Mitä pitää huomioida, jos sairausloma pitkittyy?

Pahinta, mitä sairauden vuoksi työstä pois jääneelle voi tehdä, on unohtaa hänet sairauslomalle. Kokosimme listan kymmenestä sairauspäivärahakauden tarkistuspisteestä.

Työpaikalle laadituissa varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen seurannan malleissa poissaolon aikainen seuranta ja yhteydenpito on yksi tärkeimmistä esihenkilön, tai muun työnantajan edustajan, ja työterveyshuollon tehtävistä.

Työpaikalla sovitun vapaaehtoisen yhteydenpidon lisäksi sairauspäivärahalaki edellyttää tietyissä poissaolon vaiheissa tarkistamaan, onko sairauspoissaolon jatkaminen ainoa vaihtoehto, vai voisiko työhön paluuta jo suunnitella vaarantamatta toipumista.

Sairauspäivärahakauden uudet ja vanhat tarkistuspisteet

Alle on koottu aikajärjestyksessä toimenpiteet, joihin työpaikalla on syytä tai suorastaan velvollisuus ryhtyä sairauspoissaolon pitkittyessä. Kuvatuista kaksi viimeistä (kohdat 9–10) ovat aivan tuoreita, vuoden 2022 alussa voimaan tulleita täydennyksiä tarkistuspisteisiin. Tavoitteena on vähentää pitkittyneitä sairauspäivärahakausia tukemalla työhön paluuta ja kuntoutustarpeen tunnistamista ja ehkäistä näin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä.

1. Ilmoitus sairauspoissaolosta esihenkilölle

Jos työntekijä ei sairauden vuoksi pysty työskentelemään, hänen tulee välittömästi ilmoittaa tästä (yleensä) esihenkilölle. Näin työpaikalla voidaan ryhtyä tarvittaviin työjärjestelyihin.

2. Lääkärin arvio

Vaikka työpaikalla olisi käytössä omailmoitukseen perustuva käytäntö lyhyissä sairauspoissaoloissa, viimeistään sairauspoissaolon ylittäessä kaksi viikkoa tulee työntekijän käydä lääkärissä ja hankkia työnantajalle todistus työkyvyttömyydestä. Työnantaja tarvitsee tämän todistuksen palkanmaksun perusteeksi ja liitteeksi Kelan sairauspäivärahahakemukseen.

3. Yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana

Jos sairauspoissaolo pitkittyy, hyvän tavan mukaista on, että esihenkilö on työntekijään yhteydessä varhaisen tuen mallin ohjeita noudattaen. Jos poissaolo pitkittyy, esihenkilö sopii työntekijän kanssa, miten yhteydenpitoa jatketaan. Usein nämä yhteydenotot myös kirjataan työpaikan varhaisen tuen mallin mukaisesti.

4. Ilmoitus työterveyshuoltoon, kun sairauspoissaolo ylittää 30 päivää

Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut joko yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa yhteensä 30 päivän ajan vuoden sisällä.

5. Työterveyshuollon yhteydenpito työntekijään

Viimeistään siinä vaiheessa, kun työnantaja on ilmoittanut pitkittyneestä tai toistuvasta sairauspoissaolosta, työterveyshuollon on oltava yhteydessä työntekijään. Yhteydenoton tarkoitus on kartoittaa sairauden hoidon tilanne, arvioida työkykyä ja kuntoutustarvetta sekä suunnitella seurannan ja työhön paluun aikataulua sekä työssä jatkamisessa tarvittavaa tukea.

6. Työnantajan tulee lähettää sairauspäivärahahakemus viimeistään, kun työkyvyttömyyden alusta on kulunut 60 päivää

Tilanteessa, jossa työnantaja on maksanut palkkaa yli kaksi viikkoa jatkuneen sairauspoissaolon aikana, sairauspäiväraha on haettava Kelasta viimeistään kahden kuukauden kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta. Tämä sen vuoksi, että myös Kelassa tulee tässä vaiheessa arvioida työkyvyttömän työntekijän mahdollinen kuntoutustarve.

