Yli 40 prosenttia päästöistä tuottava kiinteistöala on Ilmarisen ilmastotyölle keskeinen
Merkittävänä rakennuttajana ja kiinteistösijoittajana Ilmarinen huomioi ilmastovaikutukset rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Hiilineutraaliustavoitteeseen ohjaa Ilmarisen ilmastotiekartta, joka on nyt yhtenä esimerkkinä Green Building Council Finlandin toimintaohjelmassa.
Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa maailmanlaajuisesti yli 40 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa rakennettu ympäristö käyttää kaikesta kulutetusta energiasta yli kolmanneksen. Sillä on siis huomattava merkitys energiankulutuksessa ja sitä kautta ilmastotyössä niin kotimaassamme kuin kansainvälisesti.
– Myös Ilmarisessa kiinteistö- ja rakennusala on ilmastotyön kannalta keskeinen. Vuonna 2021 kiinteistösijoitusten osuus Ilmarisen sijoitetuista eläkevaroista oli 11 prosenttia, ja toisaalta olemme yksi maan suurimpia kiinteistöomistajia ja rakennuttajia, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen kertoo.
Ilmastotiekartta esimerkkinä päästöhankkeessa
Lokakuussa 2021 Ilmarinen julkaisi ilmastotiekartan, jossa se luo askelmerkkejä kohti hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoden 2035 loppuun mennessä. Nyt Suomen kiinteistöliiketoimintaa koskeva tiekartan osio on yhtenä esimerkkinä Green Building Council Finlandin hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmassa. #BuildingLife-hanke on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteisprojekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi.
Hankkeen kannattajat, kuten Ilmarinen, ovat sitoutuneet laatimaan toimintaohjelman, jonka avulla kehittävät liiketoiminnastaan hiilineutraalia.
– Yhteistyö kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden välillä on keskeistä, kun etsitään keinoja kohti nettonollaa, ja Ilmarinen on mukana tässä kehitystyössä. On hienoa, että tiekarttamme on yksi hankkeessa mukana olevista esimerkeistä, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Karoliina Lindroos sanoo.
Mitä hiilineutraaliudella tarkoitetaan?
Tilannetta, jossa toiminnan tuottamat ilmastopäästöt ja toiminnan ilmakehästä poistamat kasvihuonekaasut, siis hiilinielut, ovat tasapainossa. Tällöin nettoilmastopäästö on nolla.
Green Building Council Finlandin lisäksi Ilmarinen on jäsen muun muassa IIGCC:ssä (The Institutional Investors Group on Climate Change) pyrkien kehittämään keinoja hiilineutraalin sijoitussalkun saavuttamiseksi erilaisten pääomalajien, kuten kiinteistösijoitusten osalta. Ilmarinen on sitoutunut myös kiinteistö- ja rakennusalaa koskevaan Green Deal -sopimukseen, joka edistää kestävää purkamista.
Hiilineutraaliuteen siirrytään välitavoitteiden avulla
Suomalaisia kiinteistösijoituksia koskevassa tiekartan osuudessa keskeisessä osassa ovat energia- ja materiaalitehokkuuden lisääminen sekä käytettävien energian ja materiaalien muuttuminen vähähiilisimmiksi. Ilmarinen huomioi ilmastonäkökulmat rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa: suunnittelussa, rakentamisessa, käytön aikana ja lopulta purkuvaiheessa. Tavoitteena ovat energiatehokkaat, uusiutuvaa energiaa käyttävät ja yli oman tarpeensa tuottavat, terveet ja turvalliset rakennukset.
Mitä vaiheita rakennuksen elinkaareen kuuluu?
Rakennuksen elinkaari kattaa kaikki vaiheet raaka-aineiden ja tuotteiden hankinnasta aina rakennuksen purkuun saakka. Elinkaari jaetaan neljään vaiheeseen: tuotevaihe, rakennusvaihe, käyttövaihe ja elinkaaren loppu.
Ilmastotiekartta viitoittaa siirtymän hiilineutraaliin talouteen asteittain erilaisten välitavoitteiden, toimenpiteiden ja työkalujen avulla. Ensimmäinen askel saavutettiin vuonna 2021, jolloin Ilmarisen kotimaisten kiinteistöjen käyttämä sähkö tuotettiin ensimmäistä kertaa ilman hiilidioksidipäästöjä.
Konkreettinen esimerkki uusiutuvasta sähköntuotannosta on Ilmarisen toimitilan katolla toimiva, rakennusaikanaan kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki Ilmarisen kiinteistöjen käyttämästä energiasta on hiilidioksidivapaata.
– Edellä mainitut toimet ovat monelta osin riippuvaisia asioista, joihin Ilmarinen ei voi suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi kaupunkien kaavoitustoiminta ja rakennus- ja energia-alojen sekä materiaalitoimittajien ilmastotoimet. Ilmarinen kuitenkin pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti sidosryhmiinsä rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa, Nurminen sanoo
Muun muassa erilaisten riippuvuussuhteiden vuoksi on mahdollista, ettei kiinteistöjen elinkaari ole vuoden 2035 tavoitteeseen mennessä täysin hiiletön. Tällöin osa ratkaisua voi olla ilmastokompensaatio, jossa päästöjä kompensoidaan investoimalla hankkeisiin, jotka vähentävät päästöjä esimerkiksi vahvistamalla hiilinieluja.
Lue lisää
- Ilmarisen ilmastotiekartta määrittää suuntaviivat kohti hiilineutraaleja eläkevaroja
- Ilmarinen kiinteistösijoittajana
- Ilmarisen vuosi- ja yritysvastuuraportti
- Vastuullisuus sijoitustoiminnassa
Lisää aiheesta
Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi
Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.
Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.
Työnantaja, palkkaatko kesätyöntekijöitä? Muista kausityöntekijöiden eläketurva
Pitääkö kesäapulainen tai -tuuraajakin eläkevakuuttaa? Kun tietyt reunaehdot täyttyvät, vastaus on kyllä. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kausityöntekijöille maksamasi palkat tulorekisteriin.