Sitkeä leipomoyrittäjä uskoo yhdessä kehittämiseen

Koronapandemia, nousevat raaka-ainekustannukset ja työvoimapula – ei ole leipomoyrittäjällä helppoa. Silti Hakafood Oy:n toimitusjohtaja Marko Lehojärvi jaksaa yrittää yhdessä työntekijöidensä kanssa. Kiireisessä arjessa leipomoyrittäjä arvostaa myös vaivatonta ja ennustettavaa työeläkevakuuttajaa.

Hakafoodin toimitusjohtaja Marko Lehojärvi on kotoisin Keski-Pohjanmaalta Kannuksesta. Innostus leipomiseen tuli jo äidinmaidossa, mutta harjoittelu leipomossa ratkaisi ammatinvalinnan.

– Olin hiukan vilkkaampi poika kouluaikana ja arvelin, että minulle sopisi paremmin käytännönläheiset työt. Vanhemmillani oli leipomotaustaa, mikä innosti minua ammattikouluun alaa opiskelemaan. Pääsin harjoitteluun Kokkolaan perinteiseen Backmanin leipomoon, mistä sain hyvää käytännön oppia, Marko Lehojärvi kertoo.

Lehojärvi jäi leipomoon töihin ja yleni siellä tuotantopäälliköksi. Kuitenkin takaraivossa eli ajatus omasta leipomosta. Kuin tilauksesta Lehojärvi näki kiinnostavan ilmoituksen Helsingin Sanomista.

– Valkeakoskella oli myynnissä konkurssiin mennyt leipomo, jonka päädyin muutaman mutkan kautta vuonna 2002 kumppanin kanssa ostamaan ja uusimaan täysin. En tiennyt etukäteen Valkeakoskesta juuri mitään, mutta olen sopeutunut tänne vallan mainiosti.

Hakafoodilla on tänä vuonna juhlavuosi, kun täyteen tulee 20 vuotta yrityksen perustamisesta.

– Olin aika kokematon noviisi, kun lähdin kolmikymppisenä omaa yritystä perustamaan. Neuvoja kysymällä ja rohkeasti tekemällä olen kuitenkin pärjännyt. Itse täytin juuri 50 vuotta, joten aihetta juhlaan on ollut muutaman hankalamman vuoden jälkeen, Lehojärvi sanoo.

Vaikeuksien kautta menestykseen

Hakafoodin ensimmäiset kolme vuotta olivat tuoreelle yrittäjälle varsin haastavat.

– Aloitimme pannukakuilla ja valituilla konditoriatuotteilla. Vasta leipomon toiminnan 37. kuukausi oli plussalla. Siinä vaiheessa oli jo kylmä hiki otsalla, ja piti vain luottaa rahoittajien uskovan minun saavan yrityksen kannattavaksi. Onneksi uskoivat.

Hakafood on laajentanut valikoimaansa vuosien varrella noin sataan erilaiseen leipomotuotteeseen. Tuotteita tehdään eri brändeille, kuten Riitan Herkulle, ja jaellaan Suomen suurimmille leipomotuotteiden myyjille. Kakkuja riittää vientiin myös Ruotsiin.

– Meille on tärkeää, että hyödynnämme paljon kotimaista marjaa ilman turhia lisäaineita ja huomioimme myös esimerkiksi gluteenitonta ruokavaliota noudattavat, Lehojärvi kertoo.

Hakafoodin liikevaihto näyttää ennusteen mukaan nousevan kuluvana tilikautena noin 7,3 miljoonaan euroon, kun se vielä edellisellä kaudella oli 6,3 miljoona ja sitä ennen koronan puristuksessa 4,8 miljoonaa euroa.

– Liikevaihdossa on tullut kunnon kasvuloikka. Jos yritys kasvaa liikaa kerralla, se voi tuottaa myös ongelmia. Kehittämiseen ei riitä aikaa, kun kaikki paukut ovat kiinni tuotannossa, Lehojärvi pohtii.

Henkilöstö tarjoaa parhaat kehitysideat

Hakafoodissa on vuosien varrella investoitu sadoilla tuhansilla euroilla. Isoja, tuotantoa tehostavia ja työtä helpottavia konehankintoja sekä tuotantotilan laajennuksia on viime vuosina tehty useita.

Hakafoodin tehdasrakennuksen vieressä Valkeakosken Lumikorven alueella on jo olemassa oma tontti, johon tulevaisuudessa toimintaa voi laajentaa. Laajennus tulisi tarpeeseen, jotta yritys voisi vastata lisääntyvään kysyntään.

Marko Lehojärvelle on aina ollut tärkeää ottaa henkilöstö mukaan toiminnan kehittämiseen.

– Työntekijät tietävät varmasti, missä kohtaa voi parantaa ja tehdä toisin. Myös työtyytyväisyys paranee, kun jokainen voi vaikuttaa omaan työhönsä.

Koronan alku oli iso isku yritykselle tilausten määrät tippuessa. Hakafoodin kaksi kahvilaa jouduttiin aluksi sulkemaan.

– Me päätimme, että emme lomauta työntekijöitä kahviloista vaan he tulivat leipomolle töihin. Kun työntekijät ovat joustaneet pyydettäessä, niin kyllä mekin olemme lojaaleja heitä kohtaan. Teimme leipomossa huoltotöitä, joita toiminnan hiljeneminen mahdollisti.

