Toimistokuukkeleita vai yksi työyhteisö?
Kollektiivinen älykkyys, yhdessä oppiminen, tiimiäly...yhteistyön eri ilmiöiden ympärillä käy kova pöhinä. Työelämän uudistuessa ja mm. etätyön yleistyessä on helppo oivaltaa, miksi työtä kannattaa tehdä myös porukalla ja kuinka työyhteisö voi parhaimmillaan olla enemmän kuin osiensa summa.
Työpaikan ilmapiiri uudistuu ihmisten avulla ja jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, millaiseksi oma työyhteisö rakentuu. Työssäni työkykypäällikkönä olen vieraillut mitä erilaisimmissa ja enemmän tai vähemmän hyvin yhteen toimivissa työpaikoissa. Kokemusteni perustella olen listannut alle vinkkejä siitä, miten jokainen voi aloittaa matkan kohti parempaa työyhteisöä.
- Tutustu itseesi. Millainen on toimintatyylisi ja miten se näkyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa? Mieti, miten käsittelet epäonnistumisia ja iloitset omista onnistumisistasi. Reflektoimalla omaa toimintaasi säännöllisesti opit keskustelemaan myös työkavereidesi kanssa rakentavassa hengessä.
- Kiinnitä huomiota siihen, millaisia sanoja käytät. Puhe luo todellisuutta. Ei ole yhdentekevää, millaista kieltä käytämme työyhteisössä. Usein saatamme vahvistaa puheessa sellaisia asioita, jotka eivät ole edes totta. Hyvä esimerkki on siilo, joka jo sanana nostattaa niskavillat pystyyn. Onko organisaatiossasi todella siiloja? Vai olisiko kysymys siitä, että ihmisillä on eri toiminnoissa erilaisia työtehtäviä, ja heillä ei muodostu luontevia paikkoja ja hetkiä kohdata?
- Harrasta positiivista juoruilua. Kerrankin saat luvan juoruilla oikein olan takaa! Suitsuta työkaverisi onnistumisia ja tekemisen otetta. Jaa ilosi muiden kanssa siitä, että sait pyyteetöntä apua työtehtäväsi suorittamiseen. Kerro, kuinka päivääsi piristää se, että eräs työkavereistasi aina kohdatessanne kysyy kuulumisiasi. Tai kuinka koit ahaa-elämyksen keskustellessasi kollegan kanssa.
- Puhu meistä. Se, miten puheessasi viljelet yhteenkuuluvuuden tunnetta, ei voi olla vaikuttamatta ympäristöösi. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa minä-puhe on vallannut yhä enemmän tilaa. Olemme kuitenkin laumaeläimiä, ja oman lauman tärkeyden korostaminen vaalii yhteisöllisyyden kokemusta.
- Anna palautetta. Palautteen antaminen ei ole vain esihenkilön velvollisuus. Se on meidän jokaisen työyhteisön jäsenen asia. Huomioi työkaverisi onnistuminen ja kerro havaintosi myös suoraan. Aina kaikki ei kuitenkaan mene kuin Strömsössä. Jos huomaat jotakin tavallisuudesta poikkeavaa työkaverin suoriutumisessa tai käyttäytymisessä, älä emmi ottaa asiaa puheeksi.
- Ota saamasi palaute kiitollisena vastaan. Palaute työstä on työyhteisössä yksi arvokkaimmista lahjoista. Valitettavasti emme aina ole kaikkein parhaimpia palautteen vastaanottajia. Osalle ihmisistä kiitos-sanan käyttö positiivisen palautteen saamisen jälkeen tuntuu olevan ylitsepääsemätön suoritus. Vastaavasti erilaiset puolustusreaktiot puskevat pintaan korjaavan palautteen jälkeen. Jos taas suhtaudut palautteeseen kuin palautteeseen analyyttisellä ja minä opin tästä -asenteella, varmistat, että eteesi tupsahtelee näitä arvokkaita työelämän lahjoja tuon tuostakin.
- Huolehdi itsestäsi. Työtehtäväsi lisäksi työyhteisöön vaikuttaa se, miten johdat itseäsi ja huolehdit itsestäsi. Aikaisemmin täysin yksityisenä pidetystä asiasta onkin tullut koko työyhteisön yhteinen asia. Se, millä vireystasolla hoidat hommiasi ja olet aktiivinen ja innovoiva työntekijä, on suuri merkitys työyhteisön yhteiseen kokemukseen.
- Pidä kiinni sovituista pelisäännöistä ja muista käytöstavat. Useimmissa työyhteisöissä tarvitaan sopimuksia siitä, miten juuri meillä toimitaan. Huolehdi, että olet sisäistänyt sovitut periaatteet ja noudatat niitä. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin avokonttorissa seikkaileva toimistokuukkeli. Myöskään huono käytös ei kuulu työpaikalle, ja sen suhteen pitäisi olla nollatoleranssi.
- Järjestä yllätyksiä. Työpäivää piristää uskomattoman paljon se, jos kahvitilasta leijuu vastaleivottujen korvapuustien tuoksu. Tai työkaveri tuo pyytämättä kupillisen kahvia työkaverille, joka on hautautunut papereiden alle. Mikä tahansa kiva ja odottamaton asia nostattaa yhteishenkeä ja tukee yhteenkuuluvuuden tunnetta.
10.Ole parempi sinä. Anna työyhteisöllesi paras itsestäsi ja toimi positiivisella otteella. Jos olet introverttiuteen taipuvainen, voit ponnistella tuodaksesi mielipiteesi ponnekkaammin esille. Jos taas ekstroverttiytesi ei anna muille tilaa, pidä kielenkantasi edes joskus kurissa. Meillä jokaisella on oma luontainen tyyli toimia erilaisissa tilanteissa, eikä se aina ole paras mahdollinen tapa toimia. Muista kuitenkin, että omaa persoonaasi ei kannata piilottaa.
Hyvä työyhteisö on kultaakin arvokkaampi. Vieraillessani erilaisissa työyhteisöissä voin jo ovelta aistia, millainen ilmapiiri työyhteisössä on. Puhukaa yhdessä siitä, miten ilmapiiriä voisi vielä kehittää ja huolehdi, että oma osuutesi vie työyhteisöä eteenpäin. Kannattaa kysyä säännöllisesti itseltään, mitä tulee mukanani huoneeseen, kun sinne saavun? Ja jos vastaus ei miellytä, niin aina voi parantaa. Jos jokin on elinikäistä oppimista, niin vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa.
Aino Antin
@AinoAntin
tiimipäällikkö, työkykypalvelut
Ilmarinen
Katso videot:
-
Tuomo Kokko 13.11.2019 klo 12.56
"...voin jo ovelta aistia, millainen ilmapiiri työyhteisössä on." - Miten ihmeessä?Vastaa kommenttiin
-
Been there.. 13.11.2019 klo 19.38
"Kokemusteni perustella olen listannut alle vinkkejä siitä, miten jokainen voi aloittaa matkan kohti parempaa työyhteisöä. ..Puhukaa yhdessä siitä, miten ilmapiiriä voisi vielä kehittää ja huolehdi, että oma osuutesi vie työyhteisöä eteenpäin." Työpaikan sisäiset viestintäongelmat (LUE: haasteet) ovat tod. yleisiä. Tietoa saadaan joko: - aivan liian paljon - liian vähän - tieto on väärää - puutteellista tai.. se on jo auttamattomasti myöhässä kun siitä lopulta luetaan yrityksen Intrasta. Yksi tärkeä este tehokkaalle viestinnälle on yrityksissä ennakkoluuloinen suhtautuminen erilaisiin, eri taustaisiin ihmisiin.. Asioista ja muutoksista ehkä keskustellaan ja supistaan pienemmissä (Teams ym.) porukoissa ja Facebookin klikeissä, mutta niitä ei kuitenkaan oteta esille suuremmissa ryhmissä.. Tiedonpuutetta yrittää korvata sitten suurempi puskaradio ja jatkuva huhumylly, mutta juorutkin ovat niin kovin värittyneitä ja vääristyneitä, että ne vain pahentavat ja haittaavat yhteistä tiedonkulkua. Varsinkin työpaikan oikeista ongelmista (esim. suuri vaihtuvuus, tyytymättömyys palkkaan, johtamiseen) ei oikein uskalleta puhua ääneen, mikä tietenkin vaan pahentaa erilaisten ongelmien esiintymistä ja niiden hoitamista.Vastaa kommenttiin
-
Jussi Ylitalo 14.11.2019 klo 06.38
JotainVastaa kommenttiin
-
Benjamin Lindström 16.11.2019 klo 12.03
Hyvää päivää! Minusta tässä demonisoidaan sosiaalisia työkavereita ja kylvetään eristämistä siiloihin. En pitänyt valitettavasti kirjoituksesta.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.