Työn perässä Suomeen – mikä houkuttaa ja haastaa?

Suomi ikääntyy, työikäisten määrä vähenee ja syntyvyys on alhaista. Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa. Miten osaajapula ja työperäinen maahanmuutto näkyvät Mehiläisessä? Entä mitä merkitystä tällä kaikella on työeläkejärjestelmän näkökulmasta?

Suomen eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa, mutta väestökehitys ja nollakorkoympäristö aiheuttavat haasteita eläkejärjestelmän rahoitukseen. Eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva, ja valtaosa eläkkeistä maksetaan työssä käyvien eläkemaksuista. Kun työikäisten määrä vähenee, on työllisyyteen ja työkykyyn panostaminen entistäkin tärkeämpää.

– Syntyvyyden lasku lisää painetta nostaa eläkemaksuja pitkällä aikavälillä. Siksi työllisyyttä tulee parantaa ja samalla varmistaa, että nykyiset työntekijät pysyvät töissä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.

– Hyvinvoinnin ja eläkkeiden rahoittaminen edellyttää, että meillä on tulevaisuudessakin kasvua tukevia investointeja ja ammattitaitoista työvoimaa. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Sitä tulisi helpottaa ja houkutella osaavaa työvoimaa sekä ulkomaisia opiskelijoita Suomeen, Pölönen jatkaa.

Mehiläisessä työvoiman tarve kasvaa entisestään

Osaavasta työvoimasta on pulaa monella alalla, niin myös terveydenhuolto- ja hoivapalveluja tarjoavassa Mehiläisessä. Mehiläisen suurimpia henkilöstöryhmiä ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat ja lääkärit.

– Kasvutavoitteemme ovat kovat sekä Suomessa että ulkomailla. Reilun kahden vuoden aikana henkilöstön määrä on kasvanut 14 000:sta 20 000:een, Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas kertoo.

Palvelujaan Mehiläinen tarjoaa niin julkisyhteisöille, yrityksille kuin yksityishenkilöille. Toimipisteitä sillä on Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa ja Saksassa.

– Meillä on tälläkin hetkellä satoja avoimia työpaikkoja, ja moniin tehtäviin on vaikea saada työntekijöitä, Tulokas sanoo.

Lähivuosina työvoiman tarve kasvaa entisestään.

– Sote-uudistus ja hoitajamitoituksen asteittainen kasvaminen lisäävät työvoiman tarvetta erittäin paljon. Kun tähän yhdistetään vielä suurten ikäluokkien eläköitymiset ja melko alhaiset alalle valmistuvien määrät, on meillä haasteena työvoiman määrän turvaaminen, Tulokas kuvailee.

Terveys- ja hoivapalveluiden lisäksi Mehiläisessä tekijöitä tarvitaan myös muihin tehtäviin.

– Toimimme myös kansainvälisessä terveyssoftabisneksessä ja pelikenttä alkaa olla globaali – samoin haasteet, Tulokas sanoo.

Tatu Tulokas 

Mehiläinen paikkaa hoiva-alan osaajapulaa

Kasvavaa hoivakotien henkilöstötarvetta paikkaamaan Mehiläinen perusti vuonna 2020 oman, rekrytointiin keskittyvän suomalaisen tytäryhtiön Healthcare Staffing Solutions (HSS), jolla on edustus Hongkongissa. Yritys tekee koulutusyhteistyötä muun muassa lähihoitajia kouluttavan toisen asteen oppilaitoksen Sataedun kanssa.

– Näemme hoitajapulan isoksi asiaksi sekä yhteiskunnallisesti että oman toimintamme kannalta. Rekrytoimme koko ajan paljon hoitajia ja lääkäreitä, joten ala on meille tuttu. HSS:n avulla voimme tuoda kielellisesti ja kulttuurillisesti koulutettuja työntekijöitä Suomeen meille ja muille. Yritys syntyi rationaalisesta tarpeesta, Tulokas kertoo.

Uusia ihmisiä rekrytoidaan koulutuksiin koko ajan, ja käynnissä on monta kurssia kerrallaan. Tällä hetkellä virtuaalioppimisympäristössä opiskelee parisataa henkilöä.