7. Lääkärin arvio työkyvyttömyydestä sairauspoissaolon pitkittyessä

Mikäli työkyvyttömyys jatkuu yli kaksi kuukautta, lääkärin tulee sairauspäivärahaa varten kirjoittaa perusteellisempi B-lausunto. Siinä kuvataan tarkemmin mm. sairauden kehittyminen, toteaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä työkyky. Samassa yhteydessä voi olla syytä kirjoittaa työpaikkaa varten myös suppeampi A-todistus.

8. Työterveyshuollon arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla

Jos työkyvyttömyys jatkuu yli 90 korvattua sairauspäivärahapäivää (noin 4 kk), sairauspäivärahan maksun jatkamista varten tarvitaan Kelaan työntekijän toimittama työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista. Lausunnon kirjoittaminen edellyttää useimmiten keskustelua esihenkilön tai työnantajan edustajan kanssa esimerkiksi työkykyneuvottelussa. Kelan edellyttämien tarkistuspisteiden kohdalla työnantajan ei tarvitse seurata korvattujen sairauspäivärahapäivien määrää, vaan Kela ilmoittaa työntekijälle, kun työterveyshuollon lausunto tarvitaan.

9. UUSI: Työterveyshuollon arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista 150 sairauspäivärahapäivän kohdalla

Aikaisemmin oli mahdollista, että 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen ei katsottu enää tarpeelliseksi olla yhteydessä työntekijään sairauspoissaolon aikana. Sen vuoksi sairausvakuutuslakiin on lisätty kehotus työterveyshuollolle laatia lausunto Kelalle noin puolen vuoden sairauspoissaolon kohdalla. Tutkimusten mukaan tässä vaiheessa on vaarana, että työkyvyttömyyttä pitkittävät muutkin kuin lääketieteelliset syyt, jotka on tunnistettava ja joihin on puututtava.

Tässä yhteydessä työterveyshuollossa tulee selvittää paitsi sairauden vuoksi poissaolevan työntekijän henkilökohtainen tilanne, myös työpaikan mahdollisuudet tukea työhön paluuta esimerkiksi työn muokkausmahdollisuuksien, osasairauspäivärahan tai työterveyshuollon työkokeilun avulla. Jos kyse on pysyvämmästä toimintakyvyn rajoitteesta, tulee työterveyshuollossa arvioida, onko kyseessä sellainen työkyvyttömyyseläkkeen uhka, joka voisi oikeuttaa työeläkeyhtiön ammatilliseen kuntoutukseen.

10. UUSI: Työterveyshuollon arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluun mahdollisuuksista 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla

Samalla kun päätettiin lisätä tarkistuspiste 150 päivän kohdalle, asetettiin työterveyshuollolle tehtäväksi laatia lausunto Kelalle myös 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Ajankohta on kriittinen, koska sen jälkeen sairauspäivärahaoikeutta on jäljellä enää 70 korvattavaa päivää (noin 2 kk). Niiden aikana on etsittävä viimeisetkin mahdollisuudet ehkäistä työkyvyttömyyden jatkuminen vielä pitempään.

Mikäli työntekijä ei pysty palaamaan omaan työhönsä, pitää selvittää, löytyykö nykyiseltä työnantajalta muuta työtä, johon työntekijä pystyisi. Vai onko syytä lähteä etsimään laajemmin työmarkkinoilta sopivia työtehtäviä yhteistyössä työeläkeyhtiön tai työ- ja elinkeinotoimiston kanssa? Vaikka sairauspäivärahaan riittää kyvyttömyys omaan työhön, sen jälkeiseen kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen vaaditaan alle 60-vuotiaalta hakijalta sairaus, joka aiheuttaa kyvyttömyyden myös muuhun häneltä kohtuudella odotettavissa olevaan työhön. Ei ole kenenkään edun mukaista, jos hakija saa hakemastaan työkyvyttömyysetuudesta kielteisen päätöksen. Yleensä se monimutkaistaa entisestään onnistunutta terveydentilalle ja työkyvylle sopivaan työhön siirtymistä.

Tutustu myös:

• Löydät TyöykyAreenasta paljon tietoa mm. varhaisesta tuesta työpaikalla. Lue lisää.
• Sairauspoissaolot – mitä niistä tulee tietää?