Miksi työn kehittäminen on tärkeä osa työterveysyhteistyötä? – Katso video
Liiallisesta työkuormituksesta puhutaan paljon, mutta ongelman ratkaisemiseksi ei ole löydetty tarpeeksi tehokkaita välineitä. Työterveyshuollossa on perinteisesti keskitytty ratkomaan yksilöiden ongelmia, vaikka tarvittaisiin itse työn kehittämistä sujuvammaksi ja mielekkäämmäksi.
Työterveyshuollon agendalla on ollut jo pidemmän aikaa työyhteisön toimivuuden edistäminen ja psyykkinen kuormituksen hallinta, mutta käytössä olevat välineet eivät enää näytä olevan riittäviä, vanhempi asiantuntija Eija-Maria Gerlander Työterveyslaitokselta sanoo.
– Siksi meidän tulisi pohtia, miten työterveyshuollon toiminnassa saadaan paremmin hanskaan työssä uupumisen syyt, kiire sekä työn merkitys ja mielekkyys, jotka tuntuvat välillä hiipuvan, hän toteaa.
Aluehallintovirasto tekee vuosittain lukuisia työpaikkatarkastuksia. Kahdessa kolmasosassa tarkastuksista se on todennut, että henkistä kuormitusta on liikaa.
– Kyse ei ole siitä, etteikö ongelmaa olisi tunnistettu ja etteikö sen pohjalta olisi jo tehty toimenpiteitäkin. Ydin on se, että työssä niin moni asia muuttuu yhtä aikaa. Myös se, mitä ollaan tekemässä ja mitä tavoitellaan, voi olla vähän hämärän peitossa, Gerlander sanoo.
Työn kehittäminen voisi vähentää käyntejä työterveyden vastaanotolla
Työterveyshuollon roolia työn kehittämisessä pohditaan Gerlanderin mukaan aika ajoin. Hän kuitenkin uskoo, että käynnit vastaanotoilla ja tarpeet yksittäisiin työntekijöihin kohdistuviin toimenpiteisiin vähenisivät huomattavasti, jos työ olisi sujuvampaa ja mielekkäämpää.
Hän huomauttaa, että jo olemassa oleviin työterveyden toimintamalleihin voitaisiin istuttaa työtoimintalähtöisempi näkökulma. Esimerkiksi työpaikkaselvityksissä huomiota voisi kiinnittää häiriökuormitukseen ja työn mielekkyyteen tai tarkastella työn sujuvuutta toimintajärjestelmän mallin avulla.
– Työtoimintalähtöisyys oikeastaan pakottaa menemään arjen käytäntöihin ja niihin kysymyksiin, että hei, miten tämä homma meillä sujuu.
Työtoimintalähtöisyyttä voisi Gerlanderin mukaan lisätä myös työterveystarkastuksissa, jotka nykyisellään painottuvat pitkälti mittauksiin ja kyselyihin.
– Terveystarkastuksissa voitaisiin ennaltaehkäisevästi pohtia työn muutosta ja miltä se vaikuttaa ja tuntuu.
On muistettava, että työtoimintalähtöiset työkalut edellyttävät työterveyshuollolta entistä tiiviimpää yhteistyötä työpaikkojen kanssa, joiden vastuulla työn kehittäminen viime kädessä aina on.
Ajankohtainen huominen -videolla Eija-Maria Gerlanderia haastattelee Ilmarisen ennakointi ja tutkimus -linjan johtaja Kari-Pekka Martimo.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit
Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.
Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?
Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.
Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?