Näin yritysten kestävyyssääntely laajenee

Kestävyyssääntely laajenee, ja monesta aiemmin vapaaehtoisesta vastuullisuustoimesta tulee sääntelyn kehittymisen vuoksi yrityksille pakollista.

Käytännössä sääntely keskittyy erityisesti raportointiin: yritysten pitää alkaa raportoida entistä enemmän vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lisäksi erityisesti sosiaaliseen vastuuseen ja ihmisoikeuksiin liittyvä raportointi lisääntyy.

Raportointi vaatii resursseja mutta siitä on myös hyötyä

Menneen vuoden tekemisistä raportointi tuntuu monessa yrityksessä ylimääräiseltä työltä ja vie paljon työaikaa. Raportointiin on kuitenkin syynsä: Yritykset raportoivat toimistaan ja vaikutuksistaan siksi, että muut markkinatoimijat saavat yhä enemmän tietoa ja kokonaiskuvaa siitä mihin suuntaan yrityksen toiminta kehittyy kestävyyden saralla. Kestävyysteemoja ovat esimerkiksi ilmasto, luonto, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto. Kun tietoa saa lisää, esimerkiksi sijoittajat voivat arvioida yrityksiä ja niiden mahdollisuuksia säilyttää ja tuottaa arvoa kestävyysmurroksessa. Kaiken tämän taustalla on se, että maapallo ei kestä nykyisenlaista luonnonvarojen kulutusta ja luonnonvarojen suhteen tehokkaasti toimivat yritykset pärjäävät todennäköisemmin kestävyysmurroksessa.

Lähtökohtaisesti pääosa resursseista olisi hyvä omistaa tekemiselle ja vain osa tekemisestä raportoinnille. Tässä nopeasti kehittyvä sääntely ja sen raportointikeskeisyys voi käytännössä tuoda vaikeuksia, sillä lisääntyvät raportointivaateet vaativat entistä enemmän resursseja.

Vastuullisuustekoja ei kuitenkaan tehdä raportoinnin vuoksi, vaan vastuullisuudesta on yritykselle erityyppisiä hyötyjä: esimerkiksi energiansäästö, materiaalien säästö ja logistiikan optimointi säästävät ympäristön ohella myös rahaa. Työnhakijat hakeutuvat todennäköisemmin hyvänä ja kiinnostavana työnantaja tunnettuihin yrityksiin. Samoin ihmisten hyvä kohtelu ja hyvä asiakaspalvelu auttaa tuomaan uusia ja pitämän nykyiset asiakkuudet. Raportoidessa voi myös huomata mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Raportointia voi siis käyttää myös jatkuvan oppimisen ja parantamisen välineenä.

Kestävyyssääntelyssä huomio kiinnittyy myös ihmisoikeuksiin

Yrityksiä koskeva vastuullisuussääntely on kansainvälistä. Suomalaisiin yrityksiin vaikuttavaa kestävyyssääntelyä tulee sekä kansalliselta tasolta että Euroopan unionista. Tyypillisesti sääntely koskee ensin suuryrityksiä ja kohdentuu myöhemmin pienempiin yrityksiin. Pienissäkin yrityksissä kannattaa kuitenkin olla hereillä jo nyt, sillä alihankintaketjujen kautta vastuullisuus- ja kestävyysvaatimukset voivat koskea myös pieniä yrityksiä.

Ympäristöasioista yritykset ovat raportoineet jo pitkään. Nyt EU:n kestävyyssääntelyyn on tuotu mukaan myös ihmisoikeudet. Yritysten pitää alkaa raportoimaan, miten ne ottavat toiminnassaan huomioon ihmisoikeudet ja millaisia prosesseja tähän työhön liittyy.

Mikä on ihmisoikeuksiin liittyvä huolellisuusvelvoite?

YK laati vuonna 2011 yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat vapaaehtoiset ohjaavat periaatteet UN Guiding Principles on Business and Human Rights, UNGP, (un.org). Näistä ohjaavista periaatteista on ammennettu sisältöä nykyiseen ja tulossa olevaan sääntelyyn, esimerkiksi:

• EU:n taksonomia-asetus,
• kestävyysraportointidirektiivi Corporate Sustainability Reporting Directive CSRD (finance.ec.europa.eu) sekä
• yritysvastuudirektiivi Corporate Sustainability Due Diligence Directive CSDDD (commission.europa.eu).

