Onko rekrytointiprosessinne esteetön?

Kun yritykseen halutaan parhaat osaajat töihin, rekrytointiprosessin kannattaa olla esteetön. – Asenteet ja tieto ratkaisevat, kertoo Riesa Consultative Oy:n esteettömyysasiantuntija Anni Kyröläinen.

Yrityksillä on kova kilpailu parhaista työntekijöistä. Siksi rekrytoinnissa kannattaa olla huolellinen ja varmistaa, että kaikki parhaat hakijat haluavat hakea avoinna olevaa työpaikkaa. Huolimattomalla rekrytoinnilla helposti suljetaan pois esimerkiksi vammaisia henkilöitä.

Riesa Consultative Oy:n esteettömyysasiantuntija Anni Kyröläinen kertoo, että työnantajat eivät usein tiedä kaikesta tuesta ja avusta, jota esimerkiksi vammaisen henkilön työnantaja voi saada esimerkiksi työpaikalla tarvittaviin muutostöihin. Kohtuullisia mukautuksia pitää yhdenvertaisuuslain mukaisesti tehdä. Niihin voi hakea esimerkiksi TE-palveluiden tarjoamaa työolosuhteiden järjestelytukea (te-palvelut.fi, pdf).

– Usein vammaisella henkilöllä on jo oma palvelupaketti: esimerkiksi henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalveluita, Kyröläinen kertoo.

Kun halutaan parhaat työntekijät, yrityksen maineella on väliä: miten se toimii ja miten se viestii toiminnastaan.

– Yhdenvertaisuus, monimuotoisuus, sosiaalinen vastuullisuus kyteytyy tähän. Ne ovat monille hakijoille tärkeitä arvoja.

Kirjoita työpaikkailmoitus huolellisesti

Työpaikkailmoitus kannattaa laatia huolellisesti.

– Se, mitä hakijalta odotetaan, kannattaa kirjoittaa mahdollisimman tarkasti juuri kyseisen työtehtävän vaatimusten mukaisesti. Ei siis kannata kaipailla sellaisia ominaisuuksia – esimerkiksi persoonallisuuden piirteitä – joilla ei ole kyseisessä työssä merkitystä, Kyröläinen sanoo.

Myös työn muotoilu tärkeä vetovoimatekijä. Työn muotoilun keinot voi olla esimerkiksi etätöitä, mahdollisuuksia työajan joustoihin, mahdollisuus vetäytyä hiljaiseen tai pimeään tilaan tietyksi ajaksi.

Mahdollisuus työn muotoiluun on vammaiselle ihmiselle tärkeää. Niinkin arkinen asia kuin lumimyräkkä voi olla vammattomalle suuri ärsytys ja hidastaa töihin menoa, kun piha pitää kolata ja auto kaivaa hangesta. Pyörätuolilla liikkuvalle umpihanki voi estää kotoa poistumisen kokonaan. Silloin mahdollisuus tehdä etätöitä pelastaa työpäivän.

– Näistä mahdollisuuksista tai siitä, että niistä voidaan yhdessä sopia, kannattaa kertoa avoimesti. Monessa työpaikassa näitä jo on, mutta jos sitä ei kerrota, hakija ei voi sitä tietää, Kyröläinen huomauttaa.

Kerro jo ilmoituksessa, miten yritykseen saavutaan

Vammaiset ihmiset joutuvat usein käyttämään hyvin paljon aikaa asioiden selvittämiseen ennalta. Työpaikkailmoituksessa kannattaakin olla linkki yrityksen esteettömyystietoihin tai lyhyt kuvaus niistä. Ilmarisessa asia kerrotaan näin (pdf).On hyvä laittaa myös yhteystiedot, joista kysyä lisää esteettömyydestä.

– Se on aivan valtava signaali siitä, että yrityksessä ajatellaan, että paras hakija voi olla vammainen henkilö, Kyröläinen sanoo.

Mistä haastattelussa saa kysyä?

Työpaikkahaastatteluja tekevän on hyvä valmistautua ennalta siihen, että hakija saattaa saapua paikalle pyörätuolilla tai valkoista keppiä käyttäen, ja mukana voi olla henkilökohtaisen avustaja, viittomakielen tulkki tai opaskoiran kanssa.

– Kannattaa ajatella tätä vaihtohehtoa etukäteen ja tehdä tilanteesta mahdollisimman luonteva ja rento, Kyröläinen vinkkaa.

Haastattelussa ei saa kysyä hakijan terveydentilaan, diagnoosiin tai vammaan liittyviä kysymyksiä.

– Ei siis voi kysyä syytä pyörätuolissa olemiseen. Mutta voi kysyä esteettömyydestä tai muutostoiveista. Tietoa ei tietenkään saa käyttää syrjiviin tarkoituksiin eli ei saa sen vuoksi jättää valitsematta henkilöä.

Lue lisää:

• Ilmarisen vuosi- ja kestävyysraportti