Artikkelit

Miten tulevaisuuden työkykyä johdetaan?

Millaisia ovat työkykyjohtamisen parhaat käytännöt ja miten ne saa osaksi arjen johtamista? Uusimmassa Ajankohtainen huominen -lähetyksessä aiheesta keskustelevat Solitan HR-johtaja Terhi Jaakonsaari ja Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto.

– Työkykyjohtamista ei pitäisi nähdä irrallisena asiana, vaan osana koko organisaation johtamista. Kun puhumme ihmisistä, asiakkaista ja liiketoiminnasta samassa lauseessa ja saman pöydän ääressä, olemme oikeiden asioiden äärellä, Solitan HR-johtaja Terhi Jaakonsaari kuvailee.

– Meidän pitäisi ajatella työtä, ihmistä ja hyvinvointia kokonaisuutena. Eivät ne ole pois toisiltaan. Hyvinvoiva ihminen on hyvinvoiva niin työssä kuin kotona, Jaakonsaari jatkaa.

– Työn pitäisi olla oikeastaan hyväksi meille, kun olosuhteet ovat kunnossa, Simo Levanto täydentää.

Kenen vastuulla tämä sitten on?

– Työpaikoilla pitää huolehtia siitä, että edellytykset ovat kunnossa. Pitää mahdollistaa se, että ihminen voi voida hyvin. Mutta lopultahan vastuu on kaikilla meillä itsellämme. Työpaikoilla luodaan edellytykset, mutta meidän pitää osata yksilönä hyödyntää tarjottuja mahdollisuuksia, Jaakonsaari sanoo.

Solitan Terhi Jaakonsaari oli yksi Ilmarisen Tulevaisuuden laboratorio -projektin osallistujista. Tulevaisuuden laboratoriossa Ilmarisen ja sen asiakasyritysten asiantuntijat tarkastelivat työkykyjohtamisen hyviä käytäntöjä ja sitä, miten ne on saatu osaksi arjen johtamista.

Katso video 

Lue lisää: 

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Artikkelit 6.5.2025

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Artikkelit 28.4.2025

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Lisää ajankohtaisia artikkeleita