Yrittäjien yleisimmät kysymykset YEL-lakimuutoksesta

Mitä yrittäjät kysyvät eduskunnassa käsittelyssä olevan yrittäjien eläkelain muutoksista? Kokosimme yrittäjien meille esittämät yleisimmät kysymykset. Vastaamme niihin olettaen, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituksen lakiesitykseen esittämät muutokset toteutuvat. Asiantuntijana artikkelissa toimii Ilmarisen vakuutusjohtaja Minna Hakkarainen.

• Mikä yrittäjän eläkelaissa muuttuu ja miksi?

• Missä lakimuutoksen käsittely menee ja toteutuuko lakimuutos?

• Kannattaako yritystoimintaa jatkaa YEL-lakimuutoksen jälkeen?

• Miten työtulo jatkossa määritellään?

• Miten eläkeyhtiö tarkistaa työtulot?

• Miten työtulon harkinnanvaraisuus hoidetaan?

• Miten YEL-lakimuutos vaikuttaa YEL-maksuun?

• Miksi YEL-maksuja ei rahastoida?

• Miten yrittäjä voi varautua muutoksiin ennalta?

Mikä yrittäjän eläkelaissa muuttuu ja miksi?

Uudistuksella halutaan parantaa yrittäjien turvaa ja yhdenmukaistaa YEL-vakuutuksen työtulon määrittely eri eläkeyhtiöissä. Uudistuksessa on keskitytty työtulon määrittämiseen ja tarkistamiseen, koska on yleistynyt, ettei yrittäjän työtulo vastaa hänen työpanoksensa todellista arvoa. Monen yrittäjän työtulo on tutkitusti matalampi kuin nykylaki edellyttää, mikä jättää yrittäjän sosiaali- ja eläketurvan alhaiseksi ja jälkeen muista väestöryhmistä.

Lakiesitys ei muuta työtulon käsitettä, mutta täsmentää sen määrittämisessä käytettäviä tietoja. Työtulo vastaa edelleen palkkaa, joka olisi maksettava toiselle, joka tekee yrittäjän työn. Työtuloa suhteutetaan yrittäjän toimialan työntekijöiden mediaanipalkkatasoon. Työtulon määrityksessä otetaan huomioon myös muita työpanoksen arvoa kuvaavia tietoja. Työtulon yksilölliselle harkinnalle ja vaihtelulle jää edelleen hyvin tilaa ja laki sitä myös edellyttää.

Eläkeyhtiön työtulopäätös on yrittäjälle merkittävä, koska se vaikuttaa toimeentuloon ja YEL-maksuihin. Kun päätöksen tekeminen edellyttää harkintaa, sen perustelujen merkitys korostuu. Lakimuutos edellyttää, että työtulopäätökset perustellaan paremmin läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Suurin muutos lakiesityksessä koskee eläkeyhtiöiden uutta velvollisuutta tarkistaa työtulot säännöllisesti joka kolmas vuosi. Näin halutaan varmistaa työtulon ajantasaisuus.

Missä lakimuutoksen käsittely menee ja toteutuuko lakimuutos?

Lainsäädäntömuutos on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä työryhmässä laajasti eri tahojen yhteistyönä. Muutosesitystä voi pitää valmistelussa mukana olevien tahojen kompromissina. Hallitus antoi YEL-lain muutosesityksen eduskunnan käsittelyyn viime kesäkuussa. Esityksen käsittely on kesken. Näyttää kuitenkin siltä, että lakimuutos olisi tulossa voimaan 1.1.2023 alkaen. Lain sisältö on täsmentymässä eduskunnan käsittelyssä siitä, mitä hallitus kesällä esitti.

