Artikkelit

Mitä on hyvä tietää uudistetusta maksuluokkamallista?

Suuria työnantajia koskeva maksuluokkamalli uudistuu. Mitä siitä on syytä tietää?

Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksen maksuluokkamalli on saamassa päivityksiä, kuten aiemmin uutisoimme. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti ehdotetut muutokset joulukuussa. Uudistuksen tavoitteena on edistää työllisyyttä monin tavoin. Se myös kannustaa työnantajia pitämään entistä parempaa huolta henkilöstönsä työkyvystä.

Maksuluokkamalli vaikuttaa merkittävästi suurten työnantajien työeläkemaksuihin. Yksinkertaistettuna näin: mitä enemmän työntekijöitä joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle heikentyneen työkyvyn vuoksi, sitä suuremmat vakuutusmaksut työnantajalle tulee maksettavaksi.

Työnantajat ovat aiheellisesti kysyneet, miten uudistus vaikuttaa heidän kustannuksiinsa. Mitä tulisi vähintään tietää muutoksista ja millaisia toimenpiteitä kannattaa harkita?

Yli 55-vuotiaiden palkkaaminen on entistä riskittömämpää

Jatkossa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden palkkaaminen on työnantajille aiempaa riskittömämpää. Kun yritys palkkaa uuteen työsuhteeseen yli 55-vuotiaan henkilön, yritykselle ei tule maksuluokkavaikutuksia, vaikka työntekijä tulisi työkyvyttömäksi.

– Enää ei ole riskiä siitä, että työnantajille aiheutuisi lisäkustannuksia korkeampien työeläkevakuutusmaksujen muodossa. Jos yrityksessä eläkemaksukustannukset ovat vaikuttaneet tämän ikäluokan palkkaamiseen, on viimeistään nyt aika hyödyntää ikääntyvien osaaminen ja kokemus myös rekrytointivalinnoissa, tiimipäällikkö Miika Aromaa Ilmarisesta sanoo.

Vastaavasti ammatillisen kuntoutuksen kautta työllistäessään työnantaja saa pitkän suoja-ajan maksuluokkaansa. Jos työntekijä tulisi viiden seuraavan vuoden aikana työkyvyttömäksi, ei eläke vaikuta yrityksen maksuluokkaan. 

Maksuluokan vaikutus maksuihin pienenee

Uudistuksen myötä maksuluokan vaikutus maksuihin pienenee.

– Tämä tarkoittaa sitä, että korkean työkyvyttömyysriskin työnantajat eivät maksa enää niin paljon vakuutusmaksuja. Kääntöpuolena on se, että matalan riskin työnantajat eivät saa enää yhtä paljon alennusta maksuunsa maksuluokan kautta, Aromaa kertoo.

Muutokset nykyiseen maksutasoon ovat yleensä korkeintaan muutaman prosentin kymmenyksen verran työnantajan maksamista palkoista. Muutoksen seurauksena myöskään maksuluokasta toiseen siirtyminen ei muuta enää TyEL-maksutasoa yhtä voimakkaasti kuin ennen.

Määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat jatkossa maksuluokkaan

Maksuluokkamallin uudistus tuo muutoksia siihen, miten määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuluokkaan.

– Uudistuksen myötä työntekijän työkyvyttömyys vaikuttaa aiempaa nopeammin työnantajan maksuluokkaan. Onkin tärkeää varmistaa, että henkilöstön työkykyä tukevat toimintamallit ovat kunnossa ja mahdolliset haasteet työssä suoriutumisessa havaitaan jo varhaisessa vaiheessa. Näissä asioissa kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä sekä työterveyshuollon että Ilmarisen asiantuntijoiden kanssa.

Muutokset voimaan vaiheittain

Maksuluokkamallin muutokset tulevat voimaan usean vuoden aikana vähitellen. Muutosten täysi vaikutus näkyy vasta tämän vuosikymmenen lopulla.

– Koska muutokset tulevat voimaan vaiheittain, on hyvin aikaa käydä muutokset läpi asiantuntijoidemme kanssa ja miettiä sopivat työkykyjohtamisen käytännöt, Aromaa summaa.

Asiantuntijamme auttavat maksuluokkiin liittyvissä asioissa. Tutustu myös monipuolisiin työkykypalveluihimme.

Tule mukaan koulutuksiimme:

Lue myös:

Lisää aiheesta

Artikkelit 6.5.2025

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Artikkelit 28.4.2025

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Lisää ajankohtaisia artikkeleita