Lakimuutokset vahvistavat työkykyjohtamista

Ensi vuoden alussa muuttuu sairausvakuutuslaki. Se merkitsee muutoksia sekä osasairauspäivärahaan että työterveyshuollon päätöksellä tehtävään työkokeiluun. Lisäksi työturvallisuuslakiin on ehdolla muutoksia, joiden voi katsoa tuovan uutta näkökulmaa myös työkykyjohtamiseen. Vaikka monimuotoisuuden edistäminen on jo monen työpaikan agendalla, yhdenvertaisuuslain muutos selventää tämän osalta myös yritysten velvollisuuksia.

Osittaisen sairausloman käyttö kokopäiväisen sijaan on lisääntynyt pikkuhiljaa. Sen käyttöä ovat estäneet vaatimukset toisaalta säännöllisten viikkotyötuntien määrästä, toisaalta kahden viikon kokopäiväisestä sairauspoissaolosta ennen etuutta. Vuoden alusta voimaan tulevien lakimuutosten myötä nykyistä useammat voivat saada osasairauspäivärahaa.

– Jos henkilö on työkyvytön, mutta pystyy työkyvyttömyydestään huolimatta hoitamaan osan työtehtävistään vaarantamatta terveyttään ja toipumistaan, osasairauspäiväraha on ensisijainen vaihtoehto, sanoo Ilmarisen työkykyriskien ennakointi ja tutkimus -osaston johtaja Kari-Pekka Martimo.

Aikaisemmin edellytyksenä oli toimialan työsopimuksen mukaan kokopäiväisenä pidetyn työn tuntimäärä. Muutoksen myötä riittää toimialasta riippumatta, että työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa.

Osasairausloma heti alusta alkaen 

Toinen etuuden käyttöä helpottava muutos on se, että osa-aikaisen työn aloittaminen on mahdollista jo omavastuuajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyslääkäri voi suositella työajan puolittamista ensimmäisestä työkyvyn alenemispäivästä lähtien. Edellytyksenä on tietysti, että työnantaja ja työntekijä sopivat tästä, eikä osa-aikainen työ vaaranna työntekijän toipumista.

– Osittaisen sairausloman käyttö heti työkyvyn alentuessa tuo työterveyshuoltoon aivan uuden mahdollisuuden. Uudesta käytännöstä on sovittava huolellisesti yrityksen ja työterveyshuollon välillä. Miten osa-aikainen työskentely sovitaan esihenkilön kanssa, mille lomakkeelle varhainen osasairausloma kirjoitetaan ja miten osa-aikainen työskentely kirjataan työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin? Kun tätä mahdollisuutta käytetään varhaisessa vaiheessa, voi olla, että työkyky palautuu kahdessa viikossa, eikä osasairauspäivärahaa tarvitsekaan hakea Kelalta, Martimo sanoo.

Etuuksien enimmäispituudet muuttuvat

Lakimuutoksen myötä osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 120:stä 150 arkipäivään (lauantait mukaan luettuna). Se tarkoittaa 25 viikkoa eli vajaata 6 kuukautta. Sen sijaan toisen työssä jatkamisen tukikeinon eli työterveyshuollon päätöksellä tehtävän työkokeilun enimmäiskesto lyhenee. Kela maksaa jatkossa kuntoutusrahaa työnantajalle enintään 45 arkipäivää (aikaisemmin 60 arkipäivää), eli vajaa kaksi kuukautta. Muutoksella pyritään varmistamaan tämän työkokeilun käyttö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä työntekijällä silloin ole oikeutta työeläkeyhtiön ammatilliseen kuntoutukseen.

Kari-Pekka Martimo

– Työterveyshuollon työkokeilu perustuu työterveyshuollossa havaittuihin työkyvyn ongelmiin ja johtopäätökseen, että näillä toimenpiteillä voidaan tukea työssä jatkamista tai sinne paluuta, Martimo kuvailee. Työnantajan täytyy maksaa työkokeilun ajalta palkkaa, kun työntekijä työskentelee uusissa työtehtävissä tai entisissä tehtävissään, joita on selvästi muutettu erityisjärjestelyiden avulla.

Työkykyjohtamisen elementtejä työturvallisuuslakiin

Työturvallisuuslaissa on tähän mennessä korostunut työnantajan vastuu työympäristön ja työvälineiden turvallisuuden osalta. Nyt lakiin ehdotetaan muutoksia, joilla turvallisuusvastuu ulotetaan koskemaan myös niitä kuormitustekijöitä, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi edellytetään, että työnantaja kiinnittää yhä enemmän huomiota työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin, kun arvioidaan tarpeita turvallisuuden ja terveyden varmistamiseen.

– Työturvallisuuslain muutosehdotusten tavoitteena on, että sekä työn mielenterveysriskit että työntekijöiden yksilölliset tarpeet havaitaan ajoissa. Näin toimenpiteillä parannetaan heidän mahdollisuuksiaan pysyä työkykyisinä ja työskennellä pidempään. Tässä tärkeänä keinona on huomioida entistä tarkemmin henkilökohtaiset edellytykset, kuten ikääntyminen, myös opetusta ja ohjausta annettaessa, Martimo sanoo.

Monimuotoisuudelle tukea yhdenvertaisuuslaista

Monissa yrityksissä on huomattu, miten monimuotoisuus on vahvuus. Jos näin ei sattuisi työpaikoilla olemaan, jatkossa yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista myös työelämässä. Työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta myös selkeytetään siltä osin, mitä työnantajan tulee ottaa huomioon arvioidessaan työpaikan yhdenvertaisuustilannetta.

Työkykyjohtamiseen tämä yhdenvertaisuuslain muutos vaikuttaa siten, että lain mukaan työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset osatyökykyisen työssä jatkamisen mahdollistamiseksi. Kun työn mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan, huomioon otetaan vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi yrityksen koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.