Olemme kuulleet yrittäjiltä monia eriäviä mielipiteitä ja vaatimuksia eläkejärjestelmän kehittämisestä. Osa yrittäjistä vaatii kokonaisvaltaista yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamista ja osa ehdottaa pienempiä parannuksia. YEL on osa Suomen eläke- ja sosiaaliturvan järjestelmää sekä eri väestöryhmien työntekoon liittyviä ehtoja, jolloin suuret uudistukset vievät aikaa ja etenevät hitaasti. Laajasta kokonaisuudesta ja väestöryhmien yhteisestä riskinkannosta on vaikea irrottaa yrittäjälle oikeus päättää itse omasta sosiaaliturvasta, mitä osa yrittäjistä on esittänyt. 

Kannattaako yritystoimintaa jatkaa YEL-lakimuutoksen jälkeen?

Käsittelyssä oleva lakimuutos ei muuta voimakkaasti yrittäjien eläkejärjestelmää. Se täsmentää työtulon käsitettä ja tarkistamista. Muutokset johtavat vaiheittain osalla yrittäjistä työtulojen ja YEL-maksun korotukseen, eivät kuitenkaan nopeasti ja kaikilla. Työtulojen vahvistamisessa kuullaan jatkossakin yrittäjää, sillä monet työtuloon vaikuttavista tiedoista saadaan yrittäjältä. Yrittäjällä siis säilyy mahdollisuus vaikuttaa työtulonsa tasoon laajan liikkumavaran sisällä.

Yrittäjiä huolettaa, nouseeko YEL-maksu kohtuuttomasti. On todennäköistä, että lakimuutos tulee nostamaan osan yrittäjien YEL-maksua, koska yrittäjille on paljon työtuloja minimityötulon lähellä. Osan näistä alhaisista työtuloista tuleekin olla alhaisia. Yrittäjillä, joilla työtulo on nykylain edellyttämää tasoa selvästi alhaisempi, työtulo noussee. Jos työtulo on riittävän lähellä työpanoksen arvoa, lakiesitys ei muuta työtuloa. Lainvalmistelussa arvioitiin, että muutoksilla voi olla vaikutusta yritysten kannattavuuteen ja yrittäjäkotitalouksien tuloihin, mutta maltillisesti.  

Moni yksinyrittäjä on kommentoinut suosivansa YEL-maksun sitomista jollain tavalla tuloihin, mikä ottaisi paremmin huomioon yrittäjän toiminnan kannattavuuden. YEL-vakuutus voisi olla tulopohjainen, kuten useissa EU-maassa. Yksimielisyyttä tulojen käytöstä ei ole löytynyt, joten tähän suuntaan lainvalmistelua ei ole nyt viety. Tulopohjaista mallia vastustavat ovat olleet huolissaan sen vaikutuksista yritysmuodon valintaan ja tulo- ja verosuunnitteluun.

Miten työtulo jatkossa määritellään?

Kun yrittäjä ottaa YEL-vakuutuksen tai hakee työtuloonsa muutosta, työtulon arviointi ja vahvistaminen etenee Ilmarisen palveluissa yleensä seuraavasti:

• Yrittäjä kirjautuu verkkopalveluumme, missä hän saa apua työtulon arviointiin. Hän ilmoittaa hakemuksella toimialansa ja liikevaihtoarvion. Laskemme näiden ensitietojen avulla uudelle yrittäjälle työtulosuosituksen sekä sen liikkumavaran (+/-30 %) eläkealan yhteiskäyttöisellä laskurilla. Työtulosuositus löytyy jo YEL-hakemuksilta ja tulee vuodenvaihteessa työtulon muutoshakemuksiin.
• Seuraavaksi yrittäjä arvioi itse työtulonsa määrää pohtimalla, mikä olisi kohtuullinen vuosipalkka hänen yrittäjätyötään hoitavalle yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. Arvioinnissa ei tarvitse pohtia yrittäjän ansio- ja pääomatuloja tai yrityksen tulosta.
• Yrittäjä vertaa, vastaako vai poikkeaako hänen oma työtuloarvionsa Ilmarisen suosittelemasta, ja päättää, mitä työtuloa hän hakee. Suositus palvelee laajan liikkumavaran vuoksi montaa yrittäjää, muttei kaikkia, koska yrittäjyyden kirjo on laaja. Jos haettava työtulo poikkeaa suosituksen liikkumavarasta, pyydämme yrittäjältä lisätietoja.
• Vahvistamme lopuksi yrittäjän työtulon. Käsittelynopeuteen vaikuttaa se, onko tarvittavat tiedot käytössä ja paljonko vahvistamisessa tarvitaan harkintaa. Eläkeyhtiö on siis edelleen se taho, joka vahvistaa työtulon. Yrittäjä voi hakea vahvistettuun työtuloon muutosta kuten ennenkin.

Miten eläkeyhtiö tarkistaa työtulot?

Eläkeyhtiö korottaa jatkossakin työtuloa aina vuoden alussa palkkakertoimella (seuraava korotus +3,8 %), jotta työtulot eivät jää jälkeen yleisessä palkkakehityksessä. Lisäksi eläkeyhtiölle tulee lakiesityksessä uusi velvoite tarkistaa työtulot kolmen vuoden välin. Tarkistukset koskevat yrittäjiä, joilla on YEL-vakuutus voimassa 1.1.2023.

Jos lakiesitys hyväksytään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (eduskunta.fi) pohjalta, tarkistukset alkavat vuoden 2023 työtuloista, jotka ovat alle 15 000 €/v ja joihin ei ole tehty olennaista muutosta kolmeen vuoteen. Vuonna 2024 tarkistetaan alle 25 000 €/v työtulot ja 2025 sitä suuremmat työtulot. Jos työtulo näyttää olevan liian alhainen, yrittäjä saa eläkeyhtiöstä työtulosuosituksen, minkä jälkeen hän voi arvioida työtulonsa tasoa samalla tavalla kuin edellä on kuvattu. 
Valiokunta ehdottaa, että "tarkistamisrajoituksia sovellettaisiin kahteen ensimmäiseen lain voimaantulon jälkeen tehtävään tarkistukseen. Nämä tarkistukset voisivat olla enintään 4 000 euroa kerrallaan. Näin muutettuna yrittäjän työtuloa voitaisiin kahdella tarkistuskerralla tarkistaa yhteensä enintään 8 000 euroa ylöspäin". Työtulo voi jäädä myös ennalleen tai laskea.

Miten työtulon harkinnanvaraisuus hoidetaan?

Työtulopäätöksen tekeminen edellyttää eri seikkojen punnintaa ja kokonaisvaltaista arviointia, missä korostuu käytössä olevien tietojen merkitys. Jos haettava työtulo poikkeaa työtulosuosituksen liikkumavarasta, pyydämme yrittäjältä harkintaa varten lisätietoja. Liikkumavarasta voi poiketa perustelluista syistä, jolloin kaikki työtuloon vaikuttavat tiedot kannattaa toimittaa eläkeyhtiölle. Tiedot ovat yritystoiminnan laajuutta, työtuntien ja toimintakuukausien määrää, ammattitaitoa ja työpanoksen arvoa kuvaavia tietoja.

Eläkeyhtiöt noudattavat työtulon vahvistamisessa YEL-lakia ja Eläketurvakeskuksen YEL-lain soveltamisohjeita, joissa kuvataan tilanteet, joissa työtulosuosituksesta voi poiketa. Syitä voivat olla muun muassa yrittäjän sivutoimisuus tai osa-aikaisuus sekä vähäiset tai suuremmat työtunnit.  

Miten YEL-lakimuutos vaikuttaa YEL-maksuun?

Julkisessa keskustelussa on ollut huolta, määräytyykö työtulo ja YEL-maksu lakimuutoksen jälkeen automaattisesti pelkästään yrittäjän toimialan työntekijöiden mediaanipalkan perusteella. Huoli pois, näin ei tapahdu. Ensinnäkään työtuloa ei määritetä yrittäjää kuulematta. Lakimuutoksessa kyllä edellytetään toimialan palkkatiedon käyttöä, mutta myös muiden tietojen käyttöä.  

Ensi vuoden YEL-maksu on 24,1 % työtulosta (53–62-vuotiailla 25,6 %). Aloittava yrittäjä saa maksuun 22 % alennuksen neljäksi vuodeksi. YEL-maksu on minimityötulolla noin 2 070 €/v ja aloittavan yrittäjän alennuksella 1 610 €/v. Vakuutusmaksukorko 2,45 % vaikuttaa hieman maksun määrään, kun vuosimaksu jaetaan maksueriin ja eräpäiviin. Jos eduskuntakäsittelyssä esitetyt muutokset hallituksen esitykseen pysyvät ennallaan, minimityötulo voi nousta eläkeyhtiön aloitteesta enintään niin, että se lisää maksua yhdellä korotuskerralla noin 85 €/kk. Maksun voi vähentää verotuksessa. 

Miksi YEL-maksuja ei rahastoida?

Yrittäjien eläke-edut ovat karttuneet YEL-järjestelmän perustamisesta asti samoilla säännöillä kuin työntekijöillä. Erona on se, että eläke on karttunut työtulosta eikä palkasta. YEL-lain voimaantulon aikaan rahastointia ei aloitettu yrittäjien ikäjakauman vuoksi. Yrittäjäksi ryhdytään keskimäärin vanhempana kuin työntekijäksi, mikä johtaisi vanhemmilla kalliimpaan eläkemaksuun. YEL-maksutaso kiinnitettiin TyEL-keskimaksuun. Lakiin sisällytettiin YEL-maksujen kohtuullistamiseksi säännös, jonka mukaan valtio rahoittaa eläkkeistä osan, joihin YEL-maksut eivät riitä. Tiedettiin, että säännöstä tullaan tarvitsemaan, kuten on tapahtunut 1979 alkaen lähes joka vuosi.

Jos olettaa, ettei eläke-etuja muuteta, rahastoivaan YEL-järjestelmään siirtyminen nostaisi YEL-maksuja. Rahastointiin siirtyminen edellyttäisi siis lisärahoitusta ja alkuinvestointeja, joille ei ole toistaiseksi löytynyt halukasta rahoittajaa. Rahastointiin siirtymisen toteutustavaksi löytyisi kyllä erilaisia vaihtoehtoja, jos sen edistämiselle löytyy kannatusta ja tahtoa. Rahastointiin siirtymisen selvitystä ei käynnistetty nykyisen lakimuutosesityksen valmistelun yhteydessä.

Miten yrittäjä voi varautua muutoksiin ennalta?

Yrittäjänä varaudut parhaiten tuleviin muutoksiin, kun pidät YEL-työtulosi ajan tasalla. Yrittäjä näkee nykyisen työtulonsa verkkopalvelustamme, jossa voi myös tehdä työtulon muutoshakemuksen. Muutos kannattaa tehdä ajoissa, koska työtuloa ei voi muuttaa takautuvasti.

Työtulon oikeaa tasoa kannattaa arvioida vähintään kerran vuodessa ja aina, jos yrittäjyydessä tapahtuu pidempikestoisia vähintään 3 kuukautta kestäviä muutoksia. Työtuloa muutetaan tyypillisesti silloin, kun yrittäjätoiminta laajenee tai supistuu tai sivutoimisuus muuttuu kokopäiväiseksi tai toisin päin. Aloittavalle yrittäjälle suosittelemme työtulon tarkastamista yritystoiminnan vakiintuessa esimerkiksi 6 kuukauden päästä YEL-vakuutuksen ottamisesta.

Kun yrittäjä pitää työtulonsa ajan tasalla ja työtulosuosituksemme liikkumavaran sisällä, emme tule todennäköisesti ehdottamaan työtuloon lähivuosina muutosta Ilmarisen aloitteesta tehtävissä työtulojen tarkistuksissa.

Muutenkin juuri nyt, kun toimeentulon riskit ovat koholla, työtulo kannattaa pitää ajan tasalla. Esimerkiksi monet yrittäjät ovat tarvinneet koronan seurauksena sosiaaliturvaa, jonka määrään työtulo vaikuttaa.

Artikkelia päivitetty viikolla 48 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön perusteella.