– Rekrytoimme ilman välikäsiä ja kerromme avoimesti, mihin tehtäviin haemme ihmisiä. Valtaosa osallistujista on filippiiniläistaustaisia. Pyrimme rekrytoimaan jo sairaanhoitajan koulutuksen saaneita. Kaikilla tulijoilla ei kuitenkaan ole sairaanhoitajan koulutusta, joten osa saa koulutuksessa alusta pitäen hoiva-avustajan ja lähihoitajan opit.

Koulutus pitää sisällään myös kieleen, kulttuuriin ja laatuasioihin liittyviä kokonaisuuksia sekä tarvittaessa yrityskohtaisia asioita. Koulutuksessa painotetaan keskustelua ja puhekielen oppimista. Prosessin kesto rekrytoinnista siihen, että työntekijä on valmis tulemaan Suomeen, kestää useita kuukausia. Ensimmäisten työntekijöiden on tarkoitus tulla Suomeen loppukesästä.

Mehiläisessä ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden määrä on vielä ollut vähäinen. Suomeen tulevilla työntekijöillä on Mehiläisessä samanlaiset mahdollisuudet opiskeluun ja kouluttautumiseen kuin muillakin työntekijöillä.

– Kohtelemme kaikkia työntekijöitä taustasta riippumatta samalla tavalla. Palkkaus on suomalaisen työehtosopimuksen mukaista.

Byrokratia sujuvaksi

Haasteita työntekijöiden Suomeen tuloon tuovat Mehiläisen Tatu Tulokkaan mukaan tiukka sääntely, tarveharkinta ja esimerkiksi suomen kielen osaaminen.

– Aina olisi helpompaa palkata mikkeliläiseen hoivakotiin hoitaja Mikkelistä.

– Monilla tulijoilla on jo ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto, mutta Suomessa heillä ei ole pätevyyttä esimerkiksi sairaanhoitajan tehtäviin. Ala on kovin säännelty ja tehtävänimikkeet ovat ammattisuojattuja. Meidän on aina perusteltava erikseen, että kyseiseen tehtävään ei ole työvoimaa saatavilla Suomesta. Toivomme, että yhteiskunnan tasolta huomioitaisiin tarveharkinnan poistaminen sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. Viranomaisvalvonnan pitäisi olla mahdollisimman selkeää, Tulokas sanoo.

Moni haluaa tulla Suomeen töihin, ja hoitajia houkuttelevia tekijöitä ovat esimerkiksi tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Töitä pitää edelleen tehdä niin yhteiskunnan kuin yritystenkin Suomen markkinoinnin puolesta.

– Näen, että saamme työperäisen maahanmuuton avulla Suomeen ihmisiä, jotka tekevät jo työssään hyvää, kun he pitävät huolta vanhuksista. Lisäksi he tulevat vahvistamaan yhteiskuntamme kestokykyä, maksavat veroja ja työeläkemaksuja Suomeen. Tämä on tärkeä ja keskeinen asia meille.

Tiivistä yhteispeliä

Työvoimapulaa ei ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä. Tulokas näkee tärkeänä, että työhön liittyvät perusasiat ovat kunnossa.

– Työympäristöön, työoloihin ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden on oltava hyvällä mallilla, jotta työntekijät viihtyvät ja pysyvät töissä eivätkä vaihda työpaikkaa. Yksittäiset temput eivät tilannetta ratkaise. Haluamme olla alan halutuin työnantaja. Teemme paljon toimia, jotta kehitämme työympäristöä ja työhyvinvointia. Hyviä signaaleja on jo tullut, ja esimerkiksi vaihtuvuus on alentunut.

Tulokas näkee myös vastuullisuuden ja monikulttuurisuuden merkityksen kasvavan entisestään.

– Tämä on iso myllerrys koko suomalaisessa työelämässä. Vastuullisuus- ja diversiteettiasioiden on oltava yritysten agendalla, jotta työperäinen maahanmuutto onnistuu. Tarvitsemme kaikkien toimijoiden yhteispeliä, Tulokas summaa.