Keskeistä ihmisoikeuksiin liittyvässä huolellisuusvelvoitteessa on, että yritysten tulee kaikessa toiminnassaan ottaa ihmisoikeudet huomioon ja kunnioittaa niitä. Jos löytyy riskejä tai toteutuneita ihmisoikeusloukkauksia, ne pitää huomioida ja korjata. Riskien arviointi pyritään käytännössä sisällyttämään yrityksen riskinhallintaprosesseihin.

Myös me Ilmarisessa kehitämme omaa toimintaamme jatkuvasti. EU:n sääntely koskee myös yksityisiä työeläkeyhtiöitä. Ilmarisessa on käynnissä koko yhtiön kattava prosessi ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen toteuttamiseksi käytännössä ja osana toimintaamme.

Ihmisoikeuksien kannalta yrityksille keskeisiä sääntelykehyksiä

Yrityksissä kannattaa pitää silmällä ainakin kolmea sääntelykehystä:

Taksonomia

EU:n taksonomia-asetuksen mukainen raportointivelvollisuus yrityksille tuli voimaan vuoden 2022 alussa, eli se on melko uutta sääntelyä. EU pyrkii luomaan yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on kestävää taloudellista toimintaa ja ohjaamaan pääomia kestäviin kohteisiin. Näin halutaan helpottaa pääomien kanavoimista kestäviin sijoituskohteisiin.

Taksonomialla ei kielletä mitään taloudellista toimintaa eikä se pakota sijoittajia sijoittamaan taksonomian mukaisesti. Asetus luo kriteeristön sille, millaista liiketoimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä.

EU:n taksonomia sisältää kriteerit ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, kiertotalouteen siirtymiseen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen  suojelu ja kestävä käyttö, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.  Ihmisoikeudet on tuotu taksonomiasääntelyyn mukaan vähimmäistason sosiaalisten suojatoimien kautta: jotta yhtiön toiminta on taksonomian mukaista, yrityksellä on muiden edellytysten ohella oltava ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi.

Kestävyysraportointidirektiivi CSRD

EU:n kestävyystietojen raportointidirektiivi CSRD (Corporate sustainability reporting directive (finance.ec.europa.eu)) vaatii yrityksiä raportoimaan yritykselle olennaisista kestävyys- ja vastuullisuusseikoista. Ilmasto- ja biodiversiteettivaikutusten lisäksi raportissa pitää kuvata, miten yrityksessä on huolehdittu ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen toteutuminen. Jos vaadittuja tietoja ei ole saatavilla, siirtymäaikaa saa kolme vuotta.

Kestävyysraportointidirektiivin mukaiselta raportoinnilta vaadittuun sisältöön saatiin vahvistus, kun Euroopan komissio vahvisti EFRAG:n laatimat, ja EU:n elimissä ja jäsenvaltioissa konsultaatioilla olleet standardiluonnokset lopullisiksi delegoiduiksi säädöksiksi heinäkuussa 2023 (finance.ec.europa.eu).

Direktiivin mukaisesti yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöiden (niin kutsutut PIE-yhteisöt), joilla on yli 500 työntekijää, pitää raportoida CSRD:n mukaiset tiedot ensimmäisen kerran tilikaudelta 2024. Raportointi laajenee melko nopeasti pienempiin yrityksiin: tilikaudelta 2025 alkaen raportointivelvollisuus koskee myös yhtiöitä, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavista edellytyksistä: vähintään 250 työntekijää, nettoliikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa. Tilikaudelta 2026 raportointi laajenee koskemaan pieniä ja keskisuuria, direktiivin edellytykset täyttäviä yrityksiä.

Yritysvastuudirektiivi CSDDD

EU:n yritysvastuudirektiivin toimeenpano on kolmiportainen, ja se toteutetaan viiden vuoden kuluessa. Toimeenpano alkaa kaikkein suurimmista yrityksistä. Direktiivissä on vaatimus ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. 

Kestävyyssääntely siis etenee nopeasti ja tuo mukanaan uudenlaisia edellytyksiä yrityksille: muun muassa uudenlaisia prosesseja, tiedonkeruuta ja raportointia. Kehittyvä sääntely vaikuttaa myös yritysten resurssi- ja osaamistarpeisiin.

Lue myös

• Ilmarisen vuosi- ja kestävyysraportti
• Näin Ilmarinen raportoi taksonomiasta (pdf)
• Vihreän siirtymän rahoitus on muutakin kuin sijoittamista valmiiksi kestäviin sijoituskohteisiin
• Sekaisin lyhenteistä - vastuullisuuden ABC

Artikkelia päivitetty 23.5.2024.