Näin kierrätämme ja uusiokäytämme yli 70 prosenttia Aleksanterinkatu 13:n remontissa syntyvästä jätteestä

Energian ja materiaalien tehokas käyttö sekä erilaiset kiertotalousratkaisut ovat Ilmariselle tärkeitä vanhan arvorakennuksen remontoinnissa. Osa materiaaleista, kuten vanhan maisemahissin marmorilaatat, saavat uuden elämän kunnostetussa rakennuksessa.

Purkutyöt alkoivat Ilmarisen omistamassa yli 120-vuotiaassa Aleksanterinkatu 13:n kiinteistössä marraskuun alussa.  Keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa sijaitsevan rakennuksen sisätilat uudistetaan remontissa täysin. Uusien toimisto- ja liiketilojen on määrä valmistua vuoden 2024 keväällä.

– Ilmastotiekartassamme kerromme, miten pyrimme vähentämään sekä kiinteistöjen käytön että rakentamisen aikana syntyviä päästöjämme. Vaadimme urakkasopimuksessamme, että vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään. Tavoitteemme on nostaa kierrätysaste 80 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen sanoo.

Suurin osa materiaaleista uusiokäytetään tai kierrätetään

Kiertotalousratkaisuihin sekä energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön kiinnitetään myös Aleksanterinkadun remontissa erityistä huomiota.

– Osan kiinteistön tavaroista, kuten keittiökalusteita, lasiseiniä ja hyllyjä, huutokauppasimme jo ennen purkutöiden aloittamista, Nurminen kertoo.

Osa materiaaleista uusiokäytetään rakennuksessa tai Ilmarisen muissa kohteissa.

– Ennen purkusuunnitelmien laatimista pidimme kierroksen kohteessa. Mietimme hyvin tarkkaan, mitä materiaaleista voisi käyttää uudestaan, jotta ne saisivat uuden elämän, kohteen arkkitehti Auvo Lindroos Futudesignilta kertoo.

Urakoitsija on purkanut kerroksista yhteensä 700 neliömetriä verkkoalakattoa, jota käytetään myöhemmin remontoinnissa. Sisäpihan vanhan maisemahissin marmorit on myös tarkoitus hyödyntää kiinteistön uusissa rakenteissa. Vanhoja liukuportaita puolestaan on varastoitu varaosiksi kadun toisella puolella sijaitsevan Kämp Gallerian liukuportaisiin.  Lisäksi esimerkiksi valaisimia, kaidepuita, rakennepalkkeja, savitiiliä ja kuparikattoa uusiokäytetään.

Purkujätteestä metalli, lasi, puu, kiviaines ja kipsi pystytään kierrättämään.

– Seuraamme jatkuvasti purkujätteen ketjua, eli sitä, miten kierrätys onnistuu. Sitä kautta mietimme, mitä pystyisimme vielä parantamaan tai kehittämään, vastaava mestari Marko Hatakka YIT:ltä sanoo.

Tavoitteena on pidentää rakennuksen elinkaarta

Purkujätteen lisäksi osa materiaaleista hankitaan mahdollisuuksien mukaan kierrätettynä ja muilta työmailta yli jääneistä hukkaeristä. Ilmarinen pyrkii käyttämään remontissa mahdollisimman pitkäikäisiä, terveellisiä, turvallisia ja elinkaarensa päätteeksi kierrätettäväksi kelpaavia materiaaleja.

– On tärkeää, että tämä yli satavuotias, kaupunkilaisten rakastama arvorakennus säilyy pitkään ja vanhenee arvokkaasti. Myös ekologisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikkien rakennuksen osien elinkaari on mahdollisimman pitkä, Lindroos sanoo.

Materiaalien uusiokäyttö on Suomessa vielä melko uusi asia, ja sitä mutkistavat lainsäädännössä esitetyt vaatimukset rakennusmateriaalien kelpoisuudelle rakennuskohteissa käytettäväksi.

– Kaikista kierrätetyistä materiaaleista ei ole dokumentteja saatavilla, joten se saattaa tarkoittaa, että joudumme tekemään testauksia tai koekuormituksia esimerkiksi teräsrakenteille, Lindroos kertoo.

Myös energiatehokkuus on rakentamisessa ja suunnittelussa otettu tarkkaan huomioon esimerkiksi lämmöneristyksessä, ilmanvaihdossa ja lämmityksessä.

Suunnittelussa Ilmarinen tekee yhteistyötä invalidiliiton kanssa, jotta kaikki kiinteistön tilat ja sisäänkäynnit voidaan muuttaa esteettömiksi.

Lue lisää

• Ilmarinen on tehokkain eläkeyhtiö: Tutustu vuosi- ja kestävyysraporttiimme
• Uutinen: Ilmarinen laajentaa ilmastotavoitteitaan
• Ilmarinen kiinteistösijoittajana – rakennamme koteja ja työpaikkoja
• Kiinteistö- ja rakennusala on Ilmarisen ilmastotyölle keskeinen