Uratarinoita Ilmarisesta - Lähes 30 tehtävää saman katon alla

Talossamme on yli 600 työntekijää, joista jokainen on kulkenut omanlaisensa tien nykyisiin tehtäviinsä. Nyt ilmarislaiset kertovat, miten he ovat päätyneet meille ja edenneet nykyisiin tehtäviinsä. Tarinat ovat erilaisia, mutta niitä kaikkia yhdistävät avoimuus uusille mahdollisuuksille sekä halu kasvaa ja kehittyä.

Alanvaihdos talon sisällä

Juuri ennen 1990-luvun lamaa töitä sai melkein mistä tahansa. Aloitin silloin 17-vuotiaana Ilmarisessa lähettinä. Tultuani täysi-ikäiseksi minua pyydettiin autonkuljettajaksi. Työauton perään kiinnitettiin 80:n lätkä ja menoksi. Kuljetin paikasta toiseen mitä milloinkin, muun muassa postia, ruokaa ja rahaakin. Siihen aikaan paperiliikenne oli iso osa työelämää.

Tein kuljettajan töitä vuoteen 2014 asti. Yt-neuvottelujen yhteydessä päätettiin, että liiketoiminta ei enää tarvitse autonkuljettajia. Silloin työnantaja tarjosi mahdollisuuden siirtyä talon sisällä toisiin tehtäviin. Olen aina tykännyt puhua ihmisten kanssa, joten asiakastyö tuntui minulle luontevalta. Oppisopimuskoulutuksen kautta aloitin nykyisessä työssäni vakuutuspuolella ja suoritin liiketalouden perustutkinnon.

Olen toiminut vakuutuspuolella perehdyttäjänä ensin YEL-vakuutuksissa ja myöhemmin TyEL-vakuutuksissa. Tällä hetkellä olen ulkomaantyön tiimissä, jossa hoidamme kansainvälisten ja muunkielisten yritysten asioita ja ratkomme näiden ongelmia. Suomessa on paljon yrittäjiä, jotka eivät puhu suomea. Äidinkieleni on ruotsi, mistä on ollut hyötyä tässä työssä.

Kuljettajan työ oli hauskaa, mutta en tiedä olinko koskaan erityisen hyvä siinä. Viihdyn hyvin nykyisessä työssäni, sillä työ on monipuolista, ja siinä pääsee haastamaan itseään. Se on terveellistä.

Patrik Bergman, palveluasiantuntija

Lähes 30 tehtävää saman katon alla

Äitini oli Ilmarisessa töissä 1970-luvulta lähtien. Viime vuosituhannella täällä tehtiin paljon asioita yhdessä myös vapaa-ajalla, oltiin vähän niin kuin yhtä perhettä. Lapsena osallistuin ilmarislaisten perheiden yhteisille matkoille ja vuosittaisiin lastenjuhliin. Kasvaessani pääsin myös järjestämään niitä. Olimme äitini kanssa vastuussa onginnasta. Arvatkaa, oliko 200 lelun hankkiminen kymmenvuotiaasta siistiä?

Oli luonnollista, että tulin Ilmariseen kesätöihin. Alun perin halusin lähteä lukion jälkeen opiskelemaan eläinlääkäriksi. Päätin kuitenkin pitää välivuoden, ja Ilmarisessa haettiin sopivasti sairauslomansijaista arkistonhoitajan tehtävään. Pääsin nopeasti tekemään myös eläkekäsittelijän ja osastosihteerin tehtäviä. Totesin, että ala onkin mielenkiintoinen, ja lähdin opiskelemaan työn ohella tradenomiksi. Myöhemmin suoritin vielä ylemmän korkeakoulututkinnon.

Olin jonkin aikaa eläkekäsittelijänä ja osaamiseni kasvaessa eläkeasiantuntijana. Kehittyessäni jälleen siirryin valmentamaan uusia käsittelijöitä. Samaan aikaan olin mukana erilaisissa kehitysprojekteissa, ja kehittäminen veikin sitten mennessään. Seuraavaksi siirryin projektipäälliköksi ja myöhemmin hankepäälliköksi erilaisiin eläkealueen kehittämishankkeisiin. Samalla alkoi esihenkilö- ja muutosjohtamisen urani.

Olin esihenkilönä arkistotiimille, jonka työt muuttuivat totaalisesti asiakirjojen sähköistyessä. Valmistumiseni jälkeen etenin kehittämispäälliköksi ja siirryin eläkejohtajan oikeaksi kädeksi. Olin uudistamassa ja tukemassa muun muassa eläkelinjan mittaamista, analysoimassa prosesseja, varmistamassa tavoitteiden yhdenmukaisuuden ja auttamassa linjan johtoryhmää tuomalla läpinäkyvyyttä toimintaan.

Ilmarisen silloinen toimitusjohtaja päätti, että vastaavanlaista toimintaa mitä tein, haluttiin kaikille linjoille. Siirryin tuolloin osaksi uutta controller-osastoa, jossa olin kehittämässä sisäistä laskentaa ja raportointia koko talon tasolle. Vastasin hetken myös yrityssuunnittelusta, jossa pääsin muun muassa luomaan malleja kehittämisen portfoliohallintaan ja auttamaan organisaatiota strategian jalkauttamisen menetelmissä ja tavoitteiden asettamisessa. Pääsin näkemään koko Ilmarisen toimintaa, ja osaamiseni laajeni muillekin alueille kuin vain eläkkeisiin.

Urani esihenkilönä jatkui tämän jälkeen eläkeosaston osastopäällikkönä. Osastopäällikkönä vastasin vanhuus-, osa-aika- ja perhe-eläkkeistä, ihmisistä ja järjestelmistä, tuotannosta ja kehittämisestä. Eteran ja Ilmarisen fuusiossa toimin eläkejohtajana, ja vastuualueeni laajeni työkyvyttömyyseläkkeisiin. Syksystä 2019 olen ollut nykyisessä tehtävässäni, jossa vastaan eläkealueen kehittämisestä. Joskus laskin, että olen ollut talossa lähes 30 eri tehtävässä!

Minulle on ollut aina tärkeää päästä oppimaan, kasvamaan ja kehittymään, ja täällä siihen on annettu mahdollisuus. Sydämeni sykkii eläketurvalle ja sen kehittämiselle.

Nina Bruun, prosessinjohtaja

Lue lisää

• Ilmarinen työpaikkana - tule rakentamaan kanssamme parempaa työelämää
• Kuukauden asiantuntija: Teijo Peltoniemi
• Ansun tarina - Kertomus työelämän muutoksesta