Koronan hiipuessa tilauksia alkoi tulla ovista ikkunoista, jolloin myös törmättiin ongelmiin työvoiman saatavuudessa. Osaltaan työvoimapulaan on vastattu lisäämällä leipomon automaation astetta.

– Investoimme siksi, että voimme kasvattaa yrityksen elinvoimaisuutta ja liikevaihtoa. Tarkoituksena ei ole vähentää väkeä. Pahin painajaiseni on, että joutuisimme käymään yt-neuvotteluja, Lehojärvi sanoo.

Yrittäjä oppi jakamaan vastuuta

Nykyisin leipomossa työskentelee noin 40 henkeä ja perheyritykseen kuuluvissa kahdessa kahvilassa 12 ihmistä. Kesäisin pyöritetään myös kesäkahvila Mokka-Pirttiä.

– Yrittäjän minulle on todella tärkeää työllistää ihmisiä. Työkaverit tuovat minulle energiaa. Leipomossa on edelleen samoja ihmisiä töissä, joita silloin yrityksen alkutaipaleella palkkasin.

Yrityksen alkuvaiheessa Marko Lehojärvi teki pitkää päivää ja välillä tuli yöpyneeksikin töissä. Hän myöntää jakaneensa vastuuta yrityksessä liian myöhään, jolloin oma jaksaminen oli koetuksella. Lehojärven oma poika kouluttautui elintarvikeinsinööriksi ja kantaa nyt osaltaan vastuuta tehtaan tuotantopäällikkönä. Hakafoodin kahviloita pyörittää nyt Lehojärven toinen poika Jere Lehojärvi.

–  Vastuunjakaminen oli parhaita päätöksiä, mitä olen tehnyt. Jere hoitaa homman aivan suvereenisti kahviloiden osalta. Itse olen mukana kaikessa tuotekehittelyssämme, mutta kyllä iso ideoista tulee kahviloidemme kautta. Jere on välillä ärsyttävänkin idearikas, Marko Lehojärvi nauraa.

Työntekijöiden työkyvystä yrittäjä kertoo huolehtivansa monella tavalla. Työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä, hierojalla on mahdollista käydä, työ joustaa puolin ja toisin ja yhdessä juhlitaan yrityksen menestystä. Omaa jaksamistaan Lehojärvi parantaa muun muassa mökkeilemällä. Mökille mennään veneellä, ja mahdolliset huolet jäävät rannalle.

Sota näkyy myös leipomossa

Huolia leipomolle aiheuttavat energian ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä työvoiman saatavuusongelmat.

– Me ilmoitamme hintamme noin puolivuotta etukäteen asiakkaillemme. Viime lokakuun jälkeen alkanut inflaation kiihtyminen ja sittemmin sota Ukrainassa ovat vaikuttaneet suoraan raaka-aineiden kustannuksiin ja liiketoiminnan ennustettavuuteen. Esimerkiksi rypsiöljyn ja sokerin hinta on noussut kymmeniä prosentteja. Onneksi kaupparyhmiltä on löytynyt joustoa hintaneuvotteluihin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on näkynyt myös muilla tavoin Hakafoodissa.

– Me olemme palkanneet jo 11 työntekijää Ukrainasta, ja auttaneet monin tavoin heidän sopeutumistaan arkeen yhdessä Valkeakosken kaupungin kanssa. Tämä on tietenkin myös meille hyvä asia, kun voimme paikata työvoimapulaamme. Iso kiitos myös henkilökunnallemme, että ukrainalaiset ovat sopeutuneet hyvin porukkaamme.

Hakafoodia on yritetty muutaman kerran ostaa, mutta Lehojärvi ei ole halunnut myydä. Perheyrityksessä yrittäminen on sydämen asia.

–  Pelkään, että jollekin leipomoa Excelin kautta katsovalle yritys ei olisi yhtä tärkeä ja iso osa elämää kuin minulle. Ja kun vielä omat pojat ovat mukana yrityksessä, niin ei omaa lasta niin helposti myydä, Marko Lehojärvi pohtii.

Taikinaa voi vaivata, mutta vakuuttamisen pitäisi olla vaivatonta

Ensi vuonna kukin työeläkeyhtiö määrittää oman hoitokustannusmaksunsa. Hoitokustannusmaksu on vakuutusten hoitoon tarvittava TyEL-maksun osa. Tähän mennessä hoitokustannusmaksu on ollut samansuuruinen kaikissa työeläkeyhtiöissä.

Jatkossa eläkeyhtiön toiminnan tehokkuus näkyy suoraan TyEL-maksun hinnassa. Mikä merkitys hinnalla on yrittäjän mielestä?

– Tietenkin hinnallakin on merkitystä ja sillä, että pystyy maksuja arvioimaan riittävän tarkasti eteenpäin. Eniten minulla painaa työeläkevakuuttajaa valitessa laadukas ja vaivaton palvelu. Kaikki menee hyvin, kun minun ei tarvitse olla yhteydessä Ilmariseen päin, Lehojärvi nauraa.

Omaa eläkettä ei yrittäjä ole vielä hirveästi pohtinut.

– Eiköhän se mene niin, että pojat joutuvat minut jossain vaiheessa pois potkimaan, kun en itse tajua astua sivuun.

Lue lisää 

• Työnantaja - Huolehdi työntekijöittesi eläketurvasta
• Ota TyEL-vakuutus 
• Työeläkemaksun hoitokustannuksen hinnoittelu muuttuu
• Työeläkemaksut vuonna 2023