Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä

Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.

Canon on maailman johtava kuvantamis- ja teknologiaratkaisujen tuottaja, jolla on yli 182 000 työntekijää lukuisissa eri maissa. Suomen Canon on myynti- ja palveluyhtiö, joka räätälöi palvelut paikalliseen markkinaan sopiviksi. Canon toimii maassamme omalla nimellään kahdeksalla paikkakunnalla.

Canonin toiminta perustuu Kyosei-yritysfilosofiaan – eli elämiseen ja työskentelemiseen yhdessä yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi yhteiskunnassa. Canonin japanilainen tausta näkyykin ihmisten arvostuksena ja pitkinä työurina yhtiön palveluksessa

Henkilöstöjohtaja Katja Hautala on ollut yhtiön palveluksessa kuusi vuotta.

– Meillä Suomen Canonilla on töissä 276 henkeä. Keskimääräinen työsuhteen pituus on yli 19 vuotta. Uskon, että työsuhteiden pituuteen vaikuttaa, että meillä annetaan työntekijöille hyvät mahdollisuudet kehittää itseään ja kulkea erilaisia urapolkuja yrityksen sisällä, Katja Hautala sanoo.

Canon tarjoaa työntekijöilleen sopivassa määrin vapautta, vastuuta ja mahdollisuuksia kehittyä.

– Meillä on suuren emoyhtiön järjestelmät, prosessit ja brändi taustalla. Silti saamme toimia hyvin autonomisesti, huomioiden meidän alueemme erityispiirteet ja asiakkaidemme tarpeet. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen ja työssä voi epäonnistua, kunhan vain siitä oppii jotain.

Canonilla todella satsataan innovointiin: yhtiö käyttää globaalisti kahdeksan prosenttia vuosittaisesta liikevaihdosta kehittämiseen. Tämä tarkoittaa noin huimaa 10 miljoonaa euroa päivässä.

Elämänkaarijohtaminen paremman työkyvyn taustalla

Canonilla työkykyjohtaminen liittyy vahvasti elämänkaarijohtamiseen. Elämänkaarijohtamisessa huomioidaan ihmisten yksilöllinen elämäntilanne ja varmistetaan, että työntekijän tarpeet, potentiaali ja työkyky huomioidaan oikein uran eri vaiheissa. Elämänkaarijohtamisessa otetaan huomioon erilaiset elämänvaiheet, kuten vanhempainvapaa, koulutukset, eläköityminen ja mahdollinen työkyvyn vaihtelu.

– Meillä on valmiit toimintamallit, miten voimme tukea työntekijöitä eri elämäntilanteissa. Seuraava iso haaste on, että henkilöstöstämme noin kolmannes on eläköitymässä seuraavien viiden vuoden aikana, Katja Hautala kertoo.

Suomen Canonin työntekijöiden keski-ikä on nyt hieman yli 50 vuotta.

– Yhtiön keski-iän osalta viisikymppiset on nyt vietetty ja tästäkin syystä konkarien fyysinen, sosiaalinen ja henkinen jaksaminen on työkykyjohtamisemme keskiössä. Olemme tehneet tässä teemassa yhteistyötä mm. Ilmarisen ja työterveyshuoltomme kanssa. Toteutimme myös oman konkariohjelmamme pilotin, jonka kautta tarjosimme työkaluja ja vertaistukea lähestyvää eläkeikää pohtiville työntekijöillemme.

Hautalan mukaan konkarit ovat yleensä aivan timanttisella asenteella varustettuja ja yritykseen sitoutuneita huipputyyppejä. Heillä on myös kokemuksen kautta tullutta resilienssiä, eivätkä aivan pienet asiat heitä hetkauta.

Valmennusta eri elämäntilanteissa olevien kohtaamiseen

Esihenkilöt saavat Canonilla kattavasti koulutusta. Seuraavaksi suunnitteilla on valmennus eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden kohtaamiseen. Muutenkin yhtiö on panostanut esihenkilöiden osaamisen kehittämiseen, viimeksi tunneilmastovalmennuksen kautta. Canonilla on hyödynnetty myös Ilmarisen kyselytyökaluja henkilöstön työkyvyn kartoittamiseen.

Monimuotoisuus, tasapuolisuus ja yhteisöllisyys ovat Canonin vastuullisuusohjelman peruspilareita.

– Haluamme kasvattaa yrityksemme diversiteettiä, ja huomioimme esimerkiksi rekrytoinnissa tasapuolisesti eri ikäryhmiä. Tiimeissämme on eri-ikäisiä ihmisiä, ja paras kuulemani palaute on, että ikää ei edes tule mietittyä yhdessä töitä tehdessä, Katja Hautala sanoo.

Canonilla on kehitetty työyhteisön toimivuutta yhteistyössä Ilmarisen kanssa pidetyssä työpajassa.

– Meillä oli mukana työpajassa myös vahva henkilöstön edustus pohtimassa, miten saisimme arkemme ja työtapamme vielä sujuvammiksi.

Mittarit kertovat työkykyjohtamisen tuloksista

Työkyvyn tilaa Canonilla seurataan monilla mittareilla, kuten esimerkiksi sairauspoissaolojen määrällä ja henkilöstötyytyväisyyskyselyillä.

Tärkeä työkykyjohtamisen mittari on yhtiön maksuluokka. Suurilla työnantajilla työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat yrityksen maksuluokkaan ja siten työeläkemaksun suuruuteen. Canonin maksuluokka on pudonnut Katja Hautalan aikana.

– Kun aloitin työni kuusi vuotta sitten, ilmoitin toimitusjohtajalle, että emmeköhän me lähde laskemaan maksuluokkaamme ykköseen. Ja ensi vuonna se tulee olemaan yksi, kiitos koko organisaation systemaattisen työn, josta voimme olla ylpeitä. Kiitos myös Ilmarisen väelle, jonka kanssa olemme tehneet hyvää yhteistyötä. Myös Ilmarinen on omaksunut asiakkaan tuntemisen osaksi tekemistään ja arvostamme proaktiivista otetta erilaisissa kehitysehdotuksissa.

Koulusta suoraan Canonille

Harry Heinonen on kuusikymppinen Canonin avainasiakaspäällikkö. Heinonen on todellinen konkarityöntekijä, joka saapui töihin yhtiöön suoraan koulunpenkiltä.

– Laitoin kauppaopiston käytyäni työhakemuksen kolmeen yritykseen ja Canon oli ensimmäinen, joka vastasi myöntävästi. Olen ollut nyt 42 vuotta Canonin leivissä yhtä soittoa, Heinonen kertoo.

Nykypäivänä yli neljänkymmenen vuoden työura saman yhtiön palveluksessa voi varsinkin nuorison korvaan kuulostaa lähes uskomattomalta. Onkin pakko kysyä, mikä on pitkän uran salaisuus?

– Canon on aina kohdellut minua hyvin. Minulla on ollut mukavat työkaverit ja (erinomainen esihenkilö) erinomaiset esihenkilöt. Olen saanut erityisesti virtaa ja iloa asiakkaista, joiden kanssa olen päässyt tutustumaan mitä erilaisimpiin toimialoihin hyvinkin syvällisesti. Tämä asiakkaan toimintaan perehtyminen vaatii vahvaa keskinäistä luottamusta asiakkaan kanssa.

Maailma ja Canonin toimiala näytti varsin erilaiselta 40 vuotta sitten. Tekninen kehitys on ollut huimaa. Kopiokoneista on tullut tekoälyä ja koneoppimista hyödyntäviä huipputeknisiä monitoimilaitteita.

– Muutos on todellakin ollut myös mahdollisuus. Canonin perusarvoja on ollut ”kasvan Canonin kanssa” ja tätä olen saanut omalla uralla tehdä jatkuvan koulutuksen myötä. Minulle Canon on ollut myynnin korkeakoulu. Toki olen käynyt työnantajan kannustamana erilaisia koulutuksia, kuten yhtiön oman Sales Academyn, ja olen suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon.

– Eräs konkarimme sanoikin juuri minulle, ettei oikeastaan tunnu siltä kuin olisi ollut 30 vuotta töissä Canonilla, vaan monessa eri yrityksessä. Maailma, meidän työmme ja samalla myös asiakkaiden toimintatavat ovat muuttuneet niin vauhdikkaasti, Katja Hautala komppaa.

Musta vyö karatessa ja myynnissä

Harry Heinonen on harrastanut pitkään kamppailulajeja ja hänellä on karatessa ja kenjutsussa musta vyö.

– Uskon, että joka kerta kun menen harjoittelemaan, on mahdollista oppia uutta. Samaan uskon myös myynnissä: aina on mahdollista kehittyä ja oppia paremmaksi.

Harry Heinonen löytää monia hyviä puolia ikääntymisestä.

– Tässä vaiheessa perhe-elämä on jo rauhoittunut ja lapset ovat lähteneet kotoa. Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on helpompi löytää. Kokemusta on myös kertynyt sen verran, että asiakkaiden kanssa on sujuvaa toimia erilaisissa tilanteissa.

Ikääntymiseen liittyy toki myös ikävämpiä puolia, kuten kaikenlaisten vaivojen lisääntyminen.

– Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista pitää huolehtia. Paljon riippuu myös ihmisen motivaatiosta: onko aamulla kiva tulla töihin? Tähän liittyy Canon-henki (San-ji), jonka mukaan jokainen on vastuussa itsensä johtamisesta, motivoinnista ja kehittämisestä.

Harry Heinoselle tulee hetken pohdittuaan yksi huono puoli mieleen ikääntymisestä: kaikki hyvä loppuu aikanaan. Eläke kutsuu jossain vaiheessa myös Heinosta.

– En osaa vielä sanoa tarkkaa päivämäärää, koska jään eläkkeelle. Minulle eläköityminen ei ole ongelma, vaikka töissä erinomaisesti viihdynkin. Eläkkeellä riittää varmasti tekemistä, koska olen niin monessa mukana. Kamppailulajien harrastusten lisäksi olen viidessä hallituksessa, lapsiakin on viisi ja koiria kaksi. Työkavereita tulen kyllä aivan varmasti kaipaamaan.

Lue myös:

• Tutkimus: Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä – eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla liian vähän
• Työkykyjohtaminen auttaa työuran kaikissa vaiheissa