Työelämä nähdään usein uhkana mielenterveydelle, mutta voisiko asia olla päinvastoin? – Katso video
Mielenterveydestä ja työelämästä keskustellaan paljon, mutta usein uhkakuvien kautta. Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Mistä tämä johtuu? Miten työelämää voitaisiin kehittää niin, että työ olisi hyväksi mielenterveydelle? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme Ajankohtainen huominen -videolla.
Mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina nousseet merkitykselliseksi puheenaiheeksi työelämässä. Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkolan mukaan haasteita mielenterveydelle saattavat aiheuttaa muun muassa rakenteelliset muutokset työelämässä. Syitä on kuitenkin lukuisia.
– Havainnoimme ja keskustelemme asioista enemmän, ja luulen että kulttuurimmekin on sellaisessa vaiheessa, että olemme valmiimpia tähän keskusteluun. Pidän sitä erittäin hyvänä asiana. Tarvitsemme yhteistä pohdintaa siitä, miten yhtälöä voisi pitää kunnossa, Ilmarisessa asiantuntijalääkärinä toimiva Pirkola sanoo.
– Työelämästä on tullut henkisesti vaativampaa, mutta voi olla niin, että työelämää on saatu kehitettyä niin pitkälle, että henkisen hyvinvoinnin pohtiminen on nyt ajankohtaista, Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto huomauttaa.
Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Pirkolan mukaan nuorten psyykkisen oireilun lisääntymisestä on saatu viitteitä.
– Voidaan toki lähteä miettimään, mitä nuorilla ja nuorilla aikuisilla on mielessään. Onko elämä tai ahdistus tulevaisuudesta alkanut uudella tavalla kuormittaa? Onko kytkentä tietoverkkoon ja älylaitteisiin tuonut ihmisille ihan uudenlaisen tilanteen? Pirkola pohtii.
Masennuksesta puhutaan uutena kansantautina, mutta tilastojen mukaan erityisesti ahdistuneisuus on johtava syy poissaoloihin. Mistä tämä kertoo ja mitä asialle pitäisi tehdä? Kuinka mieleltään terve ihmisen täytyy olla ollakseen työkykyinen? Entä miten työelämä voisi parhaiten tukea yksilön mielenterveyttä? Katso videolta, mitä Pirkola ja Levanto vastaavat kysymyksiin.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.
Työnantaja, palkkaatko kesätyöntekijöitä? Muista kausityöntekijöiden eläketurva
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kun tietyt reunaehdot täyttyvät, vastaus on kyllä. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kausityöntekijöille maksamasi palkat tulorekisteriin.
Mikä ihmeen vakuutuspalkka?
Vakuutuspalkka tarkoittaa palkkaa, joka määritellään ulkomailla työskentelevälle työntekijälle. Se takaa, että työntekijä saa Suomen tasoa vastaavan työeläkkeen, vaikka työskentelisi maailman toisella puolella.