Työkykyjohtamisen tulevaisuus – kenen harteilla se on?

Miten johtaa työkykyä nyt ja tulevaisuudessa? Muun muassa tähän haemme vastausta Tulevaisuuden laboratorio -projektissa yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Tulevaisuuden laboratoriossa tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja jakaa hyviä työkykyjohtamisen käytäntöjä entistä paremmin. Kesäkuussa alkaneessa projektissa on mukana sekä Ilmarisen asiantuntijoita että Ilmarisen asiakasyritysten HR- ja muita osaajia eri toimialoilta.

– Koska työkykyjohtamisen alue on laaja ja näkökulmia on monenlaisia, pureudumme työkykyjohtamiseen pala palalta yksilön, työyhteisön ja organisaation näkökulmista. Syksyn ensimmäisessä työpajassa keskityimme yksilön työkykyyn, Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto kertoo.

Osaamisen merkitys työkyvyn kannalta kasvaa

Osaamisen merkitys työkyvyn kannalta kasvaa koko ajan. Se pitää sisällään sekä ammatillisen osaamisen että työelämätaidot. Lisäksi voidaan puhua yksilön työkykytaidoista.

– Oman työkyvyn ylläpitämisen kannalta tärkeitä ovat mm. itsetuntemuksen lisääminen, tunnetaidot ja ristiriitojen käsittelemisen taidot. Tukemalla ja kehittämällä näitä valmiuksia, tuemme paitsi työn sujuvuutta myös suoraan työkykyä, Levanto sanoo.

Miten työkyvystä huolehtimisen vastuu jakautuu?

Toinen keskeinen teema on se, miten vastuu työkyvystä huolehtimisessa jakautuu. Tähän liittyy sekä työpaikalla käsiteltäviä asioita että laajempaa yhteiskunnallista ulottuvuutta. Työnantajalla on lakisääteinen vastuu esimerkiksi työterveyshuollon järjestämisestä, mutta työkykyjohtamisen vastuut eivät rajoitu tähän. Työturvallisuuslaissa on puolestaan selkeästi kirjattu niin työntekijän kuin työnantajan vastuut.

– Työkyvyn suhteen näin selkeää linjausta ei kuitenkaan ole. Niinpä se nähdään helposti joko täysin työntekijän vastuuna tai yksinomaan yksilön tehtävänä – esimerkkeinä terveet elämäntavat, stressinhallinta ja itsensä johtaminen. Vastuu on kuitenkin yhteinen. Työntekijät voitaisiin ottaa mukaan entistä vahvemmin työkykyjohtamisen suunnittelemiseen, kuten esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmien tekemiseen, Levanto sanoo.

– Työpajassa nousi myös esiin tarve työkykyjohtamisen auditointimallille, jolla organisaation johtamiskäytäntöjä ja -prosesseja tarkastellaan työkykyjohtamisen näkökulmasta. Sellaista olemmekin Ilmarisessa parhaillaan jo kehittämässä, Levanto kertoo.

Työpäiväkokemus – aikaansaamista ja hallinnan tunnetta

Tulevaisuuden laboratorion työpajoissa on selkeästi noussut esiin se, että työkykyjohtamiseen on olemassa paljon hyviä käytäntöjä ja työkaluja. Haasteena on saada ne kohtaamaan työpaikan tarpeet.

– Tähän ongelmaan pohdimme ratkaisuksi mm. työkykyjohtamisen tuomista erillisistä tukitoimenpiteistä hyvinkin arkisiin tekoihin työpaikalla. Työn sujuvuuteen, hyvään johtamiseen ja riittävään vuorovaikutukseen panostaminen luo edellytykset työkyvylle. Työpajassamme asiakkaat nostivat esille myös työpäiväkokemuksen käsitteen. Pohdimme sitä, miten työpäivät tarjoaisivat mahdollisimman hyvin aikaansaamisen kokemuksia ja hallinnan tunnetta.

Mitä on hyvä työkyky ja miten päästä tavoitteisiin?

Keinojen ja tarpeen kohtaamisen ongelma voi myös kertoa siitä, että jotain on huomioimatta. Siksi Tulevaisuuden laboratorion työpajoissa on tarkoituksella pysähdytty miettimään, mihin työkykyjohtamisella oikein pyritään vaikuttamaan.

– Toivottu tulos eli hyvä työkyky nähtiin keskusteluissa mm. terveenä ja pitkänä urana, työntekijän työmarkkinakelpoisuutena ja organisaation kannalta muutoskykynä, resilienssinä ja itseohjautuvuutena. Levanto kuvailee.

Mihin sitten yksittäisen työntekijän kohdalla pitäisi pystyä työpaikalla vaikuttamaan, jotta tavoitteisiin päästäisiin? Simo Levanto listaa työpajassa esiin nousseita teemoja ja ajatuksia:

• Johtamisosaamista pitää kehittää, mutta kehittäminen ei auta, jos johtamiseen ei voida käyttää aikaa.
• Työkykyä tuetaan osaamista kehittämällä, mutta myös tälle täytyy varata aikaa. Toisaalta tulee miettiä, tapahtuuko kaikki työkyvyn (tai osaamisen) kehittäminen työajalla?
• Työelämätaidot, työntekijän itsetuntemus ja tunnetaidot. On opittava tuntemaan omat voimavarat ja omat kiinnostuksen kohteet.
• Pettymysten vastoinkäymisten ja ristiriitojen käsittelykyky on tärkeä taito, erityisesti itsenäisessä asiantuntijatyössä.
• Työkykyyn ja siihen liittyviin taitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo rekrytointivaiheessa. Oikeanlainen käsitys työympäristöstä ja sen vaatimuksista on keskeistä.
• Työpaikkojen ihmiskäsitys ja työn merkitys. Nähdäänkö työ ensisijaisesti myrkyllisenä kuormituksena, jolta pitäisi suojautua vai tärkeänä voimavaratekijänä, joka hyvin sujuessaan on palkitsevaa.
• Toimintakulttuuri. On turha kehittää yksittäisen työntekijän osaamista ja valmiuksia, jos työpaikan ääneen lausumattomat säännöt ja käytännöt eivät anna tilaa käyttää näitä valmiuksia.

Tulevaisuuden laboratorion opit jakoon laajasti

Tulevaisuuden laboratorio -projektin seuraavassa työpajassa aiheena on työkykyinen työyhteisö ja organisaatio.

– Loppuvuodesta paketoimme hyvät ideat ja käytännöt julkaistavaan muotoon. Materiaalit tulevat asiakasyritystemme käyttöön TyökykyAreenaan. Suunnittelemme myös seuraavan laboratorion käynnistämistä uuden osallistujaryhmän kanssa vuodelle 2022, Levanto kertoo.

Tavoitteena on, että Tulevaisuuden laboratoriosta muodostuu pysyvä toimintatapa, joka toteutetaan vuosittain uuden ryhmän kanssa.

Lue lisää ja tutustu TyökykyAreenaan

• Ilmarisen TyökykyAreena tarjoaa tutkittua tietoa ja arjen työkaluja – poimi vinkit työkyvyn edistämiseen. Tutustu TyökykyAreenaan. 
• Tulevaisuuden laboratorio luotaa työkykyjohtamisen parhaita käytäntöjä 
• Tiikerinloikka strategiseen työkykyjohtamisen
  • Lue Annamari Mäki-Ullakon blogi 
  • Katso video