Miksi työn kehittäminen on tärkeä osa työterveysyhteistyötä? – Katso video
Liiallisesta työkuormituksesta puhutaan paljon, mutta ongelman ratkaisemiseksi ei ole löydetty tarpeeksi tehokkaita välineitä. Työterveyshuollossa on perinteisesti keskitytty ratkomaan yksilöiden ongelmia, vaikka tarvittaisiin itse työn kehittämistä sujuvammaksi ja mielekkäämmäksi.
Työterveyshuollon agendalla on ollut jo pidemmän aikaa työyhteisön toimivuuden edistäminen ja psyykkinen kuormituksen hallinta, mutta käytössä olevat välineet eivät enää näytä olevan riittäviä, vanhempi asiantuntija Eija-Maria Gerlander Työterveyslaitokselta sanoo.
– Siksi meidän tulisi pohtia, miten työterveyshuollon toiminnassa saadaan paremmin hanskaan työssä uupumisen syyt, kiire sekä työn merkitys ja mielekkyys, jotka tuntuvat välillä hiipuvan, hän toteaa.
Aluehallintovirasto tekee vuosittain lukuisia työpaikkatarkastuksia. Kahdessa kolmasosassa tarkastuksista se on todennut, että henkistä kuormitusta on liikaa.
– Kyse ei ole siitä, etteikö ongelmaa olisi tunnistettu ja etteikö sen pohjalta olisi jo tehty toimenpiteitäkin. Ydin on se, että työssä niin moni asia muuttuu yhtä aikaa. Myös se, mitä ollaan tekemässä ja mitä tavoitellaan, voi olla vähän hämärän peitossa, Gerlander sanoo.
Työn kehittäminen voisi vähentää käyntejä työterveyden vastaanotolla
Työterveyshuollon roolia työn kehittämisessä pohditaan Gerlanderin mukaan aika ajoin. Hän kuitenkin uskoo, että käynnit vastaanotoilla ja tarpeet yksittäisiin työntekijöihin kohdistuviin toimenpiteisiin vähenisivät huomattavasti, jos työ olisi sujuvampaa ja mielekkäämpää.
Hän huomauttaa, että jo olemassa oleviin työterveyden toimintamalleihin voitaisiin istuttaa työtoimintalähtöisempi näkökulma. Esimerkiksi työpaikkaselvityksissä huomiota voisi kiinnittää häiriökuormitukseen ja työn mielekkyyteen tai tarkastella työn sujuvuutta toimintajärjestelmän mallin avulla.
– Työtoimintalähtöisyys oikeastaan pakottaa menemään arjen käytäntöihin ja niihin kysymyksiin, että hei, miten tämä homma meillä sujuu.
Työtoimintalähtöisyyttä voisi Gerlanderin mukaan lisätä myös työterveystarkastuksissa, jotka nykyisellään painottuvat pitkälti mittauksiin ja kyselyihin.
– Terveystarkastuksissa voitaisiin ennaltaehkäisevästi pohtia työn muutosta ja miltä se vaikuttaa ja tuntuu.
On muistettava, että työtoimintalähtöiset työkalut edellyttävät työterveyshuollolta entistä tiiviimpää yhteistyötä työpaikkojen kanssa, joiden vastuulla työn kehittäminen viime kädessä aina on.
Ajankohtainen huominen -videolla Eija-Maria Gerlanderia haastattelee Ilmarisen ennakointi ja tutkimus -linjan johtaja Kari-Pekka Martimo.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.
Työnantaja, palkkaatko kesätyöntekijöitä? Muista kausityöntekijöiden eläketurva
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kun tietyt reunaehdot täyttyvät, vastaus on kyllä. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kausityöntekijöille maksamasi palkat tulorekisteriin.
Mikä ihmeen vakuutuspalkka?
Vakuutuspalkka tarkoittaa palkkaa, joka määritellään ulkomailla työskentelevälle työntekijälle. Se takaa, että työntekijä saa Suomen tasoa vastaavan työeläkkeen, vaikka työskentelisi maailman toisella puolella.