Jos kauppasota syttyy huomenna, kuka kärsii eniten?
Viime aikoina on tuntunut, ettei mediassa ole puhuttu lähes mistään muusta kuin mahdollisesta kauppasodasta USA:n ja Kiinan välillä. Toinen osapuoli julkistaa aikeitaan asettaa lisätariffeja tuotteille ja toinen vastaa lähes samalla mitalla. Se, miten tuotteet päätyvät eri osapuolten listoille, perustuu politiikkaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen suhteen, mitkä tuotteet ovat merkittävä lähde alijäämälle.
Volatiliteetti nousuun?
Kiinan presidentti Xi piti Hainanin huippukokouksen yhteydessä linjapuheen, jossa hän jatkoi Kiinan aiemmin viitoittamalla tiellä puhuen talouden avaamisesta ja immateriaalioikeuksien paremmasta puolustamisesta. Eli juuri niistä teemoista, jotka ovat suurin ongelma USA:n ja Kiinan välisissä taloudellisissa kytköksissä. Kauppataseen alijäämäisyys on vain oire, ei se todellinen tauti. Usein taudin hoitaminen on pitkässä juoksussa parempi kuin pelkkien oireiden lieventäminen.
Aikataulujen osalta presidentti Xi:n puheessa mainittiin ”tämän vuoden loppuun mennessä”, mutta todellinen konkretia puuttuu vielä. Riittääkö tämä presidentti Trumpille, joka sunnuntaina twiittasi, kuinka tässä kisassa ”Kiina räpäyttää silmiään ensimmäisenä ja avaa markkinansa muille, koska se on ainoa oikea teko”? Jos presidentti Xin puhe ei ole riittävä, vaan tilanne eskaloituu edelleen, niin sijoittajan näkökulmasta on odotettavissa volatiliteetin nousua entisestään.
Kiina ja USA neuvottelupöydän ääreen
Ironista on, etä jos vertaillaan eri maiden osakemarkkinoiden riippuvuutta maailmankaupasta, Yhdysvallat ja Kiina ovat suojatuimpien markkinoiden joukossa. Kaupan osuus on vain 40 prosenttia Kiinan BKT:sta ja kiinalaisten yhtiöiden tuloksesta vain 10 prosenttia syntyy Kiinan rajojen ulkopuolella. Yhdysvaltojen vastaavat luvut ovat noin 30 prosenttia. Jos vertaillaan näitä lukuja esimerkiksi Ruotsin, Saksan tai Alankomaiden vastaaviin, nähdään, kuinka nämä kolme eurooppalaista maata ovat haavoittuvaisempia protektionismin nousun aiheuttamille ongelmille kuin Kiina ja USA.
Alankomaiden osalta kaupan kokonaisarvo on yli 150 prosenttia BKT:sta ja listayhtiöiden tuloksista yli 80 prosenttia syntyy omien rajojen ulkopuolelta. Saksan ja Ruotsin osalta kaupan osuus on pienempi (n. 80%), mutta yhtiöiden tulosten osalta ollaan Alankomaiden kanssa samoilla tasoilla. Euroopan tasolla keskimäärin noin 60 prosenttia yhtiöiden myynnistä tulee Euroopan ulkopuolelta, joten eurooppalaisilla yhtiöillä on syytäkin olla huolissaan vapaan kaupan jatkumisesta.
Parasta olisi kaikille ja erityisesti eurooppalaisille, jos Kiina ja USA istuisivat saman neuvottelupöydän ääreen ja ratkaisisivat kauppaan liittyvät ongelmat. Eurooppalaisille yhtiöille IP-oikeuksien vahvistaminen, markkinoiden avaaminen, teknologian siirtovaatimuksen poistaminen ja omistusrajavaatimuksen alentaminen yhteisyrityksissä olisivat pitkässä juoksussa erittäin tervetulleita muutoksia. Kiina voisi omaksua ratkaisumalleja toiselta aasialaiselta maalta, nimittäin Intialta. Toivotaan kuitenkin, että käyttöön otettavat mallit ovat niitä, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia eivätkä aiheuta shokkeja millekään taloudelle.
Anna Hyrske
@AnnaHyrske
Kirjoittaja on Ilmarisen Seniori Aasia-analyytikko, jonka asemapaikka on ollut Hongkongissa vuoden 2015 alusta lähtien.
*Blogissa käytetyt luvut ovat HSBC:n globaalin tutkimuksen pitämästä esityksestä (10.4.2018)
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.