Cramolla työkykyä tuetaan ennakoivasti – apua myös työhön paluuseen

Cramolla työkykyongelmia pyritään ehkäisemään ennalta. Aina työura ei kuitenkaan suju suunnitellusti. Jos työkyky heikkenee, on monia keinoja, joilla sitä voidaan työpaikalla tukea. Lue, miten se tehdään Cramolla.

Cramo on rakennuskonevuokraamo, joka tarjoaa asiakkailleen rakentamisen, saneeraamisen ja kunnossapidon palveluita. Käytännössä se tarkoittaa koneiden, laitteiden ja työmaatilojen vuokraamista – aina pientyökaluista isoihin nostimiin saakka.

Toimipisteitä Cramolla on ympäri Suomen ja henkilöstöä kaikkiaan reilut 400. Valtaosa heistä tekee fyysisesti kuormittavaa työtä. Suurimmat työkykyhaasteet liittyvät työn fyysiseen kuormittavuuteen ja näkyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksina.

– Erityisen fyysistä ja kuormittavaa työtä meillä tekee asennuspalvelun ja huollon henkilöstö. Siellä myös työkykyhaasteita on eniten. Toisaalta toimipisteiden asiakaspalveluun liittyy keskeytyksiä ja sähköisten viestintävälineiden käyttöä, Cramon HR & Safety manager Jaana Suomi kuvailee. 

Ennakoivaa tukea työkykyyn

Työkykyongelmia Cramolla pyritään ehkäisemään ennalta.

– Teemme aktiivista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, ja johto on sitoutunut työkykyjohtamiseen. Johtoryhmässä seuraamme mm. sairauspoissaoloja säännöllisesti.

Arjen työkykyjohtamista ovat muun muassa kuukausittaiset mitä kuuluu -keskustelut, jotka esihenkilöt käyvät tiimiläistensä kanssa. Niissä käydään läpi työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita. On tärkeää, että kaikilla on tiedossa, mitä työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa.

– Esihenkilöt perehtyvät varhaisen tuen käytäntöihin koulutuksissa, jotka on toteutettu yhdessä Ilmarisen kanssa. Verkkokoulutuksessa ja HR:n infoissa varhainen tuki tehdään puolestaan tutuiksi koko henkilöstölle, Suomi kuvailee.

Liike on lääke moneen vaivaan

Erilaisten ergonomiavideoiden avulla muistutellaan oikeista työasennoista ja apuvälineiden käytöstä. Myös työterveyden työfysioterapeutit ovat cramolaisten käytössä.

Liikkumaan kannustetaan monin tavoin. Vähintään 120 tuntia vuodessa liikkuvat cramolaiset saavat kaksi ylimääräistä palkallista lomapäivää vuodessa. Osa arkea ovat myös taukojumpat – esimerkiksi Vantaalla Åbyn huollossa järjestetään taukojumppaa säännöllisesti.

Työkykyasioiden rinnalla tärkeitä ovat työturvallisuusasiat.

– Niistä viestimme koko ajan, jotta tapaturmilta ja työkyvyttömyydeltä vältyttäisiin. Seuraamme myös tiiviisti tapaturmataajuutta ja jos tapaturmia sattuu, tutkimme ne ja pyrimme oppimaan niistä. Yleisin tapaturma meillä on liukastuminen, Suomi kertoo. 

Heikentynyt työkyky ei aina näy sairauspoissaoloina

Henkilöstön työvirettä Cramolla selvitetään kolme kertaa vuodessa Ilmarisen kyselyllä. Lisäksi vuosittain tehdään yhteinen, koko konsernin henkilöstötyytyväisyyskysely.

Työvire-kyselyssä vastaajilta kysytään arviota siitä, pystyvätkö he terveytensä puolesta työskentelemään tehtävässään kahden vuoden kuluttua.

– Tämän kysymyksen kautta pystymme tunnistamaan tarkemmin työkykyhaasteita ja seuraamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aina työkyvyn heikkeneminen ei näy sairauspoissaoloina. Meillä on erittäin sitoutuneita työntekijöitä, jotka eivät helpolla jää sairauslomalle.

Työkykyhaasteisiin on tartuttu yhdessä työterveyden ja Ilmarisen kanssa, ja toimenpiteitä on suunniteltu tilanteen taklaamiseksi.

– Yhdessä mietimme keinoja, jotta työkyvyttömyystapauksilta vältyttäisiin. Koko organisaation tasolla määrät ovat meillä olleet onneksi pieniä, mutta keinoja on silti tärkeää miettiä ennakoivasti. Asennuksen työnjohtajille suunnittelemme nyt työkykyjohtamisen koulutusta, jotta ongelmiin päästäisiin käsiksi nykyistä aikaisemmin, Suomi kertoo.

Työn muokkaus voi auttaa työhön paluussa

Entä miten Cramolla toimitaan, jos työntekijän työkyky kaikesta huolimatta heikkenee?

–Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Työterveysneuvottelussa mietitään ratkaisuja yhdessä. Mukana ovat niin työntekijä, esihenkilö, HR kuin työterveyden edustaja.

Muokattu tai kevennetty työ voi auttaa työssä jatkamisessa. Cramolla on hyödynnetty myös Kelan osasairauspäivärahaa (kela.fi).

– Jos omassa työssä jatkaminen ei ole mahdollista, voimme etsiä terveydentilalle sopivampia tehtäviä tai muokata työtä kevyemmäksi. Erityisesti pitkän sairausloman jälkeen tilapäiset työtehtävät voivat auttaa työhön paluussa, Jaana Suomi kertoo.

Kevyempi työ voi olla esimerkiksi koneiden tarkastusta tai muuta fyysisesti kevyempää työtä. Jos vaivana on esimerkiksi se, että työntekijä ei voi nousta korkealle, voi hän väliaikaisesti tarkastaa vain pienempiä koneita.

Cramon päätoimipaikassa Vantaalla henkilöstöä on enemmän ja sen vuoksi myös mahdollisuuksia työjärjestelyihin paremmin. Pienemmillä paikkakunnilla pysyvän, uuden työtehtävän löytäminen yrityksen sisällä voi olla hankalampaa.

Aina uusi työ ei löydy omalta työpaikalta

Ammatillinen kuntoutus voi olla vaihtoehto silloin, jos muut tukikeinot eivät riitä. Myös siitä on Cramolla onnistuneita kokemuksia. Osana ammatillista kuntoutusta työntekijän apuna voi olla uravalmentaja, joka tukee kuntoutussuunnitelman tekemisessä ja uuden polun löytymisessä. Aina terveydentilalle sopiva uusi työ ei löydy omalta työpaikalta.

– On tärkeää katsella ja pohtia vaihtoehtoja laajasti. Tämä vaatii aktiivisuutta myös työntekijältä itseltään, Suomi sanoo.

Näin oli esimerkiksi Cramon entisen asentajan kohdalla. Monen mutkan ja työkokeilun kautta uusi työ löytyi uudelta alalta.

Lue myös: 

• Työhön paluu ja ammatillinen kuntoutus
• Tietoa ja tukea työkykyjohtamiseen
• Uusi työ uudelta alalta – ammatillinen kuntoutus auttoi palaamaan työelämään