Blogit ja artikkelit

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.

Tosiasioiden kohtaaminen on meidän velvollisuutemme. Tämä koskee mielestäni meitä ihmisiä lajina maapallolla sekä kansalaisina, mutta yhtä lailla myös työntekijöinä. Liian monet kuitenkin pähkivät hankalien asioiden äärellä aivan yksin. Vuonna 2024 soisin jokaiselle esihenkilölle jonkun luottohenkilön, jonka kanssa voi keskustella johtamiseen liittyvistä ongelmista.

Elämä on täynnä erilaisia päätöksiä. Yksi suurimmista, jonka moni meistä kohtaa, on milloin ja miten siirryn eläkkeelle. Nostanko osittaisen vanhuuseläkkeen vai odotanko kunnes jään kokonaan eläkkeelle? Mikä näistä työeläketurvaan ja ikään perustuvista vaihtoehdoista on minulle paras? Eri vaihtoehdoissa on omat etunsa, ja sinun tehtäväsi on löytää niistä itsellesi sopivin.

Miten raha riittää tulevaisuudessa eläkkeisiin? Pitääkö maksuja korottaa? Vai jopa leikata nykyisiä eläkkeitä? Me Ilmarisessa haluaisimme turvata tulevien eläkkeiden rahoitusta sijoittamalla yhteisiä eläkevaroja entistä suuremmalla painolla pitkällä tähtäimellä korkeimman tuotto-odotuksen omaisuusluokkaan eli osakkeisiin. Korkeampaa tuottoa haemme, jotta työeläkejärjestelmän tasapaino on entistä paremmin turvattu.

Tuloksellinen johtaminen on ennen kaikkea aivojen johtamista. Siksi tulevaisuuden johtamisjärjestelmissä tulee huomioida aivojen hyvinvoinnin vahvistaminen. Se edellyttää uudenlaista ajattelua ja johtamiskäytäntöjä.

Henkilöstön työkyvyn merkitys yksilöille, työpaikalle ja yhteiskunnalle ymmärretään laajasti. Miksi siitä huolimatta edelleen koetaan, ettei johto ole aina riittävän kiinnostunut työkykyasioista?

Kolmannes yrittäjistä kokee työkykynsä alentuneeksi, paljasti Ilmarisen kyselytutkimus. Yrittäjälle suurin liiketoimintariski on usein yrittäjä itse. Yritys lakkaa olemasta, jos yrittäjä kaatuu. Tästä näkökulmasta yrittäjän työkyvystä huolenpito on olennainen osa yrityksen riskien hallintaa. Jotain, jota on kerta kaikkiaan tyhmää jättää tekemättä.

Elämme ennennäkemätöntä työn murrosaikaa. Työmarkkinarakenteita ravistelevat yhtä aikaa globalisaatio, geopoliittiset muutokset ja automaatio- ja informaatioteknologian kehitys. Viimeisimpänä syksyllä 2022 alkanut generatiivisen tekoälyn vallankumous on jo nyt mullistanut etenkin tietotyön arjen. Ihan niin kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, kaiken muun muutosrytinän ohella mustat joutsenet kuten korona, Ukrainan sota tai energian hintakriisi haastavat ajatteluamme tavoilla, johon nykyrakenteet taipuvat vain natisten.

Eläkettä kertyy ja sitä maksetaan samoin periaattein kaikille ihmisille. Naisten työeläke on kuitenkin edelleen keskimäärin pienempi kuin miesten. Ero on tasoittunut vuosien varrella, vaikkakin hitaasti. Miksi eläketasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu?