Puolet minimi-YEL:iä maksavista arvioi työtulonsa liian pieneksi
YEL-maksujen osittainen rahastointi kannattaa aloittaa. Eläkkeen ja vakuutusmaksujen perustasta kannattaisi tehdä yksiselitteisempi. Työtuloa voi etenkin yrityksen perustamisen hetkellä olla vaikea arvioida, eikä sitä tarvitsekaan arvioida heti. Näin toteaa Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmi.
Yrittäjät ovat hyvin moninainen joukko ihmisiä, ja se näkyy myös eläkeyhtiön arjessa.
– On niitä yrittäjiä, joilla ei ole varaa maksaa riittävän suuruista eläkevakuutusmaksua varautuakseen tulevaan, ja niitä yrittäjiä, jotka ovat jo nuorena alkaneet säästää omaa eläketurvaansa varten, Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmi sanoo.
Hän puhui asiasta Finanssialan Pyöreän pöydän webinaarissa marraskuussa. Webinaarissa käsiteltiin yrittäjäeläkejärjestelmää, joka on yrittäjän eläkelain uudistusesityksen myötä herättänyt runsaasti keskustelua. Hallituksen esitys on vielä eduskunnan käsiteltävänä, mutta uudistuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2023 alussa.
Työeläkeala pitää lakiesitystä hyvänä alkuna ja toivoo YEL:n uudistamisen jatkuvan.
Yrittäjien keskuudessa on Nurmen mukaan myös paljon tietämättömyyttä omasta eläketurvasta. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että yrittäjäasiakkaista entistä useamman äidinkieli on muu kuin suomi tai englanti.
– Pääkaupunkiseudulla jo noin 40 prosenttia aloittavista yrityksistä on maahanmuuttajataustaisten perustamia. Tilanne voi olla hyvin erilainen sellaisiin yrittäjiin verrattuna, joilla on erinomainen ymmärrys suomalaisesta sosiaaliturvasta ja omasta eläketurvasta osana sitä, Tiina Nurmi sanoo.
Työpanoksen arvo tulee arvioida kuuden kuukauden kuluessa
Epävarmuutta on erityisesti yrittäjyyden alkutaipaleella, ja oman työpanoksen arvoa on yrityksen perustamishetkellä vaikea arvioida. Nurmi suositteleekin lykkäämään työtulon arvioimista.
– Vakuutus on otettava kuuden kuukauden sisällä, joten alussa on puoli vuotta aikaa arvioida, mikä työpanoksen arvon tulisi olla. Sitten kun yritystoiminta on vakiintunut, pystyy arvioimaan työtulonsa jo paljon paremmin.
Noin puolella minimin tuntumaan työpanoksensa arvioineista yrittäjistä työtulo on asiakaspalvelumme kokemusten mukaan oikealla tasolla.
– Meidän yrittäjäasiakkaissamme on paljon kausiluontoista ja osa-aikaista yrittäjyyttä sekä yritystoimintaa palkkatyön rinnalla. Silloin työpanos on pienempi ja työtulon tuleekin olla pienempi, Nurmi sanoo.
Muutostilanteessa yrittäjä ottaa yhteyttä eläkeyhtiöön
Eläkeyhtiössä asioivat Nurmen mukaan yleisimmin yrittäjät, joilla on edessä muutostilanne. Yleensä vakuutusmaksuun tarvitaan maksuaikaa, työtuloon tarvitaan muutosta yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen myötä tai halutaan tietää, mikä oma maksutilanne on.
– Samalla tavalla yrittäjät kuin palkansaajatkin miettivät, milloin jäädä eläkkeelle, tai voisiko työeläkeyhtiöstä saada pidemmän sairastumisen sattuessa kuntoutumiseen taloudellista tukea, Nurmi sanoo.
Rahastointi pienentäisi maksunnousupaineita
Yhdeksi ratkaisuksi yrittäjäeläkejärjestelmän tulevaisuuden haasteille Nurmi kannattaa YEL-maksujen osittaisen rahastoinnin aloittamista. Rahastointi pienentäisi tulevien vuosien maksunnousupaineita, vähentäisi alhaisen syntyvyyden vaikutusta tuleville sukupolville ja parantaisi näin yrittäjien luottamusta yrittäjän eläkelakiin. Rahastointi kannattaisi aloittaa työeläkeyhtiöissä vähitellen, jolloin rahastot kasvaisivat merkityksettömistä merkityksellisiksi.
– Palkansaajien eläkejärjestelmässähän se jo näkyy. Eläkemenot ovat paljon suuremmat kuin vakuutusmaksut, ja näiden erotus katetaan eläkevarojen tuotoilla, Nurmi huomauttaa.
Toimeenpanon näkökulmasta hän toivoo, että eläkkeen ja vakuutusmaksujen perusta olisi yksiselitteisempi. Kansainvälisesti on harvinaista, että sosiaaliturva pohjautuu arvioituun työtuloon.
– Se ei tarkoita sitä, etteikö siihen voisi sisältyä jonkinlaista joustomahdollisuutta, Nurmi sanoo.
– Kaiken tehdyn työn tulisi kasvattaa työeläkettä yrittäjillä samaan kuin palkansaajilla. Tällä hetkellä meillä on suuri osa pienyrittäjiä, jotka jäävät alle eläketurvan rajan ja ilman ansiosidonnaista sosiaaliturvaa.
Fanni Toimela
Lue lisää
Lisää aiheesta
Oletko uusi työelämässä? Lue tärkeät tärpit
Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.
Työnantaja, tiedätkö mihin maahan vakuutat työntekijäsi?
Oletko palkkaamassa ulkomaalaisen työntekijän Suomeen tai lähettämässä työntekijäsi Suomesta töihin ulkomaille? Työnantajana sinun on huolehdittava työntekijöittesi työeläkevakuuttamisesta riippumatta siitä, missä maassa he työskentelevät tai kauanko työsuhde kestää.
Psykologinen turvallisuus – miten sitä voi vahvistaa?
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?