimerkiksi sijoitukseen liittyvän vaikuttamisprosessin yhteydessä jakaa tietoa vastuullisemmista toimintatavoista ja siten edistää vastuullisuuden juurtumista paremmin käytäntöihin.
Ilmarinen on yhdessä kolmen muun pohjoismaisen sijoittajan kanssa kahden vuoden aikana tutustunut tarkemmin puuvillan hankintaketjuihin ja tuotantotapoihin. Yhtiöitä on tavattu kasvokkain, järjestetty konferenssipuheluita ja kirjoiteltu sähköposteja, kun olemme hahmottaneet eri menetelmien vahvuuksia sekä yhtiöiden toimintatapojen eroavaisuuksia. Vaikuttamista voidaan siis tehdä myös proaktiivisesti eikä vain silloin, kun asiat ovat jo menneet pieleen.
Proaktiivisella vaikuttamisella tuetaan vastuullisuuden kehittämistä ja ennaltaehkäistään potentiaalisia normirikkeitä. Kiinnittämällä huomiota kohdeyritysten vastuullisuuteen sijoittaja huolehtii omasta sijoitussalkustaan, sillä vastuullisuustekijöillä on taloudellista merkitystä joko suoraan tai epäsuoraan.
Vastuullisuuden huomioiminen on riskienhallintaa, mahdollisuuksien tunnistamista ja omistaja-arvosta välittämistä. Mielestäni on ihmeellistä, että edelleen on olemassa sijoittajia, jotka eivät välitä vastuullisuudesta. Välinpitämättömyydellään he menettävät mahdollisuuden arvioida sijoituskohteitaan laajemmasta näkökulmasta ja ymmärtää paremmin mistä yritysten arvo pidemmällä aikavälillä muodostuu.
Kuluttaja pohtii entistä enemmän valintojensa vastuullisuutta
Tekstiiliteollisuus on monen muun toimialan kanssa mielenkiintoisessa tilanteessa. Ympäristövaikutukset ja tuotannon sosiaaliset vaikutukset nousevat yhä enemmän toiminnan keskiöön. Elinkaariajattelu eli kestävä design, kestävä tuotanto ja kestävä tuote vaikuttavat kuluttajien mielipiteisiin.
Koska kertakäyttömuodille on vielä kysyntää, eivät nämä mielipiteet täysin näyttäydy kaupan kassalla. Nämä ovat kuitenkin teemoja, joita kaikkien tekstiiliteollisuudessa mukana olevien tahojen (suunnittelijat, tuottajat, työntekijät, kaupat, kuluttajat, sijoittajat, lainsäätäjät ja kansalaisjärjestöt vain muutamia mainitakseni) täytyy pohtia ja löytää kestäviä ratkaisuja.
Eettinen ajattelu ja reilu kauppa korostuvat entistä enemmän kuluttajien valinnoissa. Loppupeleissä kuluttaja kaupan kassalla päättää omalla valinnallaan ovatko omat aatteet ja vaatteet ommeltu samasta kankaasta.
Anna Hyrske
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
Ilmarinen
@AnnaHyrske
Lue myös
-
Kaarina Vireniuss 27.5.2019 klo 21.00
Hieno näkökulma sijoittajan vaikuttamisesta sijoituksensa arvoon. Vasta tätä kautta juuri siellä, missä on varaa sijoittaa myös kertakäyttövaatteisiin, on vaikutusta myös kestävän vaatehankinnan valintaan. Kuluttaja ei siis aina olekaan avainhenkilö vastuullisessa valinnassa, vaan juuri sijoittaja. Räätälien ja ompelijoiden ammattikuntien paluu olisi lottovoitto istuvien, yksilöllisten vaatteiden kaipaajille. Olen itse etsinyt Tuomi-tuotteen istuvia, laadukkaita puseroita ja vaatteita, jotka ovat ajattomia, laadukkaita, äidiltä tyttärille kestäviä ja kertakaikkisen kauniita. Tehdas on lopettanut, - juuri nähtävästi halpatuonnin vaikutuksesta, mutta yksittäisiä. löytöjä voi kirpputoreilta napata jos ehtii kiertää, tosin itse en ehdi. Kiitos inspiroivasta kirjoituksesta, Anna Hyrske.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.