Artikkelit

Mitä kannattaa huomioida työterveyspalveluiden kilpailutuksessa?

Mistä lähteä liikkeelle, kun työterveyspalveluiden kilpailuttaminen on ajankohtaista? Mitä on hyvä huomioida ja miten edetä? Koskisella kilpailutus selkeytti työterveysyhteistyötä ja vei sitä entistä strategisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Koskisen on satavuotias puunjalostukseen erikoistunut perheyritys. Sen tehtaassa Kärkölässä jalostetaan puusta muun muassa sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä. Henkilöstöä Koskisella on yli 900, ja valtaosa heistä tekee vuorotyötä tehtaassa.

Koskisella työterveysyhteistyö toimi hyvin, mutta pikkuhiljaa yrityksessä herättiin pohtimaan, voisiko sitä kehittää ja tiivistää entisestään.

– Koimme työterveysyhteistyön olevan jo alun perin hyvällä tasolla. Halusimme kuitenkin kehittää toimintaa entistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Strateginen työkykyjohtaminen oli tärkeä tavoite. Sitä kohti halusimme yhä vahvemmin mennä, Koskisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Minna Luomalahti kertoo.

Mistä Koskisella lähdettiin liikkeelle ja miten kilpailutus eteni? Koskisen Minna Luomalahti ja Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo keskustelevat videolla siitä, mitä työterveyspalveluiden kilpailutuksessa kannattaa huomioida.

Lue lisää ja hyödynnä tilausmateriaalit:

Tutustu myös:

Lisää aiheesta

Artikkelit 6.5.2025

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Artikkelit 28.4.2025

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Lisää ajankohtaisia artikkeleita