Miten ottaa eläke puheeksi?
Omannäköinen eläkeaika -tietoiskuissamme on yhtenä aiheena tänä vuonna ollut, miten työnantajat ja esihenkilöt voisivat nostaa eläkkeelle siirtymisen osaksi keskusteluita mahdollisimman fiksusti.
Yksi vakiintunut toimintatapa monissa yrityksissä on esihenkilön ja työntekijän säännölliset kahdenkeskeiset tapaamiset, joissa on mahdollista keskustella niin akuutimmista työtä koskevista asioista kuin tulevista tavoitteista ja suunnitelmista. Nämä keskustelut muiden säännöllisten kehityskeskusteluiden ohessa voisivat olla luonteva paikka kuulla ja kartoittaa työntekijän lähivuosien suunnitelmia.
- Eläköitymisestä ja kaikesta muustakin työhön liittyvästä pitää voida keskustella avoimesti. Tärkein neuvoni esihenkilölle ja työnantajalle onkin ’älä oleta, kysy’, toteaa asiantuntijapsykologi Simo Levanto. Tämä edellyttää toki hienotunteisuutta ja luottamuksellista sekä avointa keskusteluyhteyttä.
Kun aiheen ottaa puheeksi, on tärkeää, ettei se sisällä painostusta. On eri asia kartoittaa lyhyen ja pidemmän tähtäimen suunnitelmia pidemmällä aikajänteellä kuin tivata tarkkaa eläköitymispäivämäärää eläkeikää lähestyvältä työntekijältään.
Kun työnantajana tiedät hyvissä ajoin työntekijäsi eläkesuunnitelmista, sinulle jää aikaa huolellisesti valmistella ja suunnitella, miten pois jäävän työntekijän tehtävät järjestetään ja hänen osaamisensa perehdytetään muille.
Onko eläkkeelle jäämiselle takarajaa?
Vanhuuseläkkeelle saa kukin jäädä oman eläkeikänsä puitteissa. Eläkeikä riippuu syntymävuodesta ja on helpoin tarkistaa OmaEläke-palvelusta löytyvällä laskurilla. Aikaisintaan vanhuuseläkkeelle voi jäädä, kun on täyttänyt oman alimman vanhuuseläkeikänsä, osittaiselle vanhuuseläkkeelle jo puolestaan ennen sitä.
Työnantajan näkökulmasta sinulla on oikeus päättää työntekijäsi työsuhde, kun hän tulee omaan ylimpään vanhuuseläkeikäänsä. Joka tapauksessa velvollisuutesi vakuuttaa hänet päättyy, kun hän täyttää ylimmän vanhuuseläkeikänsä.
Toisaalta työntekoa voi jatkaa eläkkeellä olleessaankin, jos se sopii molemmille osapuolille.
Turhan vähän Suomessa nähty malli on niin sanottu senior advisor -rooli, jossa eläkkeelle jäävä työntekijä jatkaa työssä osa-aikaisena tarkoituksenaan siirtää ajan kanssa osaamistaan ja asiantuntemustaan muille. Tällainen neuvonantajan tehtävä tarjoaisi työntekijälle arvokkaan tavan jättää työelämä hiljalleen ja työnantajalle mahdollisuuden saada käyttöönsä pitkältä ajalta kertynyttä hiljaista tietoa.
Lue tarkemmin, milloin eläkkeelle voi jäädä
Tue ja tarjoa tietoa
Yhtä olennainen osa eläkekeskusteluja on neuvojen ja tiedon tarjoaminen. Me tarjoamme käyttöösi eläketietopaketteja, joista työntekijäsi saavat perustietoa oikeudestaan saada työeläkettä sekä käytännön neuvoja, miten toimia, kun eläkkeen hakemisen aika koittaa. Tietopaketeissa on huomioitu niin työuransa alussa olevat kuin jo konkareina työelämässä työskentelevät.
Järjestämme myös säännöllisesti maksuttomia Omannäköinen eläkeaika -webinaareja, joista löytyy niin HR-ammattialaisille kuin työntekijöillekin suunniteltu kokonaisuutensa.
Haluaako eläköityvä työntekijäsi jatkaa töissä?
Vanhuuseläkkeen rinnalla on mahdollista työskennellä. Olennaista on päättää edellinen työsuhde ja tehdä eläkkeelle jääneelle työntekijälle uusi työsopimus, jossa edellytyksenä on työsuhteen ehtojen selkeä muutos entiseen. Olennainen muutos voi koskea vaikkapa työaikaa, työtehtäviä tai palkkaa.
Jos työntekijäsi on jo täyttänyt ylimmän vanhuuseläkeikänsä, häntä ei enää tarvitse TyEL-vakuuttaa eikä tästä työstä myöskään näin ollen kerry enää uutta eläkettä.
Lue eläkkeellä työskentelystä
Lue lisää
Lue myös
Lisää aiheesta
Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit
Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.
Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?
Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.